Jaakko Numminen
Jaakko Numminen | |
---|---|
Numminen Turun Kirjamessuilla 2011 |
|
Opetusministeriön kansliapäällikkö | |
1973–1994
|
|
Edeltäjä | Heikki Hosia |
Seuraaja | Vilho Hirvi |
Suomen opetusministeri | |
Auran I hallitus
14.5.1970–15.7.1970 |
|
Edeltäjä | Johannes Virolainen |
Seuraaja | Jaakko Itälä |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. lokakuuta 1928 Vaasa |
Kuollut | 19. syyskuuta 2022 (93 vuotta) Helsinki |
Ammatti | kansliapäällikkö |
Arvonimi | ministeri (1999) |
Tiedot | |
Koulutus | filosofian maisteri (1957) |
Jaakko Mauri Numminen (22. lokakuuta 1928 Vaasa – 19. syyskuuta 2022 Helsinki[1]) oli suomalainen virkamies, joka toimi yli kahden vuosikymmenen ajan opetusministeriön kansliapäällikkönä. Jo ennen kansliapäällikkyyttään hän toimi pääministeri Teuvo Auran johtaman virkamieshallituksen opetusministerinä touko–heinäkuussa 1970. Numminen vaikutti muun muassa peruskoulu-uudistukseen, edisti monia kulttuuripoliittisia hankkeita ja oli aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja kirjoittaja[2].
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaakko Nummisen isä oli oikeusneuvos Vilho Numminen (1896–1960) ja äiti Aino Sofia Turja. Hänen veljensä on toimittaja ja kirjailija Juha Numminen.[3]
Tutkinnot ja arvonimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ylioppilas, Vaasan lyseo, 1947
- Filosofian kandidaatti, Helsingin yliopisto, 1951
- Filosofian maisteri, Helsingin yliopisto, 1957
- Filosofian kunniatohtori, Jyväskylän yliopisto, 1976; Kuopion yliopisto, 1978; Debrecen (Unkari), 1988; Helsingin yliopisto, 1990
- Hallintotieteiden kunniatohtori, Vaasan yliopisto, 1988[4]
- Ministerin arvonimi, 1999
Virkaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Numminen toimi valtakunnansuunnittelutoimiston kulttuuripolitiikan tutkijana vuosina 1962–1966, korkeakoulutoimiston toimistopäällikkönä opetusministeriössä 1966–1970, korkeakoulu- ja tiedeosaston osastopäällikkönä 1970–1972 ja kansliapäällikkönä 1973–1994.
Sivutoimia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjoismaisen Kesäakatemian Suomen osaston sihteeri 1958–1962, pääsihteeri 1961–1962
- Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen sihteeri 1961–1962
- Etelä-Pohjanmaan kesäyliopiston (Seinäjoki) sihteeri 1961–1962, kunniajäsen 2009
- Historiallisen Aikakauskirjan toimitussihteeri 1959–1962.
Tärkeimpiä valtion komiteoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korkeakoululaitoksen suunnittelukomitean jäsen 1963–1968.
- Tasavallan presidentin asettaman tieteellisen työryhmän (Ketosen työryhmän) sihteeri 1965.
- Korkeakouluneuvoston sihteeri 1966–1970.
- Kuopion korkeakoulun valmistelutoimikunnan ja Joensuun korkeakoulun valmistelutoimikunnan jäsen 1966–1969, sihteeri 1966–1967.
- Kieli-instituuttien valvontalautakunnan puheenjohtaja 1966–1972.
- Oulun yliopiston, Hervannan korkeakoulualueen, Jyväskylän yliopiston ja Kuopion korkeakoulun arkkitehtuurikilpailujen palkintolautakuntien jäsen 1967–1972.
- Korkeakoulujen sisäisen hallinnon kehittämiskomitean puheenjohtaja 1968–1969.
- Valtion opintotukikeskuksen johtokunnan puheenjohtaja 1969–1995.
- Teknillisen ja kaupallisen korkeakouluopetuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja 1971–1974.
- Vuoden 1973 kirjastokomitean puheenjohtaja 1973–1975.
- Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastokorvausapurahojen lautakunnan puheenjohtaja 1973–1994.
- Kouluasiainneuvoston puheenjohtaja 1973–1980.
- Keskiasteen koulunuudistuksen johtoryhmän puheenjohtaja 1975–1978.
- Suomen ja Unkarin sekakomitean Suomen alakomitean puheenjohtaja 1975–1990.
- Kieliohjelmakomitean puheenjohtaja 1976–1979.
- Koululainsäädännön valmistelutoimikunnan puheenjohtaja 1979–1981.
- Pohjoismaisen Kulttuurirahaston hallituksen jäsen 1973–1992.
- Suomen Kansallisoopperan hallintoneuvoston puheenjohtaja 1974–1995.
- Helsingin Kauppakorkeakoulun tukisäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja 1974–1992.
- Suomenlinnan hoitokunnan puheenjohtaja 1976–1994.
- Suomen rakennustaiteen museon edustajiston puheenjohtaja 1980–1994.
- J.V. Snellmanin juhlavuoden 1981 toimikunnan puheenjohtaja 1980–1982.
- J.V. Snellmanin Koottujen teosten toimituskunnan puheenjohtaja 1981–1998.
- Kalevalan juhlavuoden 1985 toimikunnan puheenjohtaja 1983–1986.
- Hallintohistoriakomitean puheenjohtaja 1984–1998.
- Arktisen keskuksen suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja 1988–1992.
- Kirkko ja valtio -komitean puheenjohtaja 1981–1982.
- Euroopan ulkopuolisten kulttuurien ja kielten toimikunnan puheenjohtaja 1984–1986.
- Viestintäkulttuuritoimikunnan puheenjohtaja 1987–1991.
- Euroopan kansalliskielten toimikunnan puheenjohtaja 1991–1992.
- Sotavainaja-asiain neuvottelukunnan puheenjohtaja 1992–1997.
- Merkkivuoden 2009 toimikunnan jäsen 2007–2010.
Tärkeimmät yhteiskunnalliset luottamustoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen Osakunnan kuraattori 1951–1954, kunniajäsen 2003.
- Vapauden Akateeminen Liitto ry:n puheenjohtaja 1953–1957.
- Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja 1967–1982, kunniapuheenjohtaja 1998.
- Talonpoikaiskulttuurisäätiön puheenjohtaja 1978–1985.
- Suomen Paikallisradioliiton puheenjohtaja 1983–1987.
- Suomen Kirjasäätiön hallituksen varapuheenjohtaja 1983–1995.
- Pietari-säätiön hallituksen puheenjohtaja 1992–1995, valtuuskunnan puheenjohtaja 1995–2004.
- Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja 1998–2002, kunniapuheenjohtaja 2002.
- Topelius-seuran hallituksen puheenjohtaja 2000–2005, kunniajäsen 2007.
Numminen puhujana ja kirjoittajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaakko Numminen piti kansliapäällikkövuosinaan ja myös eläkkeelle siirtymisensä jälkeen suuren joukon puheita erilaisissa tilaisuuksissa. Puheiden konseptit ovat lähes kokonaisuudessaan säilyneet, ja niiden määrä on noin 2000. Puheet antavat kuvan koulutus- ja kulttuuripolitiikan kehityksestä sekä sisältävät lukuisia omakohtaisia ehdotuksia. Puheista koottiin vuonna 2012 teos Pohjalaispuheita – Österbottniskt tal.
Numminen osallistui J. V. Snellmanin koottujen teosten toimitustyöhön, ja hän laati muun muassa Suomen nuorisoseuraliikkeen historian ja Keskustapuolueen historiikin. Vuonna 2020 Numminen julkaisi kaksiosaisen muistelmateoksen Sivistys-Suomen synty, jonka laajuus on yli 950 sivua.[5]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I. Helsinki: Otava, 1961.
- Valikoima Suomen paikallishistoriallista kirjallisuutta. Helsinki: Maalaiskuntien liitto, 1961.
- Suomen kulttuurihallinnon kehittäminen. Helsinki: Aalto, 1964.
- Numminen, Jaakko & Hulkko, Jouko (toim.): Maakuntaitsehallinto. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1965.
- Numminen, Jaakko & Hulkko, Jouko (toim.): Maakuntapolitiikka. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1965.
- Paavilainen, Väinö & Niinisalo, Kauko V. & Numminen, Jaakko: Suomen matkailun nykytilasta ja kehittämistehtävistä. Helsinki: Valtakunnansuunnittelutoimisto, 1965.
- Keskiasteen koulutuksen uudistaminen. Helsinki: Otava, 1977, 2. painos 1980. ISBN 951-1-04506-7
- Koululainsäädännön uudistus. Helsinki: Otava, 1982. ISBN 951-1-06825-3
- Valtioneuvoston ongelmia. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08173-X
- Yliopistokysymys. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09488-2
- Malja isänmaalle. Helsinki: J. Numminen, 1988. ISBN 952-90-0067-7
- Koulutuspolitiikan vaihtoehdot. J. Numminen, 1994. ISBN 952-90-6088-2
- Kalan torppa ja Toivolan yliopisto. Sivistysliitto kansalaisfoorumi, 2007. ISBN 978-951-9461-37-3
- Yhteisön voima: Nuorisoseuraliikkeen historia 1: 1881–1905. Synty ja kasvu. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6029-8
- Yhteisön voima: Nuorisoseuraliikkeen historia 2: 1906–1944. Järjestö. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6030-4
- Yhteisön voima: Nuorisoseuraliikkeen historia 3: 1906–1944. Seuratoiminta. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6031-1
- Yhteisön voima: Nuorisoseuraliikkeen historia 4: 1906–1944. Kansalaiskasvatus. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6032-8
- Yhteisön voima: Nuorisoseuraliikkeen historia 5: 1945–2006. Kansanliike elää. Helsinki: Julkaisija Suomen Nuorisoseurojen Liitto, kustantaja Edita, 2011. ISBN 978-951-37-6033-5
- Kun kansanliike syntyi: Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura 1880- ja 1890-luvuilla. Ilmajoki: Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura, 2012. ISBN 978-952-93-0743-2
- Pohjalaispuheita 1951–2010 – Österbottniskt tal 1951–2010. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan liitto, 2012. ISSN 1238-822X ISBN 978-951-766-179-9
- Sivistys-Suomen synty: Opetusministeriön kansliapäällikkö muistelee 1–2. Helsinki: Edita, 2020. ISBN 978-951-37-7368-7
Lukuisia artikkeleita aikakaus- ja sanomalehdissä, tietosanakirjoissa ja muissa kokoomateoksissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kecskeméti, Outi: Jaakko Nummisen kirjallinen toiminta 1947-1988. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988. ISBN 951-717-534-5
- Kuka kukin on 2009. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-12-1965-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ministeri Jaakko Numminen on kuollut Ilkka-Pohjalainen. 20.9.2022. Viitattu 20.9.2022.
- ↑ Peruskoulu-uudistukseen vaikuttanut ministeri Jaakko Numminen on kuollut Helsingin Sanomat. 20.9.2022. Viitattu 20.9.2022.
- ↑ Höglund, Sanna: Vastakohtien veljekset. ET, 2013, nro 10, s. 32–35.
- ↑ https://archive.today/20131005213505/http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
- ↑ Arjava, Antti: Kuinka ministeriö sivisti Suomen. (Kirja-arvostelu.) Helsingin Sanomat, 24.1.2021, s. C 6–7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.1.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jaakko Numminen Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
- Numminen, Jaakko hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Jaakko Nummisen muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
Edeltäjä: Johannes Virolainen |
Suomen opetusministeri 1970 |
Seuraaja: Jaakko Itälä |
|