Kaarlo Pitsinki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarlo Pitsinki
SDP:n puheenjohtaja Väinö Tanner, puolue­sihteeri Kaarlo Pitsinki ja kansan­edustaja Sylvi Siltanen vuonna 1961.
SDP:n puheenjohtaja Väinö Tanner, puolue­sihteeri Kaarlo Pitsinki ja kansan­edustaja Sylvi Siltanen vuonna 1961.
Henkilötiedot
Koko nimi Kaarlo Vilhelmi Pitsinki
Syntynyt27. joulukuuta 1923
Kemi
Kuollut26. elokuuta 2015 (91 vuotta)
Helsinki

Kaarlo Vilhelmi Pitsinki (27. joulukuuta 1923 Kemi26. elokuuta 2015 Helsinki) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, joka toimi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puoluesihteerinä vuosina 1957–1966 ja Uudenmaan läänin maaherrana vuosina 1966–1982.[1] Hän oli myös kansanedustajana vuosina 1958–1966. SDP:ssä Pitsinki edusti puolueen oikeaa laitaa.

Pitsinki erosi SDP:stä 1982 ja toimi Kansalaisvallan liiton eli entisen Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolueen puheenjohtajana.

Pitsingin vanhemmat olivat laitosmies Kaarlo Vilhelmi Pitsinki ja Aune Ester Aaltonen. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1945 Kemin lyseosta ja valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 1949.[2]

Uransa alussa Pitsinki oli ennakonpidätyksen valvojana Helsingin verovirastossa vuodet 1949–1950, SDP:n toimitsijana 1950–1951, Kiljavan ammattiyhdistysopiston tilapäisenä tietopuolisten aineiden opettajana 1951–1955 ja Talouspoliittisen suunnittelutoimiston tilapäisenä apulaispäällikkönä vuonna 1956.[2]

Pitsingin poliittinen ura lähti nousuun hänen työskennellessään pääministeri K.-A. Fagerholmin sihteerinä vuosina 1956–1957 ja SDP:n puoluesihteerinä vuosina 1957–1966. Pitsinki valittiin eduskuntaan vuoden 1958 vaaleissa Uudenmaan läänin vaalipiiristä ja jatkokausille Helsingin kaupungin vaalipiiristä vuosien 1962 ja 1966 vaaleissa. Hän oli valitsijamiehenä vuosien 1962 ja 1968 presidentinvaaleissa.[2]

Eduskunnasta Pitsinki siirtyi Uudenmaan läänin maaherran virkaan, jossa hän toimi vuosina 1966–1982.[2] Presidentti Mauno Koivisto erotti Pitsingin yleisen edun vuoksi vuonna 1982. Syynä olivat Uudenmaan läänin huonot henkilösuhteet.[3] Pitsinki jatkoi poliittista toimintaansa Kansalaisvallan liiton puheenjohtajana. Puolue jäi ilman kansanedustajia vuosien 1979 ja 1983 vaaleissa, ja se poistettiin puoluerekisteristä joulukuussa 1983.[4]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitsingillä oli ensimmäisestä avioliitostaan (1950–1988) kaksi poikaa.[2]

  • Jumala rokulissa eli Poliittisia luomiskertomuksia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1973. ISBN 951-26-0340-3
  • Vastahyökkäys: Rikollinen mielikuvitusromaani. Helsinki: Kirjayhtymä, 1974. ISBN 951-26-0891-X
  1. Poliittisesti kokenut maaherra. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat 13.11.2015, s. B 16.
  2. a b c d e Kaarlo Pitsinki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. Soikkanen, Hannu: ”Pitsinki, Kaarlo (1923–2015)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 738–740. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
  4. Oikeusministeriö: Puoluerekisteriin merkityt ja siitä poistetut puolueet vaalit.fi. 30.3.2016. Arkistoitu 27.9.2016. Viitattu 13.6.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]