Ruisrock

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruisrock
Ruisrock 2024 -festivaalin logo.
Ruisrock 2024 -festivaalin logo.
Tyyppi musiikkifestivaali
Päivämäärä heinäkuun ensimmäinen viikonloppu
Tapahtumapaikka Ruissalon kansanpuisto
Paikkakunta Turku
Ensimmäisen kerran 1970
Kävijöitä 105 000 (2022)
Järjestäjä Vantaan Festivaalit Oy
Kotisivut
Ruisrockin aluetta kuvattuna mereltä päin vuonna 2016.

Ruisrock on Turun Ruissalossa heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävä Suomen merkittävimpiin festivaaleihin kuuluva musiikkifestivaali. Ruisrock on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali. Turun Soitannollinen Seura, Turun kaupungin musiikkilautakunta ja Turun musiikkijuhlasäätiö vastasivat vuoron perään Ruisrockin järjestämisestä sen historian ensimmäisenä 30 vuotena. Nykyään tapahtuman järjestää Vantaan Festivaalit Oy.

Ruisrockin perustajat olivat pitkään siinä käsityksessä, että heidän festivaalinsa on myös koko Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut rockfestivaali. Kuitenkin jossakin vaiheessa selvisi, että Hollannissa oli järjestetty muutama kuukausi ennen ensimmäistä Ruisrockia (18. toukokuuta 1970 tienoilla) Pinkpop-festivaali, joka edelleen järjestettävänä festivaalina on luokassaan Euroopan vanhin. Vastoin yleistä käsitystä Ruisrock-festivaalin esikuvana ei ollut Woodstockin festivaali.[1]

Ruisrockia on vaadittu siirrettäväksi pois Ruissalon saarelta muun muassa festivaalin ympäristövaikutusten vuoksi.[2] Vuoden 2007 tietojen perusteella festivaali saa kuitenkin jatkaa nykyisellä paikallaan.[3]

Ruisrockissa on historian aikana esiintynyt useita aikakausiensa huippuesiintyjiä, muun muassa Metallica, Iron Maiden, Motörhead, Bon Jovi, Saxon, Thin Lizzy, Aerosmith, Nirvana, Red Hot Chili Peppers, Rammstein, Uriah Heep, Colosseum, Jeff Beck, Dio, Procol Harum, The Mahavishnu Orchestra, Chuck Berry, U2, Bob Dylan, Gary Moore, Ozzy Osbourne, ZZ Top, David Bowie ja Billy Idol sekä koko kotimaisen rockin ”kerma”.

Festivaalin alkuhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Festivaalin perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruisrockin perustajajäseniä olivat muun muassa Kari Purssila (1948–2024[4]), Antero Laiho, Christer Donner ja Olli Pellikka. Tämän festivaalin juuret ovat näiden puuhamiesten perustamassa ”Nuorison tiedotuskeskus”-nimisessä yhdistyksessä, joka sai Turun kaupungilta käyttöönsä toimistotilat ja puhelimen. Keskuksen oli tarkoitus olla neuvontapiste maalta tuleville nuorille, ja siellä oli määrä olla kaikkien alojen asiantuntijoiden verkosto käytettävissä. Käytännössä keskukseen tuli puheluita, joissa kysyttiin kaikenlaista, esimerkiksi: ”Sanokaa yks Jimi Hendrixin kappale” — ”Manic Depression”.[1]

Sama joukko perusti myös Information-nimisen yhtyeen vuoden 1969 alussa. Tämän joukon keskuudessa syntyi ajatus siitä, että Turussa olisi syytä järjestää rockfestivaali. Kun Turun musiikkijuhlilla oli oopperaesitys Turun kaupunginteatterissa, Aurajoen rannalla, ja järjesti Information kesällä 1969 joen rannalla mielenosoituksen konsertin muodossa ja vaati, että Turun musiikkijuhlille pitää saada pop- ja rockmusiikkia ohjelmistoon.[1]

»Perustettiin tämä Information-niminen yhtye alun perin, tämä oli vuoden 1969 alussa. Silloin oli Turun Musiikkijuhlat, joka oli semmoinen aika… tietyllä tavalla konservatiivinen organisaatio… ei se välttämättä ollut niin kauheen konservatiivinenkaan, mutta meidän mielestä se oli… Ja me haluttiin, että sinne tulis jotakin muuta kuin korkeakulttuuria. Niillä oli joku oopperaesitys Turun kaupunginteatterissa, joka sijaitsee siinä joen rannalla, ja me järjestettiin siihen sitten mielenosoitus, jossa me soitettiin siinä ulkopuolella ja vaadittiin, että Turun Musiikkijuhlille pitää saada poppia ja rockmusiikkia ohjelmistoon. … Tällä me sitten päästiin tavallaan lehtiin…»
(Olli Pellikka)

» Siinä vaiheessa kun tätä mielenosoitusta sinne Aurajoen rantaan järjestettiin, niin meill’ ei ollut edes tietoa siitä, että joku Woodstockin festivaali oli ollut olemassa, ett’ tää festivaali-ajatus oli kyll’ ilmassa eri puolilla.»
(Kari Purssila)

Sittemmin Purssila, Pellikka ja joskus Laihokin kävivät lähes viikoittain Turun apulaiskaupunginjohtaja Johannes Koikkalaisen luona selittämässä, että ”tämmönen pitäis saada järjestettyä”.[1]

Kun puuhamiehet tapasivat Sibelius-museon tiloissa Kalevi Kuosan, joka toimi Turun musiikkijuhlien johtajana 1969–1976, alkoi tapahtua. Kaupungin nuorisotoimiston kirjepaperilla ja kirjekuorilla lähetettiin kutsut ja tarjouspyynnöt 70 ulkomaiselle rock-artistille, alkaen Rolling Stonesista, Pink Floydista ja The Whosta.

Talvella 1969–1970 tuli kuvioihin ruotsalainen promoottori Thomas Johansson, joka oli perustanut ohjelmatoimisto Ema Telstarin vuonna 1969. Kuosa otti Johanssoniin yhteyttä elokuussa 1969, ja Johansson tuli katsomaan mahdollista festivaalipaikkaa.

Rolling Stonesin sihteeri Jo Bergman ilmoitti, että Mick Jagger on lomalla, ja että asiaan olisi palattava myöhemmin. Järjestäjät tajusivat jälkeenpäin, että tämä tapahtui juuri Altamontin festivaalin katastrofin jälkeen.

The Pink Floydin” hintapyyntö oli 500 puntaa, jonka lisäksi pyydettiin edestakainen lentolippu viidelle hengelle sekä autolauttaliput kahdelle hengelle ja minibussille sekä hotellimajoitus seitsemälle hengelle. Fairport Conventionin hinta oli 300 puntaa sekä autolauttaliput kahdelle hengelle ja minibussille sekä hotellimajoitus kahdeksalle hengelle. Pink Floydia ei koskaan Turkuun saatu ja Fairport Conventionkin vasta seuraavana vuonna, mutta muutaman kuukauden aikana onnistuttiin kuitenkin rakentamaan ohjelmisto festivaalia varten sekä tarvittava infrastruktuuri.[1]

Turun ensimmäiset Rockfestivaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen Ruisrock-festivaali keräsi yli 30 000 nuorta Saaronniemen leirintäalueelle Ruissaloon Turkuun 21.–23.8.1970.
Ruisrock 1975, yleisöä
Ruisrockin rantalava vuonna 2016.

Ensimmäinen Turussa pidetty rock-festivaali järjestettiin Saaronniemen leirintäalueella Ruissalon saaren kärjessä vuonna 1970 ja se keräsi 38 000 katsojaa. Ulkomaisina esiintyjinä nähtiin muun muassa Family, Colosseum ja Argent[5]. Vuotta myöhemmin, eli vuonna 1971, väkeä saapui 100 000. Vaikka sää oli huono, Canned Heat villitsi yleisön. Lavalla esiintyi myös turkulainen kitaristi Tommie Mansfield. Myös kansanmusiikkia esittänyt Konsta Jylhä ja Kaustisen Purppuripelimannit sai suuret suosionosoitukset esiintyessään festivaalin viimeisenä päivänä.[6] Vuoden 1971 tapahtuman jälkeen Turun kaupunginvaltuusto päätti, että festivaali lopetetaan johtuen päihteiden käytöstä ja siitä seuranneesta väkivallasta.[7]

Englantilainen viikoittain ilmestyvä musiikkilehti New Musical Express kirjoitti ensimmäisestä Turun Rockfestivaalista (tapahtuman julisteessa Turku International Pop & Rock Festival[8]) otsikolla “Something New: A Rock Festival Expecting 5,000 Draws 30,000! — British Groups Stars of First Finnish Woodstock.” (’Jotain uutta: Rockfestivaaliin odotettiin 5 000 henkeä, mutta tulijoita oli 30 000! — Brittiläiset yhtyeet Suomen ensimmäisen Woodstockin tähtinä.’).[1][9]

» A group of Finnish students thought Rock Music should be represented in the Turku, Finland, annual Music Week. So they persuaded the powers-that-be to give them free a field in the camping site six miles from the city, a fir-treed, well-equipped area on a peninsula, surrounded by the mill-pond green waters of the Baltic Sea.»
(New Musical Express)

»Joukko suomalaisia opiskelijoita ajatteli, että rockmusiikin tulisi olla edustettuna Suomessa Turun vuosittaisilla Musiikkijuhlilla. Niinpä he taivuttelivat kaupunginisät antamaan heidän käyttöönsä ilmaiseksi leirintäalueen kuuden mailin päässä kaupungista, hyvin varustetulla niemellä, jossa kasvaa kuusia, ympärillään Itämeri, jonka vesi on vihreää kuin myllylammessa.»
(New Musical Express)

Festivaalin esiintyjiksi valikoitui yhtyeitä järjestäjien maun mukaan, edustaen suurelta osin progressiivista rockia.[1]

Vuonna 1972 Turun Soitannollinen Seura luopui Turun Musiikkijuhlista, muun muassa sen vuoksi, että kaupungin päättävät elimet eivät kesän alkuun mennessä olleet saaneet aikaan päätöstä siitä, järjestetäänkö Ruisrock yksi-, kaksi- vai kolmipäiväisenä.[1]

Kolmantena vuotenaan tapahtuma siirtyi Ruissalon Kansanpuistoon ja lyheni yksipäiväiseksi tapahtumaksi. Yhtenä syynä oli varmaankin edellisen vuoden valtavan suosion aiheuttama huoli ”yleisen järjestyksen” säilymisestä.

Festivaalin pituus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun alkupuolella Ruisrock muuttui kolmepäiväisestä yksipäiväiseksi ja vakiintui sellaiseksi. Festivaali oli Kari Jalosen sanoin ”vakiintunut myös siinä muodossa, että on pyritty saamaan kotimaista huippujoukkoa, skandinaavista edustusta, yksi itäeurooppalainen yhtye ja anglosaksista huippua.”.[1] Vuonna 1983 festivaali muuttui kaksipäiväiseksi, tosin muutamana vuonna tapahtuma on järjestetty myös kolmipäiväisenä. Myöhemmin festivaali muuttui kokonaan kolmipäiväiseksi.

1990- ja 2000-luvut: talousvaikeudet ja suuri suosio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruisrockin niittylava vuonna 2008.

Vuonna 1989 Ruisrock säätiöitiin ja sille myönnettiin anniskeluoikeudet.

1990-luvulla Ruisrock joutui talousvaikeuksiin, ja koko tapahtuman jatko oli vaakalaudalla. Vuonna 2001 Ruisrockin otti järjestettäväkseen Vantaan Festivaalit Oy, joka elvytti talouden kuntoon muun muassa karsimalla kovalla kädellä ulkomaisia huippuartisteja. Nykyisin Ruisrock on monessa mielessä suositumpi kuin koskaan ja kuuluu kävijämäärällään mitattuna Suomen suurimpiin festivaaleihin. Ruisrockissa vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä ja vuonna 2012 festivaaleilla kävijöitä oli 63 000.[10]

2000-luvun yleisöennätyksensä Ruisrock keräsi vuonna 2009, jolloin tapahtumaa seurasi kolmen päivän aikana noin 92 000 maksanutta kävijää.[11] Muun muassa yhdysvaltalaiset Disturbed, Slipknot ja Faith No More, ruotsalaiset In Flames ja The Sounds, tanskalainen Mew ja suomalaiset Children of Bodom, comeback-kiertueen tehnyt Tehosekoitin ja viimeisen keikkansa soittanut The Crash keräsivät paljon yleisöä.

Vuoden 2009 kävijäennätys rikottiin vuonna 2014, kun paikalle saapui kolmen päivän aikana 93 000 ihmistä. Perjantaina paikalla oli 35 000 juhlijaa ja päivä oli loppuunmyyty. Muun muassa yhdysvaltalainen punk rock -yhtye The Offspring ja ranskalainen DJ David Guetta keräsivät suuren yleisön.[12] Lauantaipäivän liput myytiin myös loppuun ja paikalla oli 35 000 ihmistä.[13] Vuodesta 2014 eteenpäin kävijämäärät ovat nousseet tasaisesti. Vuosina 2017, 2018 ja 2019 festivaali keräsi Ruissalon kansanpuistoon 105 000 ihmistä viikonlopun aikana, ja kaikki kolme päivää olivat jokaisena kolmena vuonna loppuunmyytyjä. Vuoden 2020 ja 2021 Ruisrockit peruttiin koronaviruspandemian vuoksi.[14]

Kävijämäärät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tässä taulukossa on Ruisrockin kävijämäärät vuodesta 2008 eteenpäin, jolloin festivaali on ollut kolmipäiväinen.

Vuosi Perjantai Lauantai Sunnuntai Yhteensä
2008 20 000 30 000 19 000 69 000[15]
2009 27 000 35 000 30 000 92 000[16]
2010 21 000 30 000 20 000 71 000[17]
2011 24 000 27 000 16 000 67 000[18][19]
2012 16 000 30 000 17 000 63 000[20]
2013 18 000 29 000 24 000 71 000[21]
2014 35 000 35 000 23 000 93 000[22]
2015 35 000 35 000 25 000 95 000[23]
2016 35 000 35 000 30 000 100 000[24]
2017 35 000 35 000 35 000 105 000[25]
2018 35 000 35 000 35 000 105 000[26]
2019 35 000 35 000 35 000 105 000[27]
2020 ei järjestetty[28]
2021 ei järjestetty[29]
2022 35 000 35 000 35 000 105 000[30]
2023 35 000 35 000 35 000 105 000[31]
  1. a b c d e f g h i Ruisrock — 40 vuotta rokkia ja rakkautta. Yleisradion dokumentti Ruisrockin historiasta. Yle Teema, 6.7.2011 klo 22.35.
  2. Ruisrockin tulevaisuus toistaiseksi avoinna ts.fi. 13.6.2007. Viitattu 9.2.2023.
  3. Turun Sanomat: Ruisrockia ei karkoteta Ruissalosta[vanhentunut linkki]
  4. Markku Heikkilä, Antero Laiho, Jorma Tuominen & Daniel Purssila: Yksi Ruisrockin perustajajäsenistä on poissa – Kari Purssila muistetaan erityisesti pitkästä radiotyöstään Turun Sanomat. 6.7.2024. Viitattu 6.7.2024.
  5. Mikael Huhtamäki: Live In Finland - Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955-1979. Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-8730-3
  6. Rock on rajaton riemu!
  7. 50-vuotias Ruisrock peruttiin nyt ensimmäistä kertaa, mutta bileet ovat meinanneet jäädä välistä aiemminkin – hippiaatteen korvasi viidakon laki Yle, 2020
  8. Ruisrockin historiasivut (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. New Musical Express, perjantai, 27. elokuuta 1970/Friday, week ending August 29, 1970).
  10. Ruisrockissa viikonlopun aikana 63 000 festivaalikävijää 8.7.2012. Stara. Viitattu 9.7.2012.
  11. Iltasanomat: Ennätysyleisö fiilisteli Ruisrockissa – katso kuvat! (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Ruisrock veti perjantaina 35 000 kävijää – uusi ennätys Yle Uutiset. 5.7.2014. Viitattu 9.7.2022.
  13. Ruisrock keräsi jättiyleisön myös lauantaina Yle Uutiset. 6.7.2014. Viitattu 9.7.2022.
  14. Ruisrock peruuntuu – koronavirus pakotti järjestäjät vaikeaan päätökseen Yle. 21.4.2020. Viitattu 24.4.2020.
  15. Ruisrock keräsi lähes 70.000 vierasta 6.7.2008. Stara. Viitattu 9.7.2012.
  16. Ruisrock: Viikonlopun kävijämäärä ylitti tavoitteet yli 20000 juhlijalla 6.7.2009. Stara. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 9.7.2012.
  17. Ruisrock - yli 10 heitettiin ulos alueelta 12.7.2010. Nelonen. Arkistoitu 18.5.2021. Viitattu 9.7.2012.
  18. Ruisrockissa 67 000 kävijää 10.7.2011. TS. Viitattu 9.7.2012.
  19. Ruisrock - yli 10 heitettiin ulos alueelta 10.7.2011. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 9.7.2012.
  20. Ruisrockissa viikonlopun aikana 63 000 festivaalikävijää 8.7.2012. Stara. Viitattu 9.7.2012.
  21. Ruisrockissa juhli viikonlopun aikana 71 000 festivaalikävijää 8.7.2013. Ruisrock. Viitattu 8.7.2013.
  22. Ruisrock teki uuden kävijäennätyksen – 93 000 juhli viikonloppuna Ruissalossa 7.7.2014. yleX. Viitattu 7.7.2014.
  23. Ruisrock teki taas uuden kävijäennätyksen 7.7.2014. ruisrock.fi. Arkistoitu 8.7.2016. Viitattu 5.7.2015.
  24. Ruisrock yli 100 000 juhlijan rajan – ensi kertaa sitten vuoden 1971 10.7.2016. ts.fi. Viitattu 12.7.2016.
  25. Ennätysyleisöstä huolimatta Ruisrockissa ei pahemmin törttöilty Yle Uutiset. Viitattu 10.7.2017.
  26. RUISROCK 2018: loppuunmyyty festivaali näytti kauniilta – tsekkaa meininki kuvagalleriasta! yle.fi. Viitattu 11.1.2019.
  27. Rockfestarit menestyvät – ”Aika isolla riskillähän tällaista tehdään, kun se koko vuoden tulo on kolmesta päivästä kiinni” www.aamulehti.fi. Arkistoitu 5.7.2019. Viitattu 21.4.2020.
  28. Ruisrock on peruttu www.iltalehti.fi. Viitattu 21.4.2020.
  29. Ruisrock on peruttu www.iltalehti.fi. Viitattu 16.4.2021.
  30. Loppuunmyyty Ruisrock teki vaikuttavan paluun Ruisrock.fi. Arkistoitu 12.7.2022. Viitattu 12.7.2022.
  31. Ruisrock 2023 on juhlittu: Jättitapahtuma oli täynnä iloa, valoa ja ainutlaatuisia esiintymisiä Ruisrock.fi. Viitattu 30.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]