Sananjalat
| Sananjalat | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
| Luokka: | Polypodiopsida |
| Lahko: | Polypodiales |
| Heimo: | Tesmasaniaiskasvit Dennstaedtiaceae |
| Suku: |
Sananjalat Pteridium Gled. ex Scop. |
| Katso myös | |
Sananjalat (Pteridium) ovat suuria saniaisia. Saniaiset (Pteridophyta) ovat putkilokasveja, jotka tuottavat itiöitä. Sananjaloilla on suuret jakautuneet lehdet.[1] Niitä esiintyy kaikilla mantereilla, paitsi Etelämantereella[2] ja kaikissa ympäristöissä, paitsi aavikoilla. Suvun levinneisyys on todennäköisesti laajin kaikista maailman saniaisista.
Kuten muutkaan saniaiset, sananjalat eivät tee siemeniä tai hedelmiä.
Evolutiivisesti sananjalkoja voidaan pitää yhtenä menestyneimmistä saniaisista. Se on myös yksi vanhimmista saniaisista, yli 55 miljoonan vuoden ikäisiä fossiileja on löydetty. Kasvi kasvattaa suuret, kolmiomaiset lehdet vaakasuorasta maavarresta ja se voi muodostaa tiheitä kasvustoja.
Sieniä, kuten keltajalkahiippoa, löytyy sananjalkakasvustojen alta. Sekä Camarographium stephensii että saniaispahkula (Typhula quisquiliaris)[3] puolestaan kasvavat pääasiassa kuolleilla sananjaloilla.
Sananjalkojen tiedetään tuottavan ja vapauttavan allelopaattisia kemikaaleja, mikä on tärkeä tekijä sen estäessä muiden kasvien kasvua. Sen erittämät kemikaalit, varjostus ja paksu karike estävät muita kasvilajeja vakiintumasta. Sirkkataimien kasvu on heikkoa maaperässä, jossa on aiemmin kasvanut sananjalkoja, ilmeisesti siksi, että aktiiviset kasvin toksiinit jäävät maaperään.
Lajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiemmin suvun lajit niputettiin yhdeksi lajiksi, Pteridium aquilinum, mutta viimeaikainen suuntaus on jakaa se noin kymmeneen lajiin.
- sananjalka eli metsäsananjalka (Pteridium aquilinum (L.) Kuhn) (aiempi nimi myös kuolleenkoura[4])
- taigasananjalka (Pteridium aquilinum subsp. pinetorum, syn. P. pinetorum), kasvaa myös Suomessa.[5]
Muualla maailmassa esiintyviä sananjalkalajeja:[6]
- lännensananjalka (Pteridium aquilinum subsp. aquilinum = Pteridium aquilinum sensu stricto)[5]
- Pteridium brownseyi Fraser-Jenk.
- Pteridium capense (Thunb.) Krasser
- Pteridium caudatum Maxon
- Pteridium centrali-africanum (Hieron. ex R.E.Fr.) Alston
- Pteridium decompositum (Gaudich.) Christenh.
- Pteridium esculentum (G.Forst.) Cockayne
- Pteridium falcatum Ching ex S.H.Wu
- Pteridium feei (Schaffn. ex Fée) Maxon ex Faull
- Pteridium latiusculum Hieron.
- Pteridium lineare Ching ex S.H.Wu
- Pteridium pseudocaudatum (Clute) Christenh.
- Pteridium pubescens (Underw.) Christenh.
- Pteridium revolutum (Blume) Nakai
- Pteridium semihastatum (S.B.Andrews) S.B.Andrews
- Pteridium yunnanense Ching & S.H.Wu
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pteridium in Flora of China efloras.org. Viitattu 1.11.2019. (englanniksi)
- ↑ Pteridium Plants of the World Online. Viitattu 1.11.2019. (englanniksi)
- ↑ Saniaispahkula – Typhula quisquiliaris Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 1.11.2019.
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Pteridium aquilinum
- ↑ a b Sananjalat – Pteridium Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 2.12.2023.
- ↑ Pteridium – Accepted species Plants of the World Online. Viitattu 1.11.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ITIS: Pteridium (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Pteridium (englanniksi)