Ruutumittari
| Ruutumittari | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Lovimittarit Ennominae |
| Suku: | Chiasmia |
| Laji: | clathrata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Chiasmia clathrata |
|
| Katso myös | |
Ruutumittari (Chiasmia clathrata) on yleinen mittariperhonen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulkonäön perusteella ruutumittaria ei oikeastaan voi sekoittaa mihinkään toiseen mittarilajiin. Se on väritykseltään selkeän mustavalkoinen, joskin ”musta” on todellisuudessa tumman suklaanruskeaa, ja sekä etu-, että takasiivissä tummat raidat muodostavat valkoiselle pohjalle ruudukkoa muistuttavan kuvion. Tumman ja valkoisen värin suhteelliset osuudet vaihtelevat yksilöittäin jonkin verran, mutta yleensä molemmat värit ovat selvästi nähtävissä. Lennossa perhonen näyttää valkoiselta, mutta on huomattavasti pienempi kuin vaikkapa lanttuperhonen ja lentää lyhyitä pyrähdyksiä kasvillisuuden joukossa. Siipiväli on 18–28 mm, naaraat ovat koiraita pienempiä.[2][3][4]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esiintyy Euroopassa sekä Aasian ja Afrikan pohjoisosissa. Suomessa lajia esiintyy koko maassa, joskin Lapissa se ei ole yhtä yleinen. Aikuiset perhoset ovat lennossa toukokuun lopulta elokuun alkuun.[5] Etenkin etelämpänä, lajilla voi olla loppukesällä toinen, vähälukuisempi sukupolvi.
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruutumittari on avoimien paikkojen kuten niittyjen, rantojen ja joutomaiden laji. Monista muista yöaktiivisista mittariperhosista poiketen ruutumittari on aktiivinen myös päivällä. Se lentää tyypillisesti niityllä, pitkän heinikon joukossa laskeutuen lyhyen lentomatkan jälkeen kasvillisuuden joukkoon, missä se lepää siivet sivuille levitettynä. Ruutumittarit vierailevat ahkerasti kukilla. Laji talvehtii kotelona.
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka käyttää ravinnokseen pääasiassa erilaisia hernekasveja.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruutuperhonen, keskieurooppalainen päiväperhoslaji
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Ruutumittari – Chiasmia clathrata Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www.ksml.fi/teemat/luontokuvat/yoperhoset/ruutumittari/25551 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://perhoset.1g.fi/A/A12/241/A12_272/clathrata.htm
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1894
- ↑ http://wibe.ath.cx/hyonteiset/index.php?option=com_content&view=article&id=16632[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/insecta/lepidoptera/ditrysia/geometroidea/geometridae/ennominae/chiasmia/index.html