Käyttäjä:Watti/Äänestäminen ei korvaa keskustelua

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Äänestäminen ei korvaa keskustelua on Wikipedian käytösohje-ehdotus hyviin käytöstapoihin. Wikipedia pyrkii konsensukseen keskustelusivuilla tai yleiskeskusteluissa. Konsensus on keskeinen wiki käytäntö.Artikkeleihin äänestyksiä ei yleensä käytetä. Kiistat ratkotaan keskusteluissa, vuoropuheissa ja yhteistyössä. Vaikka äänestys on sallittua, sitä tulisi käyttää harkiten tai ei lainkaan. Vaihtoehtoja äänestämiselle kannattaa harkita. Harvat päätökset Wikipediassa tehdään enemmistöpäätöksin, koska Wikipedia ei ole demokraattinen kokeilu. Lisäksi konsensuksesta huolimatta esimerkiksi välityslautakunta voi tehdä toisenlaisen ratkaisun.

Äänestämisen ongelmiin sisältyy:

  1. Voidaan menettää paras vaihtoehto tai kompromissi, koska sitä ei ehdotettu. Äänestys on ongelmallista, erityisesti jos siinä käsitellään useita eri asioita.
  2. Äänestys voi heikentää kohteliaisuutta kärjistämällä keskustelua ja vaikeuttamalla osallistujien uskoa hyvään tahtoon. Ristiriitaisessa asiassa äänestäminen on usein kärjistävää.
  3. Äänestäjät saattavat olettaa, että enemmistö voittaa kiistan ja äänestys on sitova – näin ei ole.
  4. Silloinkin kun mielipidetiedustelu esitetään ei-sitovaksi, osallistujat saattavat myöhemmin päättää toimivansa enemmistön toiveiden mukaan tehden sen sitovaksi. Vaikka on kohtuullista pyytää editoijia huomioimaan enemmistön mielipide väittelyssä, mielipidetiedustelua ei voida koskaan pakottaa vähemmistöä hyväksymään enemmistön mielipide.
  5. Jos Wikipedia ratkaisisi asiat äänestyksillä, osa käyttäjistä pyrkisi äänestämään myös artikkeleista. Äänestykset tietojen totuudenmukaisuudesta ovat muualla yleisiä. Wikipediassa lisäysten kriteereinä ei ole niiden suosio äänestäjien kesken vaan lisäykset arvioidaan käytäntöjen mukaan, kuten tarkistettavuus ja tietosanakirjamaisuus.

Määritelmä: äänestys ja mielipidetiedustelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia käyttää sanoja äänestys ja mielipidetiedustelu.

  • Äänestämisessä käyttäjät päättävät enemmistöön perustuen demokraattisesti. Wikipedia ei ole demokratia. Päätökset tehdään yleensä konsensuksessa, joka saavutetaan neuvottelemalla.
  • Mielipidetiedustelu on työkalu konsensuksen mittaamisessa. Se ei muodosta konsensusta. Se vain mittaa sitä.

Artikkelien mielipidekyselyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa keskustellaan aina ennen mielipidekyselyjä tai äänestystä. Mielipidekyselyt artikkeleiden sisällöstä saattavat olla avuksi, mutta ne ovat useimmiten ristiriitaisia. Artikkeleiden mielipidekyselyjen tavoite on tukea konsensuksen saavuttamista. Niillä ei saa tukahduttaa vastakkaisia näkökantoja.

Artikkelisivun keskustelijat aloittavat joskus äänestyksen mielipiteiden mittaamiseen ja pitkän ja kurittoman keskustelun suuntaamiseksi johonkin kyseessä olevaan kysymykseen. Mielipidekyselyitä ei ole kielletty.

Äänestykset tukahduttavat kiinnostuksen konsensukseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiistojen ratkaisumahdollisuus äänestämällä huolellisen arvioinnin, analysoinnin ja lopulta eri osapuolien perusteluiden yhteenvedon sijaan, vie suorastaan perustan Wikin salliman kiistojen käsittelytavalta. Konsensuksen neuvottelun vahvuus on tärkeimpiä perusteita Wikin ainutlaatuisuudesta. Vaikka äänestys on usein paljon helpompi ratkaisutapa kuin pyrkiä löytämään kaikkien hyväksymä ratkaisu, lähes aina konsensuksen neuvottelu on paras tapa.

Äänestys kannustaa yhteisöä jakautumaan leireihin ja välttämään keskustelua ja vuoropuhelua muiden äänestäjien kanssa. Konsensuksen luominen edellyttää näkökantoja kahden irrallisen vaihtoehdon sijaan ja näkökantojen perusteluiden laajennusta ja uusiennäkökantojen esitystä, kunnes yhteisesti hyväksytty ratkaisu saavutetaan. Kukaan ei voi käsitellä ilmaisemattomia vastalauseita tai esittämättömiä näkökantoja.

Totta, konsensuksen luominen on paljon vaikeampaa kuin äänestys, kuten useimmat vaivanarvoiset sovittelut.

Artikkelien mielipidekyselyiden ohjeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkelivaalit, äänestykset tai mielipidekyselyt ovat artikkeleiden koeäänestyksiä käyttäjien näkökannoista. Artikkelivaaleja harkitsevien käyttäjien on hyvä muistaa: Mielipidekyselyjä tulisi käyttää harkiten eikä äänestyksiin tulisi turvautua ennen aikojaan hätiköidysti. Neuvoa antavat äänestykset eivät korvaa keskustelua ja konsensusta. Äänestys ei koskaan sido erimielisiä muokkaajia. Äänestys voi vaikeuttaa kiistoja niiden ratkaisun sijaan.

Artikkeleiden sisältöön liittyvissä vaaleissa äänestyksen muotoilu ja aiheesta neuvottelu on usein keskeneräistä ja joskus hyvinkin kiistanalaista. Vaalien hyödyllisyyden varmistamiseksi osallistujien tulisi ymmärtää ja huomioida seuraavia näkökantoja:

  1. Artikkeleiden keskustelusivujen perimmäinen päämäärä on konsensuksen saavuttaminen. Äänestys auttaa vain, jos se edistää muokkaajia saavuttamaan todellisen konsensuksen.
  2. Siksi artikkeliäänestykset eivät ole koskaan sitovia. Enemmistön kanssa erimielisiä muokkaajia ei voida koskaan sulkea pois keskusteluista perustuen yksinkertaisesti vähemmistöön. Vastaavasti keskustelun perusteella enemmistöä edustavien muokkaajien velvollisuus on jatkaa keskustelua ja yrityksiä saavuttaa todellinen konsensus.
  3. Samasta syystä artikkeliäänestyksiä ei tulisi käyttää ennen aikojaan. Jos keskustelun perusteella konsensusta ei ole saavutettu, artikkelivaali tuskin auttaa sen synnyssä. Monesti se lisää näkökantojen vastakkainasettelua ja neuvottelun edistämisen sijaan estää tai hidastaa konsensuksen syntyä.
  4. Äänestys ja sen tulokset usein yksinkertaisesti jätetään huomioimatta, silloin kun mielipidevaali ei ole vakuuttava tai sen kysymyksenasettelun reiluus on kiistanalainen.
  5. Vaalien käynnistyttyä pienetkin muutokset äänestyksen kysymyksenasettelussa johtavat todennäköisesti taisteluun äänestyksen reiluudesta. Siksi tarkasta kysymyksenasettelusta olisi saavutettava konsensus ennen vaaleja.
  6. Käytäntöjä, kuten NPOV ja artikkeleiden lähteiden merkitseminen, ei voida tietenkään kumota artikkelivaaleilla. Käyttäjät ovat tunnetusti äänestäneet jopa totuudesta, mikä on järjetöntä. Käyttäjien tulisi olla äärimmäisen varovaisia vaatiessaan muita osallistumaan koevaaleihin.
  7. Artikkelivaalien tavoite on edistää keskustelua ja konsensusta. Käyttäjien tulisi arvioida osallistujien vaaleissa esittämiä perusteluita ja harkita auttaisivatko perustelut omiin näkemyksiin tai sovitteluratkaisuehdotuksiin. Muutama hyvin perusteltu näkökanta saattaa vaikuttaa vuoropuhelussa enemmän kuin useat perustelemattomat eri ratkaisua kannattavat äänet.
  8. Wikipedian artikkeleihin koevaalit ovat hyödyllisimmillään, jos koskaan, arvioidessaan onko konsensus olemassa tai "testamaan" käyttäjämielipidettä muutaman tarkan vaihtoehdon välillä, kuten valinta kahden ehdotetun nimen välillä. Jopa silloin äänestykset saattavat epäonnistua konsensuksen luomisessa, ja ovat enemminkin vain karkea työkalu yhteiseen vapaaehtoiseen konsensukseen.
  9. Mielipidetiedusteluja ei tulisi käyttää kohtuuttomasti. Jos aiheesta oli koevaalit vastikään, yleensä ei ole perusteita uuteen äänestykseen, vaikka uskoisit, että konsensus on muuttunut tai mielestäsi ensimmäiset vaalit tehtiin vilpillisesti. Jos olet "enemmistöltä" vaikuttavan näkemyksen kanssa erimieltä, voit muistuttaa yksinkertaisesti siitä, että "artikkelivaali ei ole sitova" ja jatka keskustelua.

Käytännöt ja ohjeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monien ohjeiden ensisijainen tavoite on kuvata nykykäytäntö ja auttaa muokkaajia ymmärtämään Wikipedian toimintatavat. Se tarkoittaa, ettei ole tarpeen ja on usein turhaa järjestää äänestys tai mielipidekysely ehdotetusta käytännöstä tai ohjeesta. Jos ehdotus ei ole kiistanalainen, äänimäärän lasku on tarpeetonta. Jos ehdotus on kiistanalainen, äänimäärän lasku enemmistön hahmottamiseksi ei ratkaise kiistaa ja voi kärjistää sitä lisää. Kiista voi purkautua myös itse äänestykseen, aiheuttaen väittelyn äänestyksen tekniikasta. Ihmisillä on taipumus vastata huonosti ohjeistettuihin äänestyksiin äänestämällä niitä vastaan tai lisäämällä kappale "Äänestäminen on pahasta".

Kun standardoinnista on konsensus, standardeille todennäköisesti annetaan useita ehdotuksia. Standardi kannattaa valita äänestämällä, jos asia ei ole ilmeinen.

Kehittäjät vastaavat MediaWikin softamuutoksista. Niistä keskustellaan BugZilla:ssa. Ominaisuuksista ehdotetaan joskus äänestystä olettaen, että kehittäjät tekevät päätökset muutoksista kannatuksen perusteella. Kehittäjien kannalta tärkeintä on yleensä palvelimien kuorma ja soveltuvuus.