Kraftwerk
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
Kraftwerk | |
---|---|
Kraftwerk Tukholmassa, helmikuussa 2004. |
|
Tiedot | |
Toiminnassa | 1970– |
Tyylilaji | krautrock, synthpop |
Kotipaikka | Düsseldorf, Saksa |
Laulukieli | saksa, englanti |
Jäsenet |
Ralf Hütter (1970–) |
Entiset jäsenet |
Florian Schneider (1970–2008) |
Levy-yhtiö |
EMI, 1975– |
Aiheesta muualla | |
Kotisivut |
Kraftwerk (suom. voimalaitos) on Düsseldorfista Saksasta kotoisin oleva yhtye, joka on vaikuttanut suuresti elektronisen musiikin kehitykseen ja suosioon. Yhtye hyödynsi ensimmäisten joukossa ja omaperäisellä tavalla monia elektronisen musiikin tuottamisessa käytettyjä tekniikoita ja laitteita, jotka ovat sittemmin levinneet laajaan käyttöön. Samoin Kraftwerkin tyyli, jossa elektroninen äänimaisema yhdistetään yksinkertaisiin tanssimusiikille tyypillisiin rytmeihin, on ollut myöhemmän konemusiikin perustavimpia innoituksen lähteitä.
Yhtye ja sen musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin yhtyeen nimi oli Organisation, ja jo silloin siihen kuuluivat Kraftwerkin johtohahmot Florian Schneider ja Ralf Hütter. He olivat tavanneet toisensa Remschiedin taideakatemiassa. He alkoivat tehdä musiikkia kulttuuri-ilmapiirissä, jossa heihin vaikuttivat esimerkiksi avantgarde-taiteilijat, kuten Fluxus -ryhmä (johon kuului John Cage, LaMonte Young, Yoko Ono) sekä Karlheinz Stockhausenin nykymusiikki, jossa tavoiteltiin irrallisista sävelistä koostuvaa metallista äänimaisemaa perinteisen musiikin sijaan. Yhtyeen nimeä valitessa taustalla oli vierailu Itä-Saksaan, jossa voimaan assosioituvat nimet (esim. jalkapallojoukkue Dynamo Dresden) olivat usein esillä.[1]
Vuosina 1974–1986 tehdyillä levyillä mukana olivat myös Karl Bartos ja Wolfgang Flür. Lopulta he jättivät yhtyeen, koska tuskastuivat työskentelyn hitauteen. Joillakin levyillä Bartoksen ja Flürin rooliksi on merkitty vain ”sähköiset lyömäsoittimet” – ennen rumpukoneita elektronisten rumpuäänien aikaansaanti oli monimutkaista.
Kraftwerkin sanoitukset käsittelivät nykyaikaista eurooppalaista elämää ja varsinkin tekniikkaa. Sanoitukset ovat hyvin yksinkertaisia, ja aiheeksi on näyttänyt kelpaavan mikä tahansa alusrakenteen osa, tekninen koje tai muu nykyelämän ilmiö. Osalle kappaleista on vaikea antaa muuta tulkintaa kuin tekniikan romantisoitu kuvaaminen, mutta toisinaan on nähtävissä myös tekniikan mahdollisuuksien epäilyä ja nykymaailman ilmiöiden ironisointia.
Kraftwerk oli yksi ensimmäisistä, ellei jopa ensimmäinen yhtye, joka käytti monissa kappaleissaan pelkästään elektronisia instrumentteja ja ääniä. Lauluäänen muokkaaminen vocoderiksi kutsutun laitteen avulla oli yksi merkittävä väline Kraftwerkin levyjen äänimaiseman luomisessa.
Tärkeimmät levyt (1974–1981)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtye tuli kuuluisaksi Autobahn-levyn myötä vuonna 1974. Levyn A-puolen täyttävästä nimikkoraidasta miksattiin muutaman minuutin pituinen single-versio, joka saavutti menestystä listoilla. Kappaleessa on varsin yksinkertainen melodia, jota tuetaan paikoin myös akustisilla soittimilla. Levyn B-puolella oli kokeellisempaa musiikkia, jossa melodia oli jätetty vähemmälle. Seuraavana vuonna ilmestyi Radio-Aktivität, joka oli vielä edeltäjäänsä elektronisemman kuuloinen, koska yhtye jätti nyt akustiset soittimet kokonaan pois. Kyseinen levy voidaan nähdä kahta aihetta, radiota ja radioaktiivisuutta, käsittelevänä teema-albumina. Merkittävä käänne oli seuraava levy, vuoden 1977 Trans-Europa Express, jossa krautrock-yhtyeille sekä diskomusiikille tyypillinen monotoninen, suhteellisen verkkainen rytmi yhdistyi entistä vahvemmin syntetisaattorilla tehtyihin melodioihin. Kappaleen nimiraidalla melodia oli jätetty varsin vähiin, ja se ennakoi vahvasti myöhempää teknomusiikkia. Afrika Bambaataan kappale Planet Rock sämpläsi rankasti Trans Europe Expressiä ja muodostui hiphopin kanssa rinnakkain kehittyneen electron kulmakiveksi.
Seuraavaksi ilmestynyt levy, Die Mensch-Maschine (1978), jatkoi tasaisten rytmien linjalla. Levy tunnetaan esimerkiksi singlenä julkaistusta kappaleesta ”Das Modell”, jonka sanat käsittelevät ironiseen sävyyn valokuvamallia, ja kappaleesta ”Die Roboter”, jossa ”robotit” laulavat vocoder-äänellä. Parin vuoden tauon jälkeen vuonna 1981 ilmestyi levy Computerwelt, jonka teemana olivat tietokoneet. Edeltäjiensä tavoin levy esitteli joukon elektroniseen äänimaisemaan liittyviä uutuuksia, joita muut musiikin tuottajat omaksuivat.
Myöhemmät ajat (1983–2009)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1983 Ralf Hütter loukkaantui pyöräilyonnettomuudessa ja suunniteltu Techno Pop -niminen levy jätettiin julkaisematta. Vuonna 1986 julkaistiin vihdoin seuraava levy Electric Café. Se oli kuitenkin monelle pettymys: vaikutti siltä että Kraftwerk oli menettänyt kekseliäisyytensä eikä levyn elektroninen popmusiikki enää ollut aikaansa edellä. Tuon levyn jälkeen julkaistiin 1991 vanhojen kappaleiden remiksauksia sisältänyt The Mix. Lähes vuosikymmenen kestäneen tauon jälkeen ilmestyi vuoden 2000 maailmannäyttelyä varten tehty single, Expo 2000. Vuonna 2003 ilmestyi myönteiset arvostelut saanut albumi Tour de France Soundtracks. Ranskan ympäriajokilpailu eli Tour de France täytti tuolloin 100 vuotta.
Vuonna 2004 yhtye toteutti varsin mittavan maailmankiertueen Euroopan ja parin muun maanosan eri kaupungeissa. Vuonna 2005 julkaistu live-kokoelma Minimum-Maximum sisälsi saumattomaksi kokonaisuudeksi miksattua materiaalia tuolta kiertueelta.
Yhtye on pitkistä levytystauoista huolimatta usein tehnyt eri mantereille ulottuvia kiertueita. Kraftwerk toimi edelläkävijänä myös siinä, että se käytti tietokonegrafiikkaa esityksien taustalla. Nämä grafiikat olivat se lavaesitysten näyttävin anti – yhtyeen jäsenet kun lähinnä seisoivat lähes liikkumattomana pöytiensä äärellä. Pöydillä taas oli erilaisia sekvenssereitä, joilla ohjataan esitystä. 1970-luvulla lavalla oli myös mukana oikea auto, jolla saatiin aikaan ”Autobahn”-kappaleen aloittava autonkäynnistysääni.
Florian Schneider ei ole esiintynyt vuoden 2006 jälkeen. Ralf Hütterin mukaan hän keskittyy esiintymisten sijaan muihin hankkeisiin.[2] Vuodesta 2008 Schneiderin tilalla lavalla on esiintynyt yhtyeen videoteknikko Stefan Pfaffe. Marraskuun 21. ilmoitettiin, että Schneider oli eronnut yhtyeestä.[3] Ero vahvistettiin tammikuussa 2009.[4]
Yhtyeen esiintymiset Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kraftwerk on esiintynyt Suomessa kuudesti: Helsingin Kulttuuritalolla 18. lokakuuta 1991,[5] Helsingin Jäähallissa 6. helmikuuta 2004, Flow Festivalin yhteydessä Helsingin Suvilahdessa 13. elokuuta 2009 ja 11. elokuuta 2013, Finlandia-talossa 15. helmikuuta 2018 sekä Pori Jazz -festivaaleilla 20. heinäkuuta 2024.[6]
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyiset jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter - laulu, vocoder, syntetisaattorit, koskettimet, urut, rummut, lyömäsoittimet, basso, kitara (1970–)
- Fritz Hilpert - elektroniset lyömäsoittimet (1989–)
- Henning Schmitz - elektroniset lyömäsoittimet, live-koskettimet (1991–)
- Falk Grieffenhagen - live-videoteknikko (2012–)
Entiset jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Florian Schneider - syntetisaattorit, taustalaulu, vocoder, tietokoneella tuotettu laulu, akustinen ja elektroninen huilu, live-saksofoni, lyömäsoittimet, sähkökitara, viulu (1970–2008)
- Houschäng Néjadepour - sähkökitara (1970–1971)
- Plato Kostic - basso (1973)
- Peter Schmidt - rummut (1970)
- Karl "Charly" Weiss - rummut (1970)
- Thomas Lohmann - rummut (1970)
- Andreas Hohmann - rummut (1970)
- Eberhard Kranemann - basso (1970–1971)
- Klaus Dinger - rummut (1970–1971)
- Michael Rother - sähkökitara (1971)
- Emil Schult - sähkökitara, elektroninen viulu (1973)
- Wolfgang Flür - elektroniset lyömäsoittimet (1973–1987)
- Klaus Röder - sähkökitara, elektroninen viulu (1974)
- Karl Bartos - elektroniset lyömäsoittimet, elävä vibrafoni, live-näppäimistöt (1975–1991)
- Stefan Pfaffe - live-videoteknikko (2008–2012)
Kokoonpanot albumeilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kraftwerk (1970)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter
- Florian Schneider
- Andreas Hohmann
- Klaus Dinger
Kraftwerk 2 (1972)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter
- Florian Schneider
Ralf und Florian (1973)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter
- Florian Schneider
Autobahn (1974)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter
- Florian Schneider
- Klaus Röder
- Wolfgang Flür
Radio-Aktivität (1975)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter
- Florian Schneider
- Karl Bartos
- Wolfgang Flür
Trans-Europa Express (1977)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter
- Florian Schneider
- Karl Bartos
- Wolfgang Flür
Die Mensch-Maschine (1978)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter
- Florian Schneider
- Karl Bartos
- Wolfgang Flür
Computerwelt (1981)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter
- Florian Schneider
- Karl Bartos
- (Wolfgang Flür)
Electric Café (1986)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter
- Florian Schneider
- Karl Bartos
- Wolfgang Flür
The Mix (1991)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter
- Florian Schneider
- Fritz Hilpert
- Ralf Hütter
- Florian Schneider
- Fritz Hilpert
- Henning Schmitz
Minimum-Maximum (2005)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ralf Hütter
- Florian Schneider
- Fritz Hilpert
- Henning Schmitz
The Catalogue (2009)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki yhtyeessä olleet jäsenet vuosina 1974-2003.
3-D Catalogue (2017)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki yhtyeessä olleet jäsenet vuosina 1974-2003.
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tone Float (Yhtye tunnettiin nimellä Organisation) (1970)
- Kraftwerk (1970)
- Kraftwerk 2 (1971)
- Ralf und Florian (1973)
- Autobahn (1974)
- Radio-Aktivität / Radio-Activity (1975)
- Trans-Europa Express / Trans-Europe Express (1977)
- Die Mensch-Maschine / The Man-Machine (1978)
- Computerwelt / Computer World (1981)
- Techno Pop (1983, julkaisematon)
- Electric Café (1986, uudelleenjulkaistiin vuonna 2008 remasteroitujen albumeiden joukossa suunnitellulla nimellään Techno Pop.)
- The Mix (1991)
- Tour de France Soundtracks (2003)
- Minimum-Maximum (2005) (kahden CD:n livejulkaisu vuoden 2004 kiertueelta, levystä on ilmestynyt myös SACD-versio, neljän vinyylin boksi ja kahden DVD:n mittainen filmi)
- 3-D Der Katalog / 3-D The Catalogue (2017, kokoelma yhtyeen kahdeksan viimeisintä albumia alusta loppuun per keikka sisältäneen 1 2 3 4 5 6 7 8 -kiertueen livetaltioinneista, muun muassa Tate Modernista Lontoosta sekä Sydneyn oopperatalolta.)
Vuosien 1977–1991 albumeista on olemassa erikseen saksaksi ja englanniksi lauletut painokset. Levyjen molemmat painokset ovat olleet levityksessä Suomessa. Vuoden 1975 levyllä, Radio-Aktivität, eri painosten välillä on eroa vain kansikuvissa, ja levyllä lauletaan sekaisin molempia kieliä. Vuoden 1986 Electric Café -albumista on olemassa myös espanjankielinen painos.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Inkinen, Sami: "Teknon Kummisetä Kraftwerk", Tekno, Aquarian Publications 1994, , Hämeenlinna, sivut 182-196
- ↑ Reid, Graham: Interview: Ralf Hutter of Kraftwerk NZ Herald. 26.9.2008. Viitattu 6.3.2023. (englanti)
- ↑ elektrodaten.de steht zum Verkauf Elektrodaten.de. Viitattu 3.6.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kraftwerkin perustajajäsen Florian Schneider jätti bändin. Helsingin Sanomat. 6.1.2009. Arkistoitu 3.9.2011.
- ↑ Data - Concert Dates - 2012-May-23. Kraftwerk.Technopop.com.br. 28.1.2011. Arkistoitu 244.5.2012. (englanniksi)
- ↑ http://www.flowfestival.com/artist/kraftwerk-3d-show-ger/ (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kraftwerk.com – Yhtyeen viralliset sivut.
- Kraftwerk Last.fm:ssä (englanniksi)
- Kraftwerk Myspacessa (englanniksi)
|