Gustav Björkstrand
| Gustav Björkstrand | |
|---|---|
_under_tematotet_i_Helsingfors_2004.jpg) Gustav Björkstrand vuonna 2004 |
|
| Ministeri opetusministeriössä (tiede- ja kulttuuriasiat) | |
|
Sorsan IV hallitus
6.5.1983–30.4.1987 |
|
| Edeltäjä | Arvo Salo |
| Seuraaja | Anna-Liisa Kasurinen |
| Porvoon hiippakunnan piispa | |
|
2006−2009
|
|
| Edeltäjä | Erik Vikström |
| Seuraaja | Björn Vikström |
| Kansanedustaja | |
|
1987–1991
|
|
| Ryhmä/puolue | Ruotsalainen eduskuntaryhmä |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. lokakuuta 1941 Kaarlela |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | käytännöllisen teologian professori (Åbo Akademi) |
| Puoliso | Eila Helander |
| Lapset |
Johanna (s. 1967) Mats (s. 1969) |
| Tiedot | |
| Puolue | RKP |
| Koulutus | teol. tri 1976 |
| Tutkinnot | Åbo Akademi |
Hilding Gustav Mattias Björkstrand (s. 25. lokakuuta 1941 Kaarlela)[1] on suomalainen teologian tohtori. Hän toimi Åbo Akademin virkaa tekevänä teologian professorina 1978−1983 ja käytännöllisen teologian professorina 1988–2005, ja rehtorina 1997–2005.[2] Hän oli Porvoon piispana 2006–2009. Hän on ollut Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtajana.
Björkstrand toimi RKP:n kulttuuri- ja tiedeministerinä Kalevi Sorsan neljännessä hallituksessa 1983–1987 ja kansanedustajana 1987–1991, Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä 1987–1991 sekä useissa muissa luottamustehtävissä.
Björkstrand vietti lapsuutensa ruotsinkielisellä "raamattuvyöhykkeellä". Hänen isänsä oli rakennusmies.[3] Björkstrand kirjoitti ylioppilaaksi 1964 (Gamlakarleby svenska samlyc.). Hän valmistui Åbo Akademista teologian kandidaatiksi 1964 (pappisvihkimys), filosofian kandidaatiksi 1968, teologian lisensiaatiksi 1969 ja teologian tohtoriksi 1976 aiheenaan åkerblomilaisuus.[2][4] Hän teki opinto- ja tutkimusmatkoja muun muassa Israeliin, Tanskaan, Ruotsiin ja Saksan demokraattiseen tasavaltaan.[2]
Björkstrand työskenteli uransa alussa nuorisopappina ja Uudenkaarlepyyn kansankorkeakoulun johtajana. Hän oli vuodesta 1976 Kasvatustieteen lehtori Åbo akademissa ja ja pian nimityksen jälkeen myös teologisen tiedekunnan v.t. professori.[3] Hänet valittiin Porvoon piispaksi 4. lokakuuta 2006. Hän seurasi tehtävässä joulukuun alussa eläkkeelle jäänyttä Erik Vikströmiä, joka oli Porvoon piispana 23 vuotta. Björkstrand sai toisen valintakierroksen vaalissa 308 ääntä, kun vastaehdokas, Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Henrik Perret sai 146 ääntä.[5] Uusi piispa vihittiin virkaan 3. joulukuuta 2006.[6] Hän jäi tehtävästä eläkkeelle lokakuun lopussa 2009.[7]
Ministeriaikanaan Björkstrandin tavoite oli luoda Vaasaan yksi kaksikielinen yliopisto. Taustalla oli muun muassa kielikysymys: ruotsinkielisten pitäisi Suomessa menestyäkseen oppia kunnolla suomea. Hän sai vastaansa opetusministeri Cristoffer Taxellin, jonka mukaan yksikielinen yliopisto takaa ruotsin kielen säilymisen. Loppujen lopuksi molemmat hävisivät, ja Vaasassa säilyi sekä Åbo akademi että Hanken. Ministerin tehtävän jälkeek Björkstrand nimitettiin 1988 Åbo akademin käytännöllisen teologian professoriksi, mutta RKP houkutteli hänet vielä kansanedustajaksi. Vuonna 1997 hänet valittiin Åbo akademin rehtoriksi, jossa tehtävässä hän oli vuoteen 2005, jolloin hän jäi eläkkeelle. Hänen suunnittelemansa tutkimustyö jäi syrjään kun häntä pyydettiin ehdokkaaks piispanvaaliin. Hänet valittiin, ja hän ehti ennen eläkkeelle jäämistä olla virassa kolme vuotta.[3]
Björkstrand on julkaissut muun muassa piispojen Jacob Tengströmin ja John Vikströmin elämäkerran sekä muistelmateoksen På avstånd ser man klarare (2020).[8]
Björkstrandin puoliso on professori Eila Helander. Heillä on kaksi lasta.[2]
Suomennetut teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maria Åkerblom : elämän ja kuoleman lähettiläs, suom. Mirja Hovila. Schildts 2011 ISBN 978-951-50-2062-8
- Arkkipiispan viran luonteesta ja tehtävistä sekä vaalitavasta, Kirkkohallitus 2013
- Elämä on joukkuepeliä : John Vikström kirkollisena ja yhteiskunnallisena toimijana (Livet är ett lagspel). Suomennos: Sirpa Hietanen. Helsinki Kirjapaja 2016 ISBN 978-952-288-397-1
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuka kukin on 2007
- ↑ a b c d Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 79. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Antin, Katri: Uskonto ja mielenterveys: Maria Åkerblom Teologia.fi. Viitattu 26.8.2018.
- ↑ Kiuru, Kari: Björkstrand valittiin Porvoon piispaksi Helsingin Sanomat. 4.10.2006. Viitattu 24.1.2021.
- ↑ Eriksson, Hanna: Björkstrand vihittiin Porvoon hiippakunnan piispaksi Helsingin Sanomat. 3.12.2006. Viitattu 24.1.2021.
- ↑ Björn Vikströmistä Porvoon piispa Keskisuomalainen. 16.9.2009. Viitattu 15.5.2014.
- ↑ Korsström, Tuva: Från utmaning till utmaning. Hufvudstadsbladet, 24.1.2021, s. 34–35. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 24.1.2021.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hansson, Karl-Johan – Lundström, Siv (toim.): Nytt vin i nya läglar: Festskrift till Gustav Björkstrand på 60-årsdagen den 25 oktober 2001. (Skrifter i praktisk teologi vid Åbo Akademi, 42) Åbo: Åbo Akademi, 2001. ISSN 1236-1658 ISBN 952-12-0875-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gustav Björkstrand Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Gustav Björkstrand Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
- Ekstrand, Sixten: Björkstrand, Gustav (1941–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.10.2016. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Björkstrand, Gustav hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
|
Edeltäjä: Erik Vikström |
Porvoon piispa 2006–2009 |
Seuraaja: Björn Vikström |
|
Edeltäjä: Bengt Stenlund |
Åbo Akademin rehtori 1997–2005 |
Seuraaja: Jorma Mattinen |
| Edeltäjä: Arvo Salo |
Suomen II opetusministeri (kulttuuriministeri) 1983−1987 |
Seuraaja: Anna-Liisa Kasurinen |
| Piispat |
|  | |||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Seurakunnat |
| ||||||||||||||||||
| Historia | |||||||||||||||||||
Meeri Kalavainen (1970) | Jouko Tyyri (1971) | Pentti Holappa (1972) | Marjatta Väänänen (1972) | Kalevi Kivistö (1975) | Kaarina Suonio (1982) | Arvo Salo (1983) | Gustav Björkstrand (1983) | Anna-Liisa Kasurinen (1987) | Tytti Isohookana-Asunmaa (1991) | Claes Andersson (1995) | Suvi-Anne Siimes (1998) | Suvi Lindén (1999) | Kaarina Dromberg (2002) | Tanja Karpela (2003) | Stefan Wallin (2007) | Paavo Arhinmäki (2011) | Pia Viitanen (2014) | Sanni Grahn-Laasonen (2015) | Sampo Terho (2017) | Annika Saarikko (2019, 2020) | Hanna Kosonen (2019) | Antti Kurvinen (2021) | Petri Honkonen (2022) | Sari Multala (2023)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
