Eduskunnan ikäpuhemies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eduskunnan ikäpuhemies (ruots. riksdagens ålderstalman) on epävirallinen nimitys Suomen eduskunnan iältään vanhimmalle kansanedustajalle, joka vuosittain toimii puhemiehenä ennen varsinaisen puhemiehistön valintaa valtiopäivillä.[1] Tässä artikkelissa on luettelo niistä kansanedustajista, jotka ovat olleet kulloisenkin eduskunnan vanhimpia jäseniä. Jotkut vanhimmat ovat voineet nousta eduskuntaan kesken kauden varaedustajana eivätkä siis ole toimineet ikäpuhemiehenä. Tällainen oli esimerkiksi Jörn Donner tullessaan edustajaksi alkuvuodesta 2007.

Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys määräsi eduskunnan vanhimman jäsenen toimimaan puhemiehenä kunnes puhemiehistö on valittu[2]. Nykyään saman määrää eduskunnan työjärjestys[3].

Luettelo Suomen eduskunnan ikäpuhemiehistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka eduskunta valitaan useammaksi vuodeksi kerrallaan (vuoteen 1954 saakka kolmeksi vuodeksi ja 1954 alkaen neljäksi vuodeksi), kokoontuu se valtiopäiville vuosittain, ja uusien valtiopäivien on näin joka vuosi valittava itselleen puhemies ja kaksi varapuhemiestä. Tämä tapahtuu valtiopäivien ensimmäisessä istunnossa, joka pidetään ennen valtiopäivien avajaisia. Eduskunnan vanhin kansanedustaja johtaa puhetta ensimmäisessä istunnossa siihen saakka, kunnes uusi puhemies on valittu, vannonut valansa ja asettunut puheenjohtajaksi.

Vuosina 1908, 1909, 1917, 1929, 1930 ja 1975 pidettiin kahdet valtiopäivät eduskunnan hajottamisen ja uusien vaalien vuoksi. Vuosina 1910, 1918, 1932 ja 1935 järjestettiin varsinaisten valtiopäivien lisäksi ylimääräiset valtiopäivät yksittäisten asioiden käsittelyä varten. Vuosina 1915 ja 1916 ei Suomessa järjestetty valtiopäiviä sotatilan vuoksi. Tässä luettelossa ovat puhemiesvaalin aikana puhemiehinä toimineet eduskunnan jäsenet. Sulkuihin merkityt olisivat ikänsä puolesta toimineet ikäpuhemiehenä mutta heidän tilallaan toimi toinen edustaja.

Nimi Syntynyt Puolue Valtiopäivät
Iisakki Hoikka 1840 suom. 1907, 1908 I
John Hedberg 1840 rkp 1908 II, 1909 I, 1909 II, 1913*
Leo Mechelin 1839 rkp 1910, 1910 ylim., 1911, 1912, (1913)*
John Hedberg 1840 rkp 1914
Axel Lille 1848 rkp 1917 I
Rabbe Wrede 1851 rkp 1917 II, (1918 ylim.)*, 1918
Wilhelmi Malmivaara 1854 kok. 1919
Artur Wuorimaa 1854 ml. 1920, 1921
Waldemar Bergroth 1852 kok. 1918 ylim.*, 1922 – 1926
Juho Torppa 1859 ml. 1927, 1928, 1929 I
Anders Forsberg 1864 rkp 1929 II, 1930 I
Pehr Evind Svinhufvud 1861 kok. 1930 II, 1931
K. J. Ståhlberg 1865 ed. 1932 ylim., 1932
Matti Paasivuori 1866 sdp 1933, 1934, 1935 ylim., 1935
Miina Sillanpää 1866 sdp 1936 – 1947
Akseli Brander 1876 ml. 1948 – 1950
Väinö Tanner 1881 sdp 1951 – 1953
Matti Lahtela 1881 ml. 1954 – 1957
Väinö Tanner 1881 sdp 1958 – 1961
Raino Hallberg 1890 kok. 1962 – 1965
Kustaa Tiitu 1896 kesk. 1966 – 1969
Rafael Paasio 1903 sdp 1970 – 1975 I
Evald Häggblom 1905 rkp 1975 II (1976)*
V. J. Sukselainen 1906 kesk. 1976*, 1977, 1978
Mikko Kaarna 1911 kesk. 1979 – 1982
Tuure Junnila 1910 kok. 1983 – 1986
Johannes Virolainen 1914 kesk. 1987 – 1989
Tuure Junnila 1910 kok. 1990
Maunu Kohijoki 1923 kok. 1991 – 1994
Martti Tiuri 1925 kok. 1995 – 2002
Kalevi Lamminen 1935 kok. 2003 – 2006
Claes Andersson 1937 vas. 2007 – (2008)*
Jacob Söderman[4] 1938 sdp 2008*[5] – 2009[6]– 2010
Kauko Tuupainen 1940 ps. 2011 – 2013
Jörn Donner 1933 rkp 2014
Pertti Salolainen 1940 kok. 2015 – 2018
Erkki Tuomioja 1946 sdp 2019 – 2022
Kimmo Kiljunen 1951 sdp 2023 –

* Eduskunnan vanhin kansanedustaja on toiminut ensimmäisen istunnon puhemiehenä neljiä valtiopäiviä lukuun ottamatta. Vuoden 1913 valtiopäivillä sekä vuoden 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä oikea ikäpuhemies ei päässyt paikalle ensimmäiseen istuntoon; 1913 Leo Mechelin oli sairas ja hänen tilallaan puhetta johti John Hedberg, 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä Rabbe Wrede ei ehtinyt paikalle ja tilalla oli Waldemar Bergroth. Vuoden 1976 valtiopäivillä tilanne oli nimellisesti erilainen, sillä vanhin kansanedustaja Evald Häggblom ei ollut ensimmäiseen istuntoon mennessä ehtinyt esittää valtakirjaansa, joten tuon istunnon aikana V. J. Sukselainen oli virallisesti vanhin valtakirjansa esittäneistä ja valtiopäiville osallistumiseen oikeutetuista edustajista. Sukselainen oli siten senhetkinen ikäpuhemies, vaikka Häggblom esitti valtakirjansa pian jälkeenpäin. Vuonna 2008 ikäpuhemies Claes Andersson oli estynyt ja Jacob Söderman toimi puhemiehenä.

  • Pisimmän aikaa on Suomen eduskunnan vanhimpana kansanedustajana ollut Miina Sillanpää, 12 vuotta. Hän toimi ikäpuhemiehenä 12 kertaa vuosien 1936–1947 valtiopäivillä. Sillanpää on myös ainoa naispuolinen eduskunnan vanhin, ja ensimmäinen nainen, joka on toiminut puhemiehenä eduskunnan istunnossa.
  • Miina Sillanpää on Suomen eduskunnan kaikkien aikojen vanhin kansanedustaja. Hän oli 82-vuotias jättäessään eduskunnan heinäkuussa 1948. Tällöin hänet nimitettiin kunniapuhemieheksi. Myös Väinö Tanner, Tuure Junnila ja Jörn Donner ovat olleet kansanedustajina vielä yli 80-vuotiaina.
  • Rafael Paasio on ainoana toiminut varsinaisena puhemiehenä vanhimpana kansanedustajana ollessaan. Hänet valittiin puhemieheksi 1970, 1971 ja 1972 valtiopäivillä, ja näin hän sai kunnian luovuttaa puhemiehen viran itselleen ikäpuhemiehen asemassa.
  • Paasio oli vanhimpana kansanedustajana myös pääministeri myöhemmin vuoden 1972 valtiopäivien aikana. Ainoa toinen pääministerinä eduskunnan vanhimpana ollessaan toiminut oli P. E. Svinhufvud 1930 ja 1931 valtiopäivillä.
  • Svinhufvud oli vuoden 1931 valtiopäivien ensimmäisessä istunnossa ainoa istuva pääministeri ikäpuhemiehenä. Myöhemmin samojen valtiopäivien aikana hänet valittiin presidentiksi. Svinhufvudin jättäessä täten eduskunnan tuli uudeksi vanhimmaksi kansanedustajaksi entinen presidentti K. J. Ståhlberg.
  • Eduskunnan vanhimman kansanedustajan asema on vaihtunut kesken valtiopäivien useita kertoja jonkun edustajista esimerkiksi siirtyessä toisiin tehtäviin (kuten Svinhufvud presidentiksi kesken vuoden 1931 valtiopäivien). Tämän vuoksi saman vaalikauden aikaisilla valtiopäivillä voi olla eri ikäpuhemiehet. Kesken valtiopäivien vanhimmaksi edustajaksi noussut ei välttämättä ehdi toimia kertaakaan ikäpuhemiehenä: esimerkiksi Jörn Donner nousi eduskuntaan varasijalta vuoden 2007 alussa, ja oli tällöin kansanedustajana ainoastaan vuoden 2006 valtiopäivien viimeiset kuukaudet ennen uusia vaaleja.

Muita kansanedustajien ikäennätyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhin elossa ollut kansanedustaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimpana elossa olleena kansanedustajana (mukaan luettuna myös jo eduskuntatyön päättäneet) ovat olleet:

Nimi Syntynyt-kuollut Ollut vanhin elossa oleva kansanedustaja Lisätietoja
Iisakki Hoikka 1840–1917 19071908 Suom. 1907–1908, 1909–1910. Ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan ikäpuhemies 1907
John Hedberg 1840–1916 1908–1910 ML 1908–1910, 1911–1916, ikäpuhemies 1908–1909, 1914
Leo Mechelin 1839–1914 1910–1914 RKP 1910–1914. Syntynyt aiemmin kuin kukaan muu kansanedustaja, iäkkäin vasta 1910, jolloin tuli kansanedustajaksi. Ikäpuhemies 1910–1913
John Hedberg 1840–1916 1914–1916 Aiemmin ennen Mechelinin tuloa kansanedustajaksi
Iisakki Hoikka 1840–1917 1916–1917 Aiemmin ennen Hedbergin tuloa kansanedustajaksi
Pietari Kuisma 1841–1925 1917–1925 NSp. 1907–1908
Antti Tuomikoski 1842–1932 1925–1932 Suom. 1908–1909
Mikko Iipponen 1849–1934 1932–1934 Suom. 1911–1917. Viimeinen elossa ollut 1800-luvun alkupuoliskolla syntynyt kansanedustaja
Samppa Heiskanen 1850–1935 1934–1935 1NSp. 1907–1910, 1911–1917
Rabbe Wrede 1851–1938 1935–1938 RKP 1910–1914, 1917–1919, ikäpuhemies 1917–1918
Lucina Hagman 1853–1946 1938–1946 NSp. 1907–1908, 1917. Ensimmäinen nainen iäkkäimpänä elossa olevana kansanedustajana
Vera Hjelt 1857–1947 1946–1947 RKP 1908–1917
Sameli Rajala 1858–1948 1947–1948 Suom. 1907–1910
Kaarlo Warvikko 1861–1949 1948–1949 Suom. 1910–1917
Arthur af Forselles 1864–1953 1949–1953 RKP 1919–1922
William Koskelin 1865–1957 1953–1957 NSp. 1907–1909, 1910–1911, 1917. Viimeisiä elossa olleita säätyvaltiopäivämiehiä.
Hedvig Gebhard 1867–1961 1957–1961 Kok. 1907–1909, 1919–1922, 1924–1929. Viimeinen elossa ollut 1907 valituista naiskansanedustajista
Matti Latvala 1868–1964 1961–1964 ML 1909–1917, 1919–1922
Johannes Wiik 1873–1972 1964–1972 RKP 1917
Juhani Leppälä 1880–1976 1972–1976 ML 1907–1908, 1919–1922, 1927–1951. Viimeinen elossa ollut ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan jäsen
Otto Toivonen 1884–1977 1976–1977 SDP 1917, 1922–1929, 1933–1945, 1951–1954
Onni Rantasalo 1884–1977 1977 Kok. 1917–1919
Juho Pyy 1884–1978 1977–1978 SDP 1930–1933, 1935–1951
Kuno Nyman 1887–1982 1978–1982 RKP 1930–1936, 1944–1945
Valtteri Mikonmäki 1889–1982 1982 ML 1927–1933
Toivo Hjalmar Långström 1889–1983 1982–1983 STP 1922–1923. Viimeinen elossa ollut SSTP:n kansanedustaja
Martta Salmela-Järvinen 1892–1987 1983–1987 SDP 1939–1958, TPSL 1958–1966
Ebba Östenson 1894–1988 1987–1988 RKP 1933–1936, 1939–1954
Paavo Susitaival 1896–1993 1988–1993 IKL 1939–1940. Viimeinen elossa ollut IKL:n kansanedustaja
Vieno Simonen 1898–1994 1993–1994 ML 1948–1962. Viimeinen elossa ollut 1800-luvulla syntynyt kansanedustaja
Uuno Raatikainen 1900–1999 1994–1999 SDP 1936–1948.
Martti Suntela 1903–1999 1999 ML 1948–1951
Akseli Paarman 1904–2000 1999–2000 Kesk. 1958–1966, 1969–1970
Georg Backlund 1905–2002 2000–2002 SKDL 1953–1954, 1958–1970
Jorma Tuominen 1909–2002 2002 SDP 1940–1945. Viimeinen elossa ollut ”pitkän parlamentin” jäsen
Olavi Lähteenmäki 1909–2006 2002–2006 Kok. 1958–1975
Martti Linna 1911–2008 2006–2008 SKDL 1958–1970
Mikko Kaarna 1911–2010 2008–2010 Kesk. 1960–1962, 1966–1983. Kaikista kansanedustajista 6. vanhimmaksi elänyt. Ikäpuhemies 1979–1982
Salme Katajavuori 1912–2016 2010–2016 Kok. 1970–1973, SPK 1973–1975. Kaikista kansanedustajista vanhimmaksi elänyt
Raino Westerholm 1919–2017 2016–2017 SKL 1970–1979
Markus Kainulainen ja Pentti Poutanen 1922–2017
1922–2022
2017 SKDL 1975–1979, 1982–1983 ja Kesk. 1970–1987
Pentti Poutanen 1922–2022 2017–2022 Kesk. 1970–1987
Sinikka Luja-Penttilä 1924–2022 2022 SDP 1966–1983
Taisto Tähkämaa 1924– 2022– Kesk. 1970–1991

Iäkkäimmiksi eläneet kansanedustajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansanedustaja Puolue Syntyi Kuoli Ikä
1. Salme Katajavuori kok, pop 2. toukokuuta 1912 8. syyskuuta 2016 104 v 129 vrk
2. Nestori Kaasalainen ml 14. helmikuuta 1915 1. maaliskuuta 2016 101 v 16 vrk
3. Aimo Laiho skdl 6. tammikuuta 1914 29. syyskuuta 2014 100 v 266 vrk
4. Taisto Tähkämaa kesk 11. joulukuuta 1924 99 v 315 vrk
5. Pentti Poutanen kesk 9. elokuuta 1922 27. maaliskuuta 2022 99 v 230 vrk
6. Jutta Zilliacus rkp 25. heinäkuuta 1925 99 v 88 vrk
7. Johannes Wiik rkp 1. huhtikuuta 1873 26. maaliskuuta 1972 98 v 360 vrk
8. Mikko Kaarna ml 1. lokakuuta 1911 30. elokuuta 2010 98 v 333 vrk
9. Heikki Hasu ml 21. maaliskuuta 1926 98 v 214 vrk
10. Sinikka Luja-Penttilä sdp 9. kesäkuuta 1924 18. marraskuuta 2022 98 v 162 vrk
  1. 2 luku 4 § eduskunnan työjärjestys (40/2000) www.finlex.fi. Viitattu 13.6.2019.
  2. Valtiopäiväjärjestys 1906, 2. luku, 23 §. (verkossa: finlex.fi)
  3. Eduskunnan työjärjestys, 2. luku, 4 § (verkossa: finlex.fi)
  4. Söderman toimi puhemiesvaalin toimittajana, koska Andersson oli sairauslomalla; Hs.fi: Sauli Niinistö jatkaa eduskunnan puhemiehenä (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 24.4.2015.
  5. Eduskunta: Täysistunnon pöytäkirja PTK 1/2008 vp
  6. Eduskunta: Täysistunnon pöytäkirja PTK 1/2009 vp