Bayeux’n seinävaate

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bayeux’n seinävaate
Yksityiskohta Bayeux’n seinävaatteesta.
Yksityiskohta Bayeux’n seinävaatteesta.
Nimi Bayeux’n seinävaate
Valmistumisvuosi 1066-1086
Taiteenlaji tekstiili
Korkeus 0,5 m
Leveys 68,38 m
Sijainti Centre Guillaume le Conquérant -museo
Paikkakunta Bayeux, Ranska
Koordinaatit 49°16'27.696"N, 0°42'1.044"W

Bayeux’n [bajøn] seinävaate (ransk. La tapisserie de Bayeux myös La Tapisserie de la reine Mathilde) on todennäköisesti Vilhelm Valloittajan velipuolen, Bayeux’n piispan Odon teettämä pistokirjontana toteutettu tekstiilityö. Se kertoo kuvasarjojen avulla vuosien 1064 ja 1066 välisistä tapahtumista Englannin ja Ranskan historiassa, erityisesti vuonna 1066 tapahtuneesta Englannin valloituksesta sekä Hastingsin taistelusta.

Teos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bayeux’n seinävaatetta luullaan usein kuvakudokseksi. Kuviointi on kuitenkin tehty kirjomalla värillisellä villalangalla 73 metriä pitkälle pellavakankaalle. Vahvimman teorian mukaan se on toteutettu vuosina 1066–1086 Bayeux’n tuomiokirkkoa varten.

Seinävaate koostuu kuvaelmasarjoista ja se on korkeudeltaan noin 50 senttiä. Jotkut näkevätkin seinävaatteen tavassa kuvata tapahtumia esikuvan sarjakuville. Kaikkiaan siinä esitetään 626 henkilöä. Asiantuntijoiden näkemysten mukaan seinävaate koostuu 30–70 erillisestä kuvaelmasta. Jokainen niistä on varustettu latinankielisin tekstein. Kuvaelmat ovat toiminnallisia ja eleiltään ilmaisuvoimaisia. Ajan vaatetus, haarniskat, vaunut ja veneet on kuvattu tarkasti ja realistisesti. Syvyysvaikutelma on kuvattu kokoperspektiivin mukaan: edessä olevat veneet ovat takana olevia suurempia.[1]

Noin 70 metriä leveä seinävaate kokonaisuudessaan.

Alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vilhelm Valloittaja seuranaan oikealla velipuolensa Bayeux’n Odo ja vasemmalla Robert de Mortain.
Halleyn komeetta Bayeux’n seinävaatteessa (ylhäällä oikealla).

Seinävaatteen alkuperään liittyvistä kysymyksistä tutkijat ovat hyvinkin erimielisiä. Bayeux’n piispa Odo hyväksytään melko yleisesti seinävaatteen tilaajaksi.[2] Sitä vastoin on suuri erimielisyys siitä, kuka seinävaatteen on valmistanut ja missä.

Perimätiedon mukaan Vilhelm Valloittajan puolison Matildan hovinaiset ovat seinävaatteen tekijöitä.[1] Toisten mielestä se on valmistettu Englannin maaperällä, Kentissä, Winchesterissä tai Hampshiressä noin kaksikymmentä tai kolmekymmentä vuotta siinä kuvattujen tapahtumien jälkeen.[2][3]

Historiallinen sisältö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinävaate tuo nykykatsojan nähtäväksi historiallisia tapahtumia, joista muuten olisi suhteellisen vähän tietoa. Vuosisatojen aikana vaatteen kuvakertomus on tehnyt myös lukutaidottomille mahdolliseksi saada tietoa noista historiallisista tapahtumista.

Varsinaisen tapahtumaketjun lisäksi seinävaate antaa runsaasti tietoja omasta ajastaan. Näin 1000-luvun kirjonta- ja käsityötekniikka yleensä avautuu meille helpoimmin. Lisäksi se antaa tekoajaltaan muuta tietoa rakentamisesta, laivoista sekä rakenteista. Myös Vilhelm Valloittajan hovielämä ja Edvard Tunnustajan linnan hovielämä Westminsterissä avautuvat seinävaatteesta. Lukuisat sotilaat antavat kuvan sotilaiden varustuksesta. Jopa heidän kilpiensä kuviot tuovat tietoa heidän henkilöllisyydestään. Pitkään oletettiin esimerkiksi sotilaiden tuolloin taistelleen kädet hansikkaissa, mutta seinävaate antaa tästäkin toisenlaisen tiedon.

Seinävaatteen kuvat kertovat kuningas Edvard Tunnustajan langon jaarli Harald Godwininpojan seikkailuista. Hänen laivansa haaksirikkoutui nykyisen Sommen alueen rannikolle, kreivi Guy de Ponthieun maille vuonna 1064. Harald pelastui ja joutui lunnaita havitelleen kreivi Guyn vangiksi. Kuten seinävaate esittää, Normandian herttua Vilhelmin vakoilija oli paikalla, ja tämän antaman tiedon perusteella herttua edellytti kreivin luovuttavan vangin hänen haltuunsa Roueniin.

Tämä tilanne Rouenissa tuo meille esille Haraldin Vilhelmille vannoman valan. Tässä hän lupaa auttaa Vilhelmiä pääsemään Englannin valtaistuimelle Edvard Tunnustajan jälkeen: Vilhelm vaatii kruunua itselleen vaimonsa Mathildan perimyksen perusteella. Tämä Haraldin lupauksen rikkominen saa myöhemmin paavin julistamaan hänet kirkonkiroukseen. Tämän jälkeen seinävaate kertoo Haraldin paluusta Englantiin, jossa hän julistaa itsensä kuninkaaksi Edwardin kuoleman jälkeen.

Seinävaate heijastelee normandialaista näkemystä historiasta ja kuvatuista tapahtumista. Eritoten tietenkin Vilhelmin suorittamaa valloitusta ja hänen laillista oikeuttaan Englannin kruunuun korostetaan seinävaatteen kertomuksessa. Harald puolestaan esitetään petturina ja valapattona, vaikka tästä valasta ei ole seinävaatteen kertomuksen lisäksi muita todisteita kuin maininta Guillaume de Potiersin teoksessa Gesta Guillelmi, joka sekin on normandialainen lähde.

Tämän jälkeen seinävaate kuvaa Vilhelm Valloittajan valmistelua sotaretkeään varten. Sitten ovat kuuluisat kuvat Hastingsin taistelusta. Pitkään tutkijat uskoivat, että seinävaatteessa kuvataan Haraldin kuolema nuolen osuttua hänen silmäänsä. Nykyisin tutkijat melko yksimielisesti uskovat, että henkilöiden kohdalla on tapahtunut sekaannus ja kuoleva ritari on Haraldin veli, joka kuoli nuolen surmaamana.

Seinävaatteen vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seinävaate on kulkenut läpi kuohuvien vuosisatojen ja säilynyt alkuperäisenä aina nykyaikaan. Vuosisatojen ajan se oli nähtävillä Bayeux’n tuomiokirkossa. Se kätkettiin kuitenkin turvaan suurimpien myllerrysten aikana. Näin tapahtui muun muassa Ranskan suuren vallankumouksen aikana. Lukuisat tiedemiehet tutkivat seinävaatetta 1800-luvulla ja siitä tuli suuri yleisen mielenkiinnon kohde. Seinävaate restauroitiin Bayeux’ssa 1842. Silloin se myös sijoitettiin turvaan lasisuojuksen taakse. Viimeisimmät suojaanviennit tapahtuivat Ranskan-Saksan sodan aikana 1870 ja toisen maailmansodan aikana.

Nykyisin seinävaate on nähtävänä Centre Guillaume le Conquérant -museossa Bayeux’n kaupungissa.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • David J. Bernstein, The Mystery of the Bayeux tapestry, London, Weidenfeld & Nicolson, 1986 ISBN 0-226-04400-9 (englanniksi)
  • Simone Bertrand, La Tapisserie de Bayeux et la manière de vivre au onzième siècle, Saint-Léger-Vauban, Zodiaque, 1966 (ranskaksi)
  • Pierre Bouet, François Neveux, Brian Levy, The Bayeux tapestry : embroidering the facts of history, Caen, Presses universitaires de Caen, 2004 ISBN 2-84133-213-6 (englanniksi)
  • Gerald A. Bond, The Loving Subject : desire, eloquence, and power in Romanesque France, Philadelphie, University of Pennsylvania Press, 1995 ISBN 0-8122-3322-0 (englanniksi)
  • Andrew Bridgeford, 1066 : the Hidden History in the Bayeux Tapestry, New York, Walker, 2005 ISBN 0-8027-1450-1 (englanniksi)
  • Shirley Ann Brown, The Bayeux tapestry : history and bibliography, Woodbridge ; Wolfeboro, Boydell Press ; Boydell & Brewer, 1988 ISBN 0-85115-509-X (englanniksi)
  • Rouben Charles Cholakian, The Bayeux tapestry and the ethos of war, Delmar, Caravan Books, 1998 ISBN 0-88206-090-2 (englanniksi)
  • Meredith Clermont-Ferrand, Anglo-Saxon propaganda in the Bayeux tapestry, Lewiston, E. Mellen Press, 2004 ISBN 0-7734-6385-2 (englanniksi)
  • Richard Gameson, The Study of the Bayeux tapestry, Woodbridge : Boydell Press, 1997 ISBN 0-85115-664-9 (englanniksi)
  • Charles Harvard Gibbs-Smith, The Bayeux Tapestry, London ; New York, Phaidon ; Praeger, 1973 (englanniksi)
  • Wolfgang Grape, Valérie Agéma, Patrick Maubert, La Tapisserie de Bayeux : Monument à la gloire des Normands, Munich, Prestel, 1994 ISBN 3-7913-1577-3 (ranskaksi)
  • Ulrich Kuder, Der Teppich von Bayeux : oder : Wer hatte die Fäden in der Hand ?, Frankfurt-am-Main, Fischer Taschenbuch Verlag, 1994 ISBN 3-596-11485-3 (saksaksi)
  • Michel Parisse, La tapisserie de Bayeux, collection l'Esprit curieux n° 3, 1997, Le Pérégrinateur éditeur ISBN 2-910352-14-5. (saksaksi)
  • Suzanne Lewis, The Rhetoric of power in the Bayeux tapestry, Cambridge ; New York, Cambridge University Press, 1999 ISBN 0-521-63238-2 (englanniksi)
  • Eric Robert Dalrymple Maclagan, The Bayeux tapestry, Baltimore, Penguin Books, 1953 (englanniksi)
  • J Bard McNulty, The Narrative Art of the Bayeux tapestry master, New York, AMS Press, 1989 ISBN 0-404-61443-4 (englanniksi)
  • J Bard McNulty, Visual Meaning in the Bayeux tapestry : problems and solutions in picturing history, Lewiston, Edwin Mellen Press, 2003 ISBN 0-7734-6618-5 (englanniksi)
  • Lucien Musset, The Bayeux tapestry, Woodbridge ; New York, Boydell Press, 2005 ISBN 1-84383-163-5 (englanniksi)
  • Lucien Musset, La Tapisserie de Bayeux : œuvre d’art et document historique, Saint-Léger-Vauban, Zodiaque, 1989 ISBN 2-7369-0170-3 (ranskaksi)
  • Lucien Musset, La Tapisserie de Bayeux, Paris, Zodiaque, 2002 ISBN 2-7369-0281-5 (ranskaksi)
  • François Neveux, The Bayeux tapestry, Paris, Jean-Paul Gisserot, 1995 ISBN 2-87747-178-0 (englanniksi)
  • Gale R Owen-Crocker, King Harold II and the Bayeux Tapestry, Woodbridge ; Wolfeboro, Boydell Press ; Boydell & Brewer, 2005 ISBN 1-84383-124-4 (englanniksi)
  • Michel Parisse, Jean Thouvenin, La Tapisserie de Bayeux, Paris, Denoël, 1983 ISBN 2-207-22866-5 (ranskaksi)
  • Frank Merry Stenton, La Tapisserie de Bayeux, Paris, Flammarion, 1957 (ranskaksi)
  • Jean Verrier, La Broderie de Bayeux dite tapisserie de la reine Mathilde, Paris, 1946 (ranskaksi)
  • David M. Wilson, The Bayeux tapestry : the complete tapestry in colour, London, Thames and Hudson, 1985 ISBN 0-500-23447-7 (englanniksi)
  • David M. Wilson, The Bayeux tapestry, London : Thames & Hudson, 2004 ISBN 0-500-25122-3 (englanniksi)
  • Richard David Wissolik, The Bayeux tapestry : a critical, annotated bibliography with cross-references and summary outlines of scholarship, 1729-1990, Greensburg, Eadmer Press, 1990 ISBN 0-929914-08-2 (englanniksi)
  • H.Chefneux, Les Fables dans la Tapisserie de Bayeux, Romania LX 1934 p 1-35 et 153-194 (encore d'actualité) (ranskaksi)
  • L.Herrmann, Les Fables antiques de la Broderie de Bayeux, Latomus, Bruxelles, 1964 (ranskaksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Honour, Hugh & Fleming, John: ”Euroopan keskiaika”, Maailman taiteen historia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1992. ISBN 951-1-16753-7
  2. ↑ a b Memory of the World Register, Bayeux Tapestry, N° 2006-44. Unesco, Memory of the Word. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8. maaliskuuta 2012). (englanniksi)
  3. ↑ Aiheeseen liittyviä teoksia:Wilson, David M.: The Bayeux Tapestry, Thames and Hudson, 1985, p.201-227; Coatsworth, Elizabeth: "Stitches in Time: Establishing a History of Anglo-Saxon Embroidery", in Robin Netherton and Gale R. Owen-Crocker, editors, Medieval Clothing and Textiles, Volume 1, Woodbridge, 2005, p. 1-27; Grape, Wolfgang, The Bayeux Tapestry: Monument to a Norman Triumph, Prestel Publishing; Beech, George: Was the Bayeux Tapestry Made in France?: The Case for St. Florent of Saumur. (The New Middle Ages), New York, Palgrave Macmillan 1995; reviewed in Robin Netherton and Gale R. Owen-Crocker, editors, Medieval Clothing and Textiles, Volume 2, Woodbridge, Suffolk, UK, and Rochester, NY, the Boydell Press, 2006, ISBN 1843832038.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bayeux’n seinävaate.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bayeux’n_seinävaate&oldid=22285012”