Naantalin satama
Naantalin satama (ruots. Nådendal hamn, LOCODE: FI NLI[1]) on Saaristomerellä sijaitseva satama Naantalissa, Varsinais-Suomessa. Satama on matkustaja- ja rahtimäärältään Suomen suurimpia. Satama sijaitsee aivan Airiston päässä, ja satamaan johtava väylä on auki ympäri vuoden.
Naantalin satama koostuu kolmesta satamanosasta: Kantasatamasta, Luonnonmaan satamasta (Turun Korjaustelakka) ja Nesteen Naantalin jalostamon öljysatamasta, jotka kaikki ovat Naantalin satamalaitoksen hallinnoimia. Kantasatama ja Luonnonmaa kuuluvat kunnalliseen satamaan, ja öljysatama on itsenäinen, kahdesta muusta satamanosasta erillinen teollisuussatama, jonka maa-alueet omistaa Neste ja vesialueet Naantalin kaupunki.[2] Naantalin sataman hallinnollinen alue on vain 23,9 hehtaaria,[2] kun Kotkan Satamassa koko on 350 hehtaaria ja Helsingin Vuosaaren satamassa 200 hehtaaria. Naantalin satama sijoittui kolmanneksi Suomen satamista, Taloustutkimuksen vuonna 2007 toteuttamassa satamatutkimuksessa.[3]
Naantalin satamaan johtaa 15,3 metrin Naantalin väylä, joka alkaa Paraisilta, Utön majakkasaaren eteläpuolelta. Se on yksi Suomen merialueen syvimmistä väylistä, sekä pisin meriväylä 120 kilometrin pituudellaan. Väylä oli vuoteen 2009 saakka kulkusyvyydeltään 13-metrinen.[4] 13 metrin väylä valmistui vuonna 1986.[5] Sataman johtajana on toiminut Yrjö Vainiala vuodesta 2005 lähtien.[6]
Nykyisin satamasta on sekä rahti- että henkilöliikennettä ja pääreittiä Naantali–Kapellskär liikennöi Finnlink, joka käyttää liikennöinnissään neljää Ro-Ro-/Ropax-alusta.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naantalin sataman vuosittainen rahtimäärä:[7][8][9]
| vuosi | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| yhteensä milj. tonnia | 5,9 | 6,0 | 6,0 | 5,8 | 6,8 | 7,0 | 5,7 | 6,5 | 6,7 | 6,7 | 7,0 | 6,7 | 6,9 |
Vuoden 2007 arviointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naantalin satama oli vuonna 2007 kokonaisliikenteen tonnimäärillä mitaten Suomen kolmanneksi suurin kunnallinen satama sekä neljänneksi suurin kaikista Suomen satamista. Sataman liikenteestä ulkomaan liikenteen osuus oli 80 prosenttia ja se oli ulkomaan liikenteessä maan toiseksi suurin kunnallinen ja kolmanneksi suurin kaikista Suomen satamista. Kotimaan rannikkoliikenteessä Naantali oli yleisistä satamista maan suurin ja kaikista satamista toiseksi suurin Porvoon Kilpilahden jälkeen. Suurin osa Ahvenanmaan huolto- ja muusta tavaraliikenteestä kulkee Naantalin kautta. Naantalin satama on myös Suomen neljänneksi suurin matkustajaliikenteen satama. Naantalin kautta kulkee Suomen satamista Helsingin jälkeen toiseksi eniten rekkoja, perävaunuja ja niihin rinnastettavia kuljetusyksiköitä. Naantalin markkinaosuus oli tonnimäärillä mitaten noin 21 prosenttia, ja yli puolet Suomen ja Ruotsin välillä lautoilla kulkevasta kumipyöräliikenteestä kulki Naantalin kautta. Niiden määrä kasvoi Naantalissa vuodesta 2006 yli 10 prosenttia. Tonneilla mitaten kolmasosa sataman kokonaisliikenteestä kulkee kumipyöräyksiköissä Ro-Ro-/Ropax-aluksilla.
Vuonna 2007 sataman kokonaisliikenne oli yhteensä yli 8,5 miljoonaa tonnia, joka oli sataman ennätysvuosi. Liikenne kasvoi vuodesta 2006 1,3 miljoonaa tonnia eli noin 19 prosenttia. Satama on Suomen neljänneksi liikennöidyin aluskäynneillä mitaten. Aluskäyntejä oli vuonna 2007 yhteensä 2 176 kappaletta ja edellisvuoteen verrattuna ne kasvoivat 11 prosenttia. Keskimääräinen aluskoko vuonna 2007 oli 6 598 nettotonnia.[3]
Nykyinen reittiliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Finnlines liikennöi Naantalin sataman pääreittiä Naantali – Långnäs (Ahvenanmaa) – Kapellskär (Ruotsi) kahdella Ro-Ro-/Ropax-aluksella. Lähtöjä on päivässä kaksi kummastakin satamasta ja matka-aika on noin kahdeksan tuntia. 1. lokakuuta 2013 Finnlinesin laivat alkoivat ajaa päivisin Långnäsin kautta.
Naantali–Långnäs–Kapellskär-reitillä käytettävät alukset ovat M/S Finncanopus ja M/S Finnsirius.
Vuonna 2007 Naantali–Kapellskär-reitin henkilöliikenteen matkustajamäärä nousi 23 prosenttia ja rekkojen määrä lähes 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.[10]
Rederi Ab Lillgaard -varustamon ro-ro-rahtialus M/S Fjärdvägen on liikennöinyt Naantali–Långnäs-väliä vuodesta 1995 lähtien. Se liikennöi reittiä päivittäin lauantaita lukuun ottamatta.[11] [12]
Laiturit ja terminaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satamaan johtavan Naantalin syväväylän kulkusyvyys on 15,3 metriä, josta erkanee 7,5 metrin väylä Luonnonmaalle Turun Korjaustelakalle.
Laitureita kantasatamassa on neljä:
- kuivabulk-laituri, 400 metriä
- kuivabulk-/kappaletavaralaituri, 110 metriä
- kaksipaikkainen laituri, jonka toinen puoli RoRo- ja toinen puoli neste-/bulk-pistolaituri, 175/145 metriä
- RoRo-laituri.
Lisäksi Nesteen Naantalin jalostamolla on kolme laituria ja Luonnonmaalla Turun korjaustelakalla kaksi kuivabulk-laituria.
Vuonna 1974 valmistui uusi terminaalirakennus, jota käytti Viking Line vuoteen 1996. Varastotilaa Satamalla on 80 000 kuutiometriä ja Luonnonmaalla 19 000 kuutiometriä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naantalin satama kasvoi merkittäväksi teollisuussatamaksi 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin satamaan rakennettiin suuria teollisuusyksiköitä, kuten Valtion polttoainekeskuksen (nyk. Neste) öljysatama, Imatran Voiman (nyk. Turun Seudun Energiantuotanto) Naantalin voimalaitos, Valtion viljavaraston (nyk. Suomen Viljava) Naantalin viljasiilot, Oy Juurikassokerin Naantalin sokeritehdas ja Mobil Oilin (nyk. Exxon Mobil) Naantalin voiteluainetehdas.[2]
Autolautta- ja matkustajaliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viking Line
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viking Line aloitti liikennöinnin Naantalista Maarianhaminan Länsisataman kautta Kapellskäriin vuonna 1967, jatkaen sitä aina 1990-luvun puoliväliin asti. Osan aikaa laivat kulkivat pysähtymättä Maarianhaminassa. Naantalin satama oli tuolloin yksi Viking Linen tärkeimmistä toimipaikoista, ja huomattava määrä Viking Linen aluksista on liikennöinyt Naantalista. Naantalista liikennöitiin myös Tukholmaan reitillä Turku/Naantali–Maarianhamina–Tukholma.
4. syyskuuta 1967 Viking Line aloitti toimintansa Naantalin satamassa kolmella laivalla. Yksi näistä aluksista oli S/S Viking, joka liikennöi Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitillä jatkaen sitä 12. elokuuta 1970 saakka,[13] jolloin M/S Viking 1 aloitti heti valmistuttuaan liikennöinnin S/S Vikingin vanhalla reitillä.[14] Myös M/S Apollo aloitti liikennöinnin 4. syyskuuta samalla reitillä, mutta lopetti sen jo samassa kuussa Kanadaan myymisen takia.[15] M/S Viking 1 jatkoi reitillä vuoteen 1975 ja palasi vielä vuoden 1982 kesäksi vanhalle reitilleen.[14] M/S Visby liikennöi reittiä 22. lokakuuta 1967 – 5. helmikuuta 1970.[16] Myös M/S Kapella liikennöi Naantalista 4. syyskuuta 1967 alkaen jatkaen vuoden 1975 alkuun. Se palasi Naantalin-reitille keväällä 1976 jatkaen vuoteen 1979. M/S Kapella kuljetti Viking Linen 500 000:nnen henkilöauton 3. toukokuuta 1970 Naantaliin.[17] M/S Viking 2 oli reitillä 29. huhtikuuta 1967 – 1. toukokuuta 1971.[18]
Vuonna 1970 valmistunut M/S Apollo asetettiin 2. toukokuuta 1970 liikennöimään Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reittiä aina 12. toukokuuta 1975 saakka.[19] M/S Marella oli useita eri kertoja Naantalin reitillä: ensimmäisen kerran 9. lokakuuta 1970 – 18. heinäkuuta 1973, uudella reitillä Turku/Naantali–Maarianhamina–Tukholma 1. syyskuuta 1973 – 12. kesäkuuta 1974 ja vielä uudelleen alkuperäisellä reitillä 5. kesäkuuta 1979 – 27. toukokuuta 1981.[20] M/S Viking 3 asetettiin 24. huhtikuuta 1972 heti valmistuttuaan Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitille. Saman vuoden marraskuussa se teki koeajon Naantalin ja Turun välillä, ja 1. syyskuuta 1973 – 12. kesäkuuta 1974 se kulki Naantali/Turku–Maarianhamina–Tukholma-reittiä. Takaisin Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitille Viking 3 palasi 13. kesäkuuta 1974 jatkaen sitä 16. tammikuuta 1976 saakka, ja uudelleen helmikuusta 1976 alkaen 28. huhtikuuta 1976 saakka. Viking 3 Liikennöi lyhyen aikaa Naantali–Kapellskär-reitillä vuoden 1989 helmi-maaliskuussa ja vieraili vielä 2006 syksyllä Naantalissa.[21]
Myöhemmin Vikingin Linen Naantalissa liikennöineitä aluksia olivat muun muassa M/S Rosella ja M/S Turella.
Sataman historian mittavimmat rakennustyöt aloitettiin vuonna 1988. Tuolloin laajennettiin laiturirakennelmia ja kenttäalueita Viking Linen niin sanottuja jumbolauttoja varten, jotka eivät kuitenkaan koskaan aloittaneet reittiliikennettä Naantalista. Viking Line lopetti elokuussa 1996 toimintansa Naantalin satamassa, minkä myötä koko matkustajaliikenne Naantalissa loppui.[22]
Silja Line
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satamaan alkoi liikennöidä 2. joulukuuta 1965 Siljavarustamon autolautta M/S Holmia, välillä Naantali–(Långnäs)–Tukholma. Holmia ei kuitenkaan ehtinyt kauan liikennöidä, sillä 28. syyskuuta 1966 Naantali–Tukholma-reitti lopetettiin kannattamattomana. 16. marraskuuta 1966 Holmia asetettiin reitille Naantali – Gräddö (Ruotsi), mutta ainoastaan lyhyeksi aikaa. Silja Line harjoitti rahtiliikenteen kuljetusta Naantalista Tukholmaan vuosina 1974 ja 1975.
Junaliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]15. maaliskuuta 1967 aloitettiin Suomen ja Ruotsin välinen junalauttaliikenne. Reitistä odotettiin hyvinkin merkittävää ja pitkäaikaista, mutta junalauttaliikenne kuitenkin loppui. 1970-luvun puoliväliin saakka henkilöjunat liikennöivät Naantalin satamaan Viking Linen silloista lauttaliikennettä varten.[23]
Liikenneyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naantalin satama sijaitsee hyvällä paikalla aivan Airiston päässä, satamaan johtava väylä on auki ympäri vuoden ja satamasta on nopeat meriyhteydet Ruotsiin sekä muihin Itämeren valtioihin. Satamaan johtavaan E18-tiehen on tehty suuria investointeja liikennöinnin parantamiseksi. Turun lentoasema sijaitsee 12 kilometrin päässä satamasta.
Meriyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satamaan johtavan Naantalin syväväylän kulkusyvyys on 15,3 metriä, josta 7,5 metrin väylä Luonnonmaalle Turun Korjaustelakalle.
Tieyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naantalin sataman ajoneuvoliikenne kulkee pääasiassa Raision kautta Naantalin satamaan päättyvän Eurooppatie 18:n eli kantatie 40:n eli Naantalin pikatien kautta. Osa pohjoiseen suuntautuvasta liikenteestä kulkee Vanton eritasoliittymästä yhdystietä 1893 pitkin Maskun suuntaan. Automatka Naantalin satamasta Raision keskustaan kestää noin seitsemän minuuttia[24] ja Turun tuomiokirkolle noin 18 minuuttia.[25]
Liikenne-ennusteen mukaan vuonna 2010 sataman keskivuorokausiliikennemäärä raskaassa liikenteessä olisi noin 600 ajoneuvoa ja sataman muu liikenne 600 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Naantalin kaupunki aloitti uuden Satamatien rakentamisen vuonna 2005 ja vuoden 2006 kesäkuussa aloitettiin Vanton eritasoliittymän rakentaminen. Liikenneministeri Anu Vehviläinen vihki 23. lokakuuta 2007 uuden tien ja liittymän käyttöön. Uusi Satamatie kulkee Luolalan teollisuusalueen läpi Vanton liittymästä satamaan. Vanton eritasoliittymän tiejärjestelyjen kustannusarvio oli 6,10 miljoonaa euroa, josta Tiehallinnon osuus oli 4,37 miljoonaa euroa ja Naantalin kaupungin osuus 1,72 miljoonaa euroa. Vanton eritasoliittymän tiejärjestelyt ja uusi Satamatie paransivat Vanton ja Luolalan liittymien toimivuutta ja turvallisuutta, sekä sataman tieyhteyksiä.[26][27][28][29][30]
Rautatieyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naantalin satamaan ei kulje enää junalauttaliikennettä, mutta radalla kuljetetaan noin 10 prosenttia satamassa sijaitsevan Exxon Mobilin Naantalin voiteluainetehtaan pakatuista tuotteista[23] ja Suomen Viljavan Naantalin viljasiilojen viljaa.[31]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naantalin Sataman taloudellinen merkitys Naantalin kaupungille on erittäin suuri. Sataman liiketoiminnan kokonaistuotot olivat vuonna 2007 yli 8 miljoonaan euroa ja vuoteen 2006 verrattuna tulot kasvoivat yli 24 prosenttia. Toimintakate oli noin 6,3 miljoonaa euroa, sekä laskennalliset erät, korot ja poistot vähennettynä satamatoiminnan ylijäämää kertyi 4,6 miljoonaa euroa, mikä oli yli 47 prosenttia suurempi kuin vuonna 2006. Sataman ylijäämän osuus Naantalin kaupungin verotuloista oli noin 9,2 prosenttia ja tämän vaikutus kunnallisverotuksessa oli 1–2 prosenttiyksikköä.[3]
Sataman hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naantalin satama on kunnallinen, joten sataman hallintoa hoitaa satamalautakunta, kaupunginhallituksen valvonnan alaisena. Satamalautakunnan alaisena satamaa hallinnoi Naantalin kaupungin satamalaitos.[32]
Turvallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2006 otettiin Naantalin satamassa käyttöön Suomen ja ehkä maailmankin ensimmäinen gsm-verkkoon pohjautuva kulunvalvontajärjestelmä.lähde? Käytännössä kulunvalvonta toimi niin, että satamassa operoiva yritys antaa järjestelmään liikennöitsijöiden tiedot. Portille tultaessa liikennöitsijä soittaa automaattiseen ja maksuttomaan portin kyltissä lukevaan numeroon ja portti aukeaa. Automaattisen kulunvalvonnan käyttömenot 20 000–25 000 euroa ovat huomattavasti halvemmat kuin ennen, jolloin kustannukset olivat 190 000 euroa. Kulunvalvontajärjestelmän on kehittänyt Naantalin sataman satamavalvoja Juhani Tamminen.[33] Satamaan pyrkiviä ajoneuvoja tunnistetaan myös rekisterikilpien tai tageiksi kutsuttujen tunnistuslaitteiden avulla.
Syyskuun 11. päivän terroritekojen jälkeen kulunvalvonnan säädökset tiukkenivat huomattavasti, jolloin suurin osa Suomen satamista joutui investoimaan paljon turvallisuuteen.
Onnettomuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]31. maaliskuuta 2009 havaittiin kymmenien merimailien pituinen öljyvana Naantalin satamasta Ahvenanmaan saaristoon. Öljy oli kevyttä polttoöljyä, ja se oli peräisin Finnlink-varustamon M/S Finneaglesta. Onnettomuuden syynä olivat tekniset viat ja laivan henkilökunnan laiminlyönnit, joiden johdosta öljyä pääsi siirron yhteydessä tankista kannelle ja sieltä viemärin kautta mereen. Poliisin esitutkinnan perusteella öljyä olisi valunut mereen jopa yli 5 000 litraa, josta suurin osa Naantalin satama-altaaseen.[34][35] Naantalin sataman alue puomitettiin öljypuomeilla ja rajavartiolaitos teki tarkastuslentoja alueella. Kevyt polttoöljy haihtui kuitenkin nopeasti vedenpinnalta ja viranomaisten tietoon ei tullut likaantuneita lintuja tai rantoja. Onnettomuus ei aiheuttanut ympäristölle vakavia vahinkoja.[36]
Investoinnit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naantalin satamaan on tehty 2000-luvulla useita suuria investointeja, kuten uusia laitureita, kenttäalueita ja väylän syvennyksiä.
Nykyiset investoinnit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1950- ja 1960-luvuilla rakennetut vanhat laiturit peruskorjataan, ja kuntokartoituksen perusteella alustava kustannusarvio on yhteensä noin 6–9 miljoonaa euroa.
Vuoden 2008 syksyllä aloitettiin Naantalin syväväylähankkeen viimeinen vaihe ruoppaamalla väylä sataman vesialueella nykyisestä 13 metristä 15,3 metriin. Neste Oilin Naantalin öljynjalostamon edustalta on myös tarkoitus poistaa syväväylän ruoppauksen yhteydessä matalikko, joka helpottaa säiliöalusten operointia satamaan. Hankeen kustannusarvio on noin 4–5 miljoonaa euroa. Naantalin öljyjalostamon tuotantomäärien kasvu, sekä mahdollinen dieseltehtaan perustaminen öljyjalostamon yhteyteen, on myös osaltaan hankkeen syynä. Syväväylän valmistuttua Naantalin satamaan pääsevät liikennöimään Itämeren alueen suurimmatkin tankkerit täydessä 100 000 tonnin lastissa, kun toistaiseksi ne kulkevat vajaina 80 000 tonnin lastissa.[3]
Menneet investoinnit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2006 otettiin käyttöön sataman uusi kenttäalueen laajennusosa ja kaksipaikkainen ro-ro-laituri, jonka toinen puoli on varustettu neste-/bulk-laituriksi. Sataman rakennustyöt maksoivat yli kuusi miljoonaa euroa. Laajennuksen ansiosta Finnlink pystyy operoimaan samalla kentällä Ahvenanmaan lauttaliikenteen kanssa. Heikkokuntoinen sataman vanha pistolaituri purettiin vuoden 2007 aikana. Kenttätilan laajentamiseksi louhittiin kalliota, jonka kiviaines hyödynnettiin laiturin merenpohjaan sijoittuvan pedin rakentamisessa.
Puolentoista vuoden kuluttua käyttöönotosta, sataman kautta kulkeva rekkaliikenne oli noussut noin 25 000 rekalla tai trailerilla, mikä oli noin 19 prosenttia enemmän vuoteen 2005 verrattuna.
Laituriin liikennöi pääasiassa M/S Fjärdvägen ja viikonloppuisin Finnlink. Laituria käyttävät myös esimerkiksi Finnfeeds Finlandille saapuvat alukset.[37][38]
Muut yritykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naantalin satamassa sijaitsevat muun muassa Nesteen Naantalin öljyjalostamo, Turun Korjaustelakka, Fortumin / Turun Seudun Energiantuotannon Naantalin voimalaitos, Mobil Oilin Naantalin voiteluainetehdas, Suomen Viljavan Naantalin viljasiilot, Finnfeeds Finland (Danisco), ja KWH-konsernin ahtausliike Stevena. Naantali on myös Finnlinkin kotipaikka.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ United Nations Code for Trade and Transport Locations (UN/LOCODE) (YK:n koodi kauppa- ja liikennepaikoille (UN/LOCODE)) unece.org. Viitattu 3.3.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c Suomen luonnonsuojeluliitto ry: Meriliikenteen aiheuttama luonnonvarojen kulutus 25.8.2008. Liikenne- ja viestintäministeriö. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 21.2.2009.
- ↑ a b c d Naantalin sataman vuosikertomus 2007 (pdf) Naantalin satama. Arkistoitu 3.5.2014. Viitattu 14.2.2009.
- ↑ Utön–Naantalin-väylän uusi kulkusyvyys käyttöön 1–2/2010. Liikennevirasto. Arkistoitu 17.10.2015. Viitattu 1.4.2010.
- ↑ Lupapäätös: Naantalin sataman Moton matalan alueen ruoppaus, ruoppausmassojen läjitys, julkista kulkuväylää koskevan päätöksen muuttaminen (pdf) 15.12.2008. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto. Viitattu 1.4.2010.
- ↑ Naantalin satama sai johtajan Porista Rannikkoseudun Sanomat. 8.2.2005. Viitattu 18.2.2009.
- ↑ Statistics produced by Finnish Port Association - Foreign traffic by shipping methods (imports and exports) (Satamaliiton tilastot 2003-8/2012) Satamaliitto, finnports.com. Viitattu 15.10.2012. (englanniksi)
- ↑ Satamien ulkomaan tavaraliikenne tavararyhmittäin, 2011 (Liikenneviraston satamatilastot ulkomaan tavaraliikenteen osalta 2011) Liikennevirasto,liikennevirasto.fi. Arkistoitu 9.10.2015. Viitattu 10.10.2012. (suomeksi)
- ↑ Annual statistics, Goods traffic, 2015 (linkki vuoden 2015 tilastoon, vastaavasti aiemmat vuodet 2003–2014) Satamaliitto, finnports.com. Viitattu 1.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Finnlines vuosikertomus 2007, Finnlinesin liikenteet Finnlines. Arkistoitu 19.12.2008. Viitattu 14.2.2009.
- ↑ M/S Fjärdvägen Rederi Ab Lillgaard. Arkistoitu 17.1.2008. Viitattu 18.2.2009. (englanniksi)
- ↑ M/S Anu faktaomfartyg.se. Fakta om Fartyg. Viitattu 18.2.2009. (ruotsiksi)
- ↑ T/S Viking Fakta om Fartyg. Viitattu 19.2.2009. (ruotsiksi)
- ↑ a b M/S Viking 1 Fakta om Fartyg. Viitattu 19.2.2009. (ruotsiksi)
- ↑ M/S Apollo Fakta om Fartyg. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 20.3.2009. (ruotsiksi)
- ↑ M/S Visby Fakta om Fartyg. Viitattu 20.3.2009.
- ↑ M/S Kapella Fakta om Fartyg. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 20.3.2009.
- ↑ M/S Viking 2 Fakta om Fartyg. Viitattu 20.3.2009.
- ↑ M/S Apollo Fakta om Fartyg. Arkistoitu 1.6.2007. Viitattu 19.2.2009. (ruotsiksi)
- ↑ M/S Marella Fakta om Fartyg. Viitattu 21.3.2009. (ruotsiksi)
- ↑ M/S Viking 3 Fakta om Fartyg. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 21.3.2009.
- ↑ Naantalin sataman historiaa
- ↑ a b Vuonna 1967 juhlallisesti avattu junalauttayhteys jäi lyhytaikaiseksi Turun Sanomat. 17.3.2006. Turku: TS-Yhtymä Oy. Viitattu 7.2.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Paikkakuntien välimatkoja Suomessa, Naantali–Raisio Tiehallinto. Arkistoitu 20.4.2010. Viitattu 23.2.2009.
- ↑ Paikkakuntien välimatkoja Suomessa, Naantali–Turku Tiehallinto. Arkistoitu 20.4.2010. Viitattu 23.2.2009.
- ↑ Naantalin satamayhteys (E18) 23.10.2007. Tiehallinto. Viitattu 18.2.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Naantalin satamayhteys (E18), Kt 40 parantaminen välillä Luolala–Vanto (pdf) 19.9.2006. Tiehallinto. Viitattu 18.2.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Naantalin satamayhteys, Kantatien 40 parantaminen välillä Vanto – Luolala (pdf) Tiehallinto. Viitattu 18.2.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Turun Seudun Opaskartta opaskartta.turku.fi. 30.12.2008. Viitattu 18.2.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Liikenneministeri Anu Vehviläinen Naantalin satamassa eritasoliittymän vihkiäisissä 23.10.2007. Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 20.2.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tavarajuna kulkee arkisin Turusta Naantaliin Rannikkoseudun Sanomat. 8.3.2002. Viitattu 11.3.2009.
- ↑ Naantalin kaupungin satamajärjestys (pdf) 21.5.2001. Naantalin kaupunki. Arkistoitu 4.11.2014. Viitattu 10.2.2009.
- ↑ Naantalin sataman portit nousevat sallituille henkilöille kännykällä Turun Sanomat. 18.12.2006. Turku: TS-Yhtymä Oy. Viitattu 7.2.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Öljypäästön aiheuttaja selvinnyt 1.4.2009. YLE. Viitattu 11.4.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Poliisi: Naantalin öljyvuoto tuskin tahallinen 2.4.2009. YLE. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Ympäristö selvinnee Naantalin vuodosta säikähdyksellä 31.4.2009. YLE. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Sataman uusi laituri on lisännyt liikennettä Naantalissa Turun Sanomat. 6.7.2007. Turku: TS-Yhtymä Oy. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 20.11.2020.
- ↑ Naantalin satama havittelee uutta roro-liikennettä Rannikkoseudun Sanomat. 14.4.2006. Viitattu 18.2.2009.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]