Kuolema Venetsiassa (elokuva)
| Kuolema Venetsiassa | |
|---|---|
| Morte a Venezia | |
 |
|
| Ohjaaja | Luchino Visconti |
| Käsikirjoittaja |
Luchino Visconti Nicola Badalucco |
| Perustuu | Thomas Mannin novelliin Kuolema Venetsiassa |
| Tuottaja |
Mario Gallo Luchino Visconti |
| Säveltäjä | |
| Kuvaaja | Pasquale De Santis |
| Leikkaaja | Ruggero Mastroianni |
| Tuotantosuunnittelija | Ferdinando Scarfiotti |
| Pukusuunnittelija | Piero Tosi |
| Pääosat |
Dirk Bogarde Björn Andrésen Silvana Mangano Marisa Berenson Mark Burns |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
Italia Ranska |
| Tuotantoyhtiö |
Alfa Cinematografica P.E.C.F. |
| Levittäjä | Warner Bros. |
| Ensi-ilta | 1971 |
| Kesto | 131 min |
| Alkuperäiskieli | englanti (italia, ranska, saksa ja venäjä) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Kuolema Venetsiassa (Morte a Venezia) on Luchino Viscontin ohjaama draamaelokuva vuodelta 1971. Se perustuu Thomas Mannin novelliin Kuolema Venetsiassa, joka ilmestyi vuonna 1912. Elokuvan pääroolissa säveltäjä Gustav von Aschenbachia näyttelee Dirk Bogarde ja nuorta Tadziota ruotsalainen Björn Andrésen.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva perustuu keskeisesti Thomas Mannin novelliin, mutta mukana on myös Mannin romaanin Tohtori Faustuksen piirteitä. Kolmas teos, joka on jättänyt jälkensä varsinkin hotellin johtajan henkilöön, on Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä.lähde?
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etsittyään Tadzion rooliin sopivaa nuorukaista ympäri Eurooppaa ulottuneella roolituskiertueella Visconti valitsi rooliin lopulta Roy Anderssonin elokuvassa Eräs rakkaustarina (1970) sivuosaa esittäneen ruotsalaisen Björn Andrésenin.[1][2]
Elokuvan puvustuksesta vastasi muotitaiteilija Piero Tosi, joka oli sitä ennen työskennellyt jo parissa Viscontin elokuvassa, monissa Milanon La Scalan oopperaproduktioissa ja Pier Paolo Pasolinin Medeiassa (1969).[1]
Läpi koko elokuvan sen tärkeänä musiikkiteemana soi Mahlerin viidennen sinfonian Adagietto.[3]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Dirk Bogarde | … | ikääntynyt säveltäjä Gustav von Aschenbach |
| Silvana Mangano | … | Tadzion äiti |
| Björn Andrésen | … | Tadzio, nuorukainen, jonka enkelimäinen olemus lumoaa säveltäjän |
| Marisa Berenson | … | rouva von Aschenbach |
| Romolo Valli | … | hotellin johtaja |
| Nora Ricci | … | lastenhoitaja |
| Carole André | … | Esmeralda |
| Mark Burns | … | Alfred |
| Franco Fabrizi | … | parturi |
| Sergio Garfagnoli | … | Jaschu, puolalainen nuorukainen |
| Masha Predit | … | venäläinen turisti |
| Marcello Bonini Olas | … | aatelismies hotellin juhlissa |
| Nicoletta Elmi | … | pieni tyttö hotellin pöydässä |
| Marco Tulli | … | rautatieasemalla pyörtyvä mies |
| Leslie French | … | matkatoimistovirkailija |
| Antonio Appicella | … | kulkuri |
| Ciro Cristofoletti | … | hotellin virkailija |
| Dominique Darel | … | englantilainen turisti |
| Eva Axén | … | Tadzion vanhempi sisar |
| Bruno Boschetti | … | rautatievirkailija |
| Mirella Pamphili | … | hotellivieras |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin Sanomien Mikael Fränti kirjoitti elokuvan tv-esityksen alla 1984 Kuoleman Venetsiassa kuuluvan Sivullisen (1967) ja Kadotettujen (1969) tavoin ohjaajan 1970-luvun taitteen teoksiin, joissa tämä tutki eksistentialismia sekä rappion ja kuoleman teemoja: ”Visconti esittelee taiteilijan psykologisesti perustellun yksilötragedian taustalla Venetsian ympäristön kylmänä ja pysähtyneenä.” Fränti kutsui elokuvaa pienimuotoiseksi kuvalliseksi runoksi ja sanoi sen musiikiksi valitun Mahlerin 5. sinfonian Adagietton osoittavan Viscontin taitoa elokuviensa musiikin valinnassa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Elokuvakierros. Helsingin Sanomat, 16.2.1971, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Björn Andrésen Svensk Filmdatabas. Viitattu 27.3.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b Fränti, Mikael: Kuoleman enteitä Venetsiassa. Helsingin Sanomat, 7.5.1984, s. 47. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bacon, Henry: Tiikerikissan aika: Luchino Viscontin elämä ja elokuvat. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, VAPK-kustannus, 1992. ISBN 951-37-0759-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mauritz Edström: Dagens Nyheterissä julkaistu ensi-ilta-arvio elokuvasta Kavin sivustolla (Internet Archive) (suomeksi)
- Kristina Lindström ja Kristian Petri: Maailman kaunein poika (Världens vackraste pojke). Ruotsi, 2020. Dokumenttielokuva Andrésenin roolituksesta ja sen vaikutuksista hänen koko elämäänsä, 93 min. Katso The Most Beautiful Boy in the World Internet Movie Databasessa (englanniksi).