Ranskan asevoimat
Ranskan asevoimat Armée Française |
|
---|---|
Asevoimien tunnus |
|
Valtio | Ranska |
Koko | 205 000 henkeä (2018) + 183 635 reservissä[1] |
Tukikohta | Hexagone Balard, Pariisi |
Komentajat | |
Nykyinen komentaja | Emmanuel Macron (ylipäällikkö) |
Ranskan asevoimat (ransk. Forces armées françaises) koostuvat maavoimista, merivoimista, ilmavoimista sekä poliisijoukkoihin kuuluvista santarmeista. Ranskan kuuluu Naton perustajajäseniin.[2]
Ranskan asevoimat ovat maailman yhdenneksitoista vahvimmat vuonna 2024 Global Firepowerin listauksen mukaan. Vuonna 2024 asevoimien kokonaisvahvuus on noin 376 000 henkilöä, joista 200 000 on aktiivisessa palveluksessa, 150 000 puolisotilaallisissa tehtävissä ja loput reservissä.[3] Ranskalla on kyky siirtää joukkoja ja suorittaa sotilasoperaatioita ympäri maailmaa, mihin pystyvät vain muutamat valtiot maailmassa.[4]
Ranskan presidentti toimii virkansa puolesta asevoimien ylipäällikkönä.[5] Asevoimien komentajana on vuodesta 2021 lähtien toiminut armeijakenraali Thierry Burkhard.[6] Asevoiomien nykyisenä päämajana toimii vuonna 2015 valmistunut Pariisissa sijaitseva Hexagone Balard.[7]
Ranskassa ei ole asevelvollisuutta, mutta vuonna 2021 otettiin käyttöön yleinen kansalaispalvelus, jossa tehdään kolmisen viikkoa vapaaehtoistyötä julkisella sektorilla. Osallistuminen palvelukseen on vapaaehtoista, vaikkakin maan opetusvirasto on kaavaillut ohjelmasta pakollista vuoden 2024 aikana.[8][9]
Reservijoukot ja kansalliskaarti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Armeijan reservijoukot ovat toimineet Ranskassa vuodesta 1871 asti. Ranskassa puhutaan 1. tason toimintareservistä, joita on noin 60 000 henkilöä (vuonna 2006) Vuosina 2008–2014 reservijoukkojen määrä väheni budjetin takia. Nykyisellään 1. tason toimintareservin henkilömäärä on noin 55 000, joista 28 000 armeijan alaisuudessa ja loput 27 000 kansallisten santarmireservien alaisuudessa.
Marraskuun 2015 terroristi-iskut nopeuttivat sotilasvarantojen uudistamista. Uuteen sotilasohjelmaan kirjattiin muun muassa reservin harjoituspäivien lisääminen (25–30 pv vuodessa). Reserviläisten määrän lisääminen 40 000 henkilöön armeijan sekä santarmien osalta. Heti Nizzan hyökkäysten jälkeen 22. heinäkuuta 2016 Ranskan presidentti uudisti edelleen reservijoukkojen mallia, joka saatiin asetukseksi 13. lokakuuta 2016. Tähän reservin joukkojen malliin kuuluu eritasoiset sotilasreservit, alueelliset santarmireservit ja poliisin reservijoukot. Tässä mallissa käytetään termiä uusi kansalliskaarti (ransk. garde nationale). Uudessa mallissa reserviläinen voi valita palveluspaikakseen reserviarmeijan, poliisin tai santarmien yksikön.
Ranskan sisäministeri Bernard Cazeneuve kehotti myös ranskalaisia liittymään reserviin, jonka tarkoituksena on kriisitilanteiden varalta vahvistaa maan turvallisuusjoukkoja.[10]
Reservin sopimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reservin sopimus laaditaan 1–5 vuodeksi. Alaikärajaksi on asetettu 17 vuotta. Tehtävistä maksetaan palkkiot ja ne ovat kertaluonteisia. Lisäksi nuorille pääosin alle 25-vuotiaille on bonuksia:[11]
- kustannetaan B-ajokortti, jos yli kahden vuoden aikana tehtäviä tulee vähintään 50 päivää.
- koulutuskorvauksia
- verovähennyksiä yrityksille jotka helpottavat kansalaisten osallistumista toimintaan.
Ydinaseet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ranskan joukkotuhoaseet
Ranskalla on Yhdysvaltojen ja Venäjän jälkeen kolmanneksi eniten ydinaseita maailmassa. Suurin osa niistä, eli 240, on sijoitettu sukellusveneisiin.[4]
Tilastot ja budjetti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sotilaan keski-ikä on 33,4 vuotta.
Sotilaat | Upseerit | |
---|---|---|
Maavoimat | 108 449 | 13 821 |
Ilmavoimat | 42 607 | 4 495 |
Merivoimat | 36 331 | 6 429 |
SSA - Sotilaiden terveydenhuolto | 8 126 | |
DGA – Materiaalikeskus ja ostot | 2 090 | |
SCA - Talous- ja hallintopalvelut | 1 563 | |
SEA - Armeijan polttoaineet | 1 390 | |
DGSE - Ulkomaan tiedustelu ja turvallisuus | 1 327 | |
IMI - Infrastruktuuri | 548 | |
APM ((APM, CGA, GIE) - Sotaoikeus | 533 | |
Yhteensä | 202 964 |
Lähde:[12]
Vuoden 2024 budjetissa puolustusmenoiksi kaavailtiin 47,2 miljardia euroa, minkä johdosta maan on tarkoitus yltää Naton 2 % tavoitteeseen. Budjetointia säätelee laki, jonka mukaan asevoimien kehitystä suunnitellaan aina seitsemäksi vuodeksi eteenpäin.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Global Fire Power
- ↑ North Atlantic Treaty Organization (NATO) | History, Structure & Purpose Encyclopædia Britannica. 29.7.2024. Viitattu 31.7.2024. (englanniksi)
- ↑ 2024 France Military Strength globalfirepower.com. Viitattu 25.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Arola, Janne: Yhteistyöhaluinen isottelija. HS TEEMA, 2021.
- ↑ The Role of the President Élysée. 16.8.2016. Viitattu 31.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Le général Thierry Burkhard, futur nouveau chef des armées françaises France Bleu. 13.6.2021. Viitattu 31.7.2024. (ranska)
- ↑ L’Hexagone-Balard, le nouveau ministère de la défense La Croix. 5.11.2015. Viitattu 31.7.2024. (ranska)
- ↑ Which countries have National Service and how does it work elsewhere? Sky News. Viitattu 31.7.2024. (englanniksi)
- ↑ French education board hopes to make national civic service compulsory RFI. 5.3.2023. Viitattu 31.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Hollande: Ranskaan on muodostumassa kansalliskaarti Kaleva. 20.07.2016. Viitattu 31.7.2024.
- ↑ Avantages Secrétariat Général de la Garde nationale. 2024. Viitattu 31.7.2024. (ranska)
- ↑ Ministery of Defence, France: DEFENCE KEY FIGURES. Ministery of Defence, France, 2017.
- ↑ France will reach NATO defense spending target in 2024 POLITICO. 15.2.2024. Viitattu 31.7.2024. (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ranskan puolustusministeriön sivusto (ranskaksi)
|