Lounas (ateria)
Lounas on keskipäivän ateria, joka syödään kello 11 ja 15 välillä.[1] Se on toinen päivän pääaterioista päivällisen ohella.
Eri puolilla maailmaa käytännön lounasjärjestelyt vaihtelevat suuresti. Lounas nautitaan useimmiten kesken työ- tai koulupäivän. Esimerkiksi oppivelvollisille tarjotaan Suomessa päivittäin ateria. Työssäkäyvistä naisista Suomessa noin 40 prosenttia syö lounaaksi omia eväitä, miehistä joka neljäs. Muut syövät työpaikka- tai muussa ravintolassa tai kotona tai jättävät lounaan väliin[2]. Vapaapäivien ja juhlapyhien lounaskäytännöt poikkeavat usein arkipäivien rutiinista.
Suomalaiseen ravintolalounaaseen kuuluu yleensä:
- salaattia, raastetta tai muuta kasvislisäkettä
- pastaa, riisiä, perunoita tai muuta perunalisäkettä
- lihaa, kalaa tai kanaa
- leipää ja ravintorasvaa (margariini, voi)
- juoma (maito, piimä, vesi, mehu, kotikalja, viini)
Lounaan vanha nimitys on puolinen, ja se nautittiin puolilta päivin.
Suomessa katsotaan, että lounas keskellä opiskelupäivää vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen.[3] Kela tukee opiskelijoiden lounasruokailua, jos se täyttää vaatimukset aterian sisällöstä ja hinnoittelusta, sekä suositukset korkeakouluopiskelijoiden ruokailusta.[4] Suositusten mukaan esimerkiksi salaattipöydässä tulee olla kaksi tuoretta vihannes- tai hedelmäkomponenttia, yksi tuore tai kypsä kasviskomponentti ja yksi proteiinipitoinen komponentti. Ruokajuomana ei voi olla virvoitusjuomia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 787. WSOY, 1958.
- ↑ Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.11.2020.
- ↑ a b Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus Kela. 2021. Viitattu 7.8.2022.[vanhentunut linkki]
- ↑ Ateriatuki opiskelijaravintoloille kela. Viitattu 7.8.2022.
