Pingviini (tuotemerkki)
Pingviini on Froneri Finlandin jäätelötuotemerkki.[1] Pingviini-logosta tunnettua jäätelöä on valmistettu Suomessa 1930-luvulta lähtien.
Pingviini-tuotemerkillä myytävät tuotteet valmistetaan Turengin jäätelötehtaalla Janakkalassa. Tuotteille on myönnetty Avainlippu-tunnus merkiksi siitä, että jäätelöt valmistetaan Suomessa suomalaisin voimin ja suomalaisesta maidosta.
Suomen Nestlé osti Pingviinin vuonna 2004. Jäätelön kehitys ja tuotanto sijaitsevat edelleen Turengissa.[2] Nestlé siirsi tuotemerkin vuonna 2016 Froneri Finlandille, jonka se omistaa yhdessä brittiläisen jäätelövalmistaja R&R:n kanssa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pingviinin tarina alkoi vuonna 1935, kun Oy Jäätelö - Glass Ab aloitti jäätelön valmistuksen Helsingin ”uusimmassa ja ajanmukaisimmassa jäätelötehtaassa”. Muutaman vuoden kuluttua yhtiön Pingviini-tuotemerkin osti Valio.[3]
Ensimmäiset jäätelöt valmistettiin Turussa, mutta pian jäätelöä alettiin valmistaa myös Helsingissä, Viipurissa ja Tampereella sekä myöhemmin Oulussa. Turenkiin jäätelötehdas perustettiin 1962.[3]
Aluksi jäätelöä myytiin vohvelitötteröissä ja lautasilta Valion maitokaupoissa ja kioskeissa. Vuonna 1936 Valio perusti Suomen ensimmäisen jäätelöbaarin Helsingin Lasipalatsiin. Vuosien saatossa jäätelökioskit levisivät ympäri Suomea. Nykyään Pingviini-jäätelökioskeja on joka kesä noin 200 ympäri Suomea.[3]
Nestlé osti Valion jäätelöliiketoiminnan 2004 ja 10 vuoden määräaikaisen käyttöoikeuden Valiojäätelö-tuotemerkkiin. Jäätelön tuotekehitys ja tuotanto sijaitsevat edelleen Turengissa.
Turengin jäätelötehdas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pingviinin tuotteet kehitetään ja valmistetaan Froneri Finland Oy:n jäätelötehtaalla Janakkalan Turengissa. Turengin jäätelötehdas valmistui 1962 vastaamaan jäätelönkulutuksen kasvuun Suomessa. Nykyään tehdas on Pohjoismaiden moderneimpia, suurimpia ja työllistää noin 200 henkilöä, sesongin aikana jopa 300 henkilöä.[1]
Turengin tuotekehitysyksikön jäätelön tuotekehityksen lähtökohtana on suomalaisten kuluttajien maku- ja arvomaailman kohtaaminen.[4] Esimerkiksi Pohjolan marjamakuja, kuten karpaloa, mustikkaa ja lakkaa sekä lakritsaa sisältävä Aino-jäätelöperhe on kehitetty Turengissa. Aino-tuoteperhe on kasvanut vuonna 2019 lanseeratulla Aino Kaurajäätelöllä.
Tehtaan pihapiirissä sijaitsee jäätelöbaari, joka on tarkoitettu vierasryhmille ja koulutuskäyttöön. Jäätelöbaarissa vierailee paljon koululaisryhmiä ympäri Suomen. Vilkkaimpaan luokkaretkiaikaan toukokuussa vierailijoita käy noin 1 500–2 000 henkilöä.
Markkinointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuvuosina Pingviini-tunnus oli mustavalkoinen. Vuosien saatossa siinä kokeiltiin useampaa väriä, muun muassa 1980-luvulla punaista, kunnes se 1990-luvun alussa sai nykyisen sinivalkoisen asunsa. Saman vuosikymmenen puolivälissä tuli markkinoille myös Pingviini-jäätelötuutti.[3]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pingviini-tuotemerkin alle kuuluvia brändejä ovat muun muassa Pingviini, Aino, Classic, Puffet, Muru, Pingviini Puikko (vuoteen 2021 nimellä Eskimo)[5] ja PEHMIS. Vähittäiskaupassa myytävään tuotevalikoimaan kuuluvat litran Pingviini-kotipakkaukset, joita on parikymmentä makua, jäätelötuutit, jäätelöpuikot, kuten Classic sekä Aino-tuoteperheen kotipakkaukset.
Kioskeissa ja kahviloissa myytävään irtojäätelövalikoimaan kuuluu lähes 30 makua ja vuosittain vaihtuvat erikoismaut joita on vuosien varrella ollut mm. terva (2009) ja purkka (2019).[6]
Pehmis on yhtiön rekisteröity tavaramerkki ja sen nimen käyttöoikeus on suojattu. Suojauksella halutaan varmistaa vastaavanlaisten tuotteiden sekoittaminen aitoon Pehmikseen.
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pingviini-tuotteiden valmistaja Froneri jatkaa toimintaansa Venäjällä huolimatta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Pallottelut Pingviini-jäätelöllä jatkuu. Yle uutiset 5.8.2017
- ↑ Nestlén omistama Valiojäätelö yhä suomalaisten suosikki Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.11.2011. Viitattu 11.2.2011.
- ↑ a b c d Pingviini - Historiikki Pingviini. Arkistoitu 26.3.2011. Viitattu 11.2.2011.
- ↑ Suomalaismaku maistuu maailmalla Taloussanomat. Viitattu 11.2.2011.
- ↑ Tutun jäätelön rasistiseksi koettu nimi muutetaan – Suomessa asuva inuiittiaktivisti: "On vuosi 2020, oli jo aikakin" Yle Uutiset. 27.11.2020. Viitattu 14.3.2021.
- ↑ Jono jätskikiskalla on varma kevään merkki. Nestlé. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 11.2.2011.
- ↑ Jäätelöjätin väitteet Venäjän-bisneksistä eivät vakuuta – Fazer harkitsee jopa jäätelöidensä lakkauttamista Yle uutiset. 30.5.2024. Viitattu 2.6.2024.