Sloboda
Sloboda (ven. Слобода́) on alkujaan Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän historiaan liittyvä aluekäsite. Käsitteellä on nykyisin useita hieman toisistaan poikkeavia merkityksiä.
Sloboda oli tyypillisesti 1000–1600-luvulla perustettu itsehallinnollinen, erivapauksista nauttinut kyläyhteisöllinen alue. Termin taustalla on venäjän kielen vapautta tarkoittavan sana (свобода, svoboda), jonka sanan eritysmerkitys sloboda myös on. Slobodan perusti tavallisesti joku suurtilallinen, kuten magnaattiylimys, valtio tai kirkko (luostari) hallitsemalleen maa-alueelle. 1500–1700-luvuilla slobodoita muodostettiin erityisesti nykyisen Ukrainan koillisosien seutuvilla. Slobodoille annettiin pitkäkestoinen, tavallisesti 15–25 vuotta kestävä vapautus veroista ja muista velvoitteista. Erityisalueen statuksella houkuteltiin talonpoikaisperheitä ja muita uudisasukkaita harvaanasutuille maille.[1] Laaja, vielä Kiovan Rusjin aikaan paljon tiheämmin asuttu "villien maiden" alue oli autioitunut edellisinä vuosisatoina paimentolaisheimojen ja tataarien (Kultainen orda) hyökkäysten seurauksena.[2]
Moskovan Venäjä yritti 1500-luvun alkupuolella asuttaa näitä seutuja. Suurin slobodoiden kukoistusaika oli 1600-luvun alkupuolella, jolloin ukrainalaiset kasakat löysivät seudulta turvapaikan itselleen. 1630- ja 1640-luvuilla satoja slobodoja perustettiin Moskovan Venäjän lounaisille rajaseuduille. Etuudet houkuttelivat runsaasti väkeä Dneprin oikean ja vasemman rannan puoleisen Ukrainan seuduilta idemmäksi. 1600-luvun lopulla siellä asui jo yli 100 000 ukrainalaista ja 20 000 venäläistä uudisasukasta. [2][1]
1700-luvun lopulla Sloboda-Ukrainan alueeksi kutsutulla seudulla oli 523 svobodaa. Lisäksi yli 100 slobodaa oli perustettu muualle ("Uuden setšin" alueelle).[1][3] Sloboda-Ukraina käsitti nykyisen Ukrainan Sumyn, Harkovan alueet, pohjoisosat Donetskin ja Luhanskin alueista, sekä eteläosat nykyisen Venäjän Voronežin, Kurskin ja Belgorodin alueista. [2] 1600-luvun puolivälissä Venäjä järjesti seudulle aluehallinnollisen rykmenttijärjestelmän. Vaikka Sloboda-Ukrainan suhtautuminen Venäjän hallintoon oli lojaalia, imperialistisen Venäjän keisarikunnan hallitsijat eivät pitäneet vähäisintäkään itsehallintoa suotavana. Jo Pietari I sääti rajoituksia ja Katariina II riisti vuonna 1765 loput itsehallinnosta. Alueesta muododostettiin Sloboda-Ukrainan kuvernementti. [2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Sloboda Internet Encyclopedia of Ukraine. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 2.4.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d e V. Pilipenko & G. Kasjanov: Ukrainan historia, s. 89/261. Suomentanut E. Kapanen. Helsinki: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, 1997. ISBN 951-707-080-2
- ↑ a b Slobidska Ukraine Encyclopedia of Ukraine, vol. 4. 1993. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 2.4.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sloboda, Svoboda (Russkaja istoria) (venäjäksi) (dic.academic.ru)
- Sloboda (Malyi akademitšeski slovar) (venäjäksi) (dic.academic.ru)
- Sloboda (Suuri neuvostotietosanakirja) (venäjäksi) (dic.academic.ru)