Maria I (Englanti)

Maria I
Maria I Antonis Morin maalaamassa muotokuvassa.
Englannin kuningatar
Valtakausi	19. heinäkuuta 1553 – 17. marraskuuta 1558
Kruunajaiset	1. lokakuuta 1553
Edeltäjä	Lady Jane Grey (kiistanalainen) tai Edvard VI
Seuraaja	Elisabet I
Espanjan kuningatar
Valtakausi	16. tammikuuta 1556 – 17. marraskuuta 1558
Syntynyt	18. helmikuuta 1516 Greenwich, Englanti
Kuollut	17. marraskuuta 1558 (42 vuotta) Lontoo, Englanti
Puoliso	Filip II
Suku	Tudor
Isä	Henrik VIII
Äiti	Katariina Aragonialainen
Uskonto	roomalaiskatolilainen
Nimikirjoitus

Maria I (myös Maria Tudor tai Maria Verinen, engl. Bloody Mary; 18. helmikuuta 1516 – 17. marraskuuta 1558) oli Englannin ja Irlannin kuningatar vuosina 1553–1558. Hän oli Henrik VIII:n ja Katariina Aragonialaisen tytär. Maria I oli Tudor-suvun neljäs ja toiseksi viimeinen hallitsija. Hänet muistetaan yrityksestään palauttaa Englanti protestantismista takaisin katoliseksi, mutta useimmat Marian muutoksista kumottiin hänen sisarpuolensa Elisabet I:n noustua valtaan. Mariasta tuli Espanjan kuninkaan Filip II:n puolisona myös Espanjan kuningatar. Valtakausi jäi kuitenkin lyhyeksi Marian kuoltua marraskuussa 1558.

Lapsuus ja nuoruus

Maria selviytyi ainoana vanhempiensa kaikkiaan kuudesta lapsesta aikuiseksi asti. Lapsuudessaan hän oli Englannin prinsessa, ja hänestä oletettiin tulevan isänsä kruununperijä. Kaksivuotiaana hänet kihlattiin Bretagnen herttuan Frans III:n kanssa ja vuonna 1522 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle V:n kanssa, mutta avioliitoista ei tullut mitään. Nuoruudessa häntä kohdeltiin kruununperijänä, ja hän sai haltuunsa Walesin prinssille perinteisesti kuuluneen Ludlow’n linnan, vaikkakaan ei virallista kruununperijän asemaa.

Marian asema muuttui, kun hänen vanhempiensa avioliitto mitätöitiin ja hänen isänsä solmi uuden liiton. Uusi kuningatar Anna Boleyn, joka sai hänkin tyttären, Elisabetin, piti edeltäjänsä tytärtä uhkana. Maria, jota kutsuttiin nyt Lady Maryksi, menetti asemansa kruununperimyksessä, ja hänet julistettiin äpäräksi, minkä lisäksi hänen piti muuttaa pienen sisarpuolensa talouteen. Vaikka Henrik VIII palautti myöhemmin vanhimman tyttärensä aseman kruununperimyksessä, aviottoman lapsen leimaa ei koskaan poistettu. Isän kuoltua vuonna 1547 valtaistuimelle nousi Marian velipuoli, nuori Edvard VI, joka oli Englannin ensimmäinen protestanttinen hallitsija. Veljen valtakaudella Mariaa yritettiin kieltää osallistumasta yksityiseen katoliseen messuun, mutta hän vetosi serkkuunsa keisari Kaarle V:een, joka uhkasi Englantia sodalla, mikäli Maria ei saisi pitää yksityisiä katolisia messuja.

Valtaannousu

Edvard VI:n valtakausi ei kestänyt pitkään, sillä poikakuningas kuoli vuonna 1553. Ennen kuolemaansa Edvard VI oli määrännyt testamentissaan Northumberlandin herttuan John Dudleyn vaikutuksesta seuraajakseen sisartensa sijaan serkkunsa tyttären, lady Jane Greyn. Edvardin kuoltua Jane Grey julistettiin 10. heinäkuuta kuningattareksi de facto. De jure hallitsija oli kuitenkin Maria, jonka vuoden 1544 kruununperimyslaki tunnisti Edvardin perijäksi. Edvard oli lisäksi alaikäinen eikä siten oikeutettu laatimaan testamenttia. Kansa kuitenkin kannatti hallitsijaksi Mariaa, joka julistettiin kuningattareksi 19. heinäkuuta 1553.

Valtakausi

Englannin kuningashuone
Tudor-suku

Henrik VII

• Walesin prinssi Arthur
• Margareeta Tudor
• Henrik VIII
• Elisabet Tudor
• Maria Tudor
• Edmund Tudor, Somersetin herttua
• Katariina Tudor

Henrik VIII

• Henrik, Cornwallin herttua
• Maria I
• Elisabet I
• Edvard VI

Maria I

Elisabet I

Edvard VI

Maria muistetaan yrityksestään palauttaa Englanti protestantismista takaisin katoliseksi. Latinankielinen messu palautettiin ja katoliset piispat palasivat virkoihinsa. Maria poltatti roviolla lähes 300 toisuskoista, mistä johtuen häntä on sanottu Maria Veriseksi (Bloody Mary). Marian verenhimoiseen maineen leviämiseen ja säilymiseen kansan keskuudessa vaikutti voimakkaasti puritaani John Foxen Elisabet I:n valtakaudella julkaisema poleeminen The Book of Martyrs -teos, joka esitteli sensaatiomaisesti Marian aikaisia protestanttien kidutuksia ja teloituksia.

Monet Marian tekemistään muutoksista kuitenkin kumottiin hänen sisarpuolensa Elisabet I:n noustua valtaan.

Marian aikeet naida Espanjan prinssi Filip (myöhemmin Espanjan kuningas Filip II) aiheuttivat Thomas Wyatt nuoremman johtaman kapinan, joka kuitenkin lyötiin. Kapinan vuoksi Filip vaati morsiantaan teloituttamaan Jane Greyn uusien selkkausten välttämiseksi. Maria myöntyi, vaikka oli ilmeisesti alun perin aikonut säästää serkkunsa tyttären hengen. Maria ja Filip menivät naimisiin vuonna 1554. Avioliittosopimuksen ansiosta Filipistä tuli Englannin kuningas, mutta hänen valtaoikeutensa olivat rajalliset eikä pariskunta hallinnut yhdessä. Filip sai houkutelluksi Marian Ranskaa vastaan sotaan, jossa Englanti menetti Calais’n – viimeisen alueensa Ranskan alueella. Avioliiton vuoksi Maria menetti kaiken sen kansansuosion, joka oli merkittävästi vaikuttanut hänen valtaannousuunsa.

Maria rakastui mieheensä ja kuvitteli kahdesti olevansa raskaana, mutta kyseessä oli ilmeisesti kummallakin kerralla valeraskaus. Vuonna 1556 Filip peri isältään Espanjan kruunun ja palasi kotimaahansa.

Maria sairasteli paljon koko aikuisikänsä ja kuoli syöpään 42-vuotiaana vuonna 1558. Kuvitellessaan olevansa raskaana hän oli aiemmin määrännyt testamentissaan, että hänen miehensä Filip toimisi heidän lapsensa sijaishallitsijana. Kun kuningatar kuoli lapsettomana, valtaistuimelle nousi hänen sisarpuolensa Elisabet, josta tuli kuningatar Elisabet I ja viimeinen Tudorin hallitsijasuvun hallitsija.

Lähteet

• Eakins, L. E. (2004). Mary I.
• Mary I. (1911). Encyclopædia Britannica, 11th ed. London: Cambridge University Press.
• Mary Tudor (1910). The Catholic Encyclopedia (Volume IX). New York: Robert Appleton Company.
• Williamson, D. (1998). The Kings and Queens of England. New York: National Portrait Gallery.
• Weir, Alison. The Children of Henry VIII.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maria I Wikimedia Commonsissa