Artturi Vuorimaa
Artturi Vilho Vuorimaa (vuoteen 1923 Vilhelm Arthur Blomberg, 8. elokuuta 1890 Helsinki – 28. lokakuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen Lapuan liikkeen aktivisti, jolla oli keskeinen rooli Mäntsälän kapinan syttymisessä vuonna 1932. Sotien jälkeen Vuorimaa toimi Kuuloliiton tehtävissä.
Lapsuus ja perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuorimaa kävi seitsemän luokkaa Oulun suomalaista yhteiskoulua.[1] Hänet vihittiin vuonna 1910 Emmi Maria Järvenpään (s. 1892) kanssa. Pariskunnalla oli yhteensä viisi lasta, joista ainakin kaksi eli aikuisikään.[2]
Koulunsa käytyään Vuorimaa toimi Simossa liikemiehenä ja kunnan eri tehtävissä mm. kunnan ensimmäisen valtuuston jäsenenä.[3]
Sotilasura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen sisällissodan aikana, 15. huhtikuuta 1918, Vuorimaa ylennettiin vänrikiksi. Ainakin vuonna 1926 Vuorimaa toimi vänrikin arvoisena Suojeluskunnan esikunnassa taloudenhoitajana.[4] Myöhemmin hänet ylennettiin kapteeniksi.
Vuorimaa kuului toukokuussa 1929 perustetun Vapaussodan Rintamamiesten Liiton ensimmäiseen hallitukseen.[5]
Toiminta Lapuan liikkeessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hakkapeliitta-lehden taloudenhoitajana työskennellyt Vuorimaa toimi Lapuan liikkeen muilutuksia järjestäneen "Helsingin iskujoukon" johtajana kesällä 1930 ja järjesti yhdessä Kosti-Paavo Eerolaisen kanssa huomiota herättäneen sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän kansanedustajien Jalmari Rötkön ja Eino Pekkalan sieppauksen eduskunnan perustuslakivaliokunnan istunnosta Säätytalosta 5. heinäkuuta 1930. Hän henkilökohtaisesti kantoi pienikokoisen Rötkön ulos valiokunnan huoneesta.[6] Lokakuussa 1930 Lapuan liikkeen johto joutui maan hallituksen painostuksesta luovuttamaan viranomaisille siihen asti piilotelleet Vuorimaan ja Eerolaisen – tunnetuimmat vapaalla jalalla olleet muiluttajat. Liikkeen johto kuitenkin organisoi heti suuren solidaarisuuskampanjan heidän vapauttamisekseen.[7]
Mäntsälän kapinan alkaessa helmikuussa 1932 Vuorimaa oli piilossa Mäntsälän Sääksjärvellä, koska hänet oli etsintäkuulutettu kansanedustajien muilutuksesta. Vuorimaa ryhtyi kapinallisten henkiseksi johtajaksi ja laati 28. helmikuuta kapinallisten julistuksen tasavallan presidentille, jossa vaadittiin marxilaisuuden tukahduttamista ja hallituksen eroa.[8] Mäntsälän kapinan päätyttyä Vuorimaa vangittiin muiden kapinanjohtajien kanssa, ja hänet tuomittiin kahden ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen toiminnastaan kapinaan yllyttäjänä ja toiminnan organisoijana. Tuomio muutettiin kuitenkin ehdonalaiseksi.
Vuorimaa osallistui 1940-luvun alussa Suomen Kansallissosialistisen Työjärjestön toimintaan. Hän jakoi oppejaan erityisesti SKT:n nuorille kannattajille.[9]
Myöhemmin Vuorimaa työskenteli maalaisliiton tehtävissä erityisesti Pohjois-Suomessa.[10]
Toiminta sotien jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1951 Vuorimaa valittiin Kuulonhuoltoliiton sihteeriksi ja Kuuloviesti-lehden päätoimittajaksi. Vuorimaasta tuli liiton toiminnanjohtaja 1955, ja hän jäi tästä tehtävästä eläkkeelle 1959. Eläkkeelle jääntiin vaikuttivat ne ristiriidat, joita liitossa syntyi Vuorimaan särmikkään luonteen ja hänen lapualaisvuosilta saamansa maineen takia, vaikka Vuorimaan kaudella liiton toiminta laajenikin voimakkaasti. Vuorimaa toimi vielä tämän jälkeen muutaman vuoden Helsingin Huonokuuloiset -yhdistyksen puheenjohtajana.
1960-luvulla Vuorimaa julkaisi muistelmansa Kokenut kaikki tietää. Hän nosti vahingonkorvauskanteen Lapualaisoopperan tekijää kirjailija Arvo Saloa vastaan, koska suuri osa Lapualaisoopperan teksteistä oli lainattu luvatta Vuorimaan 1931 ilmestyneestä kirjasta Kolme kuukautta Kosolassa. Juttu päättyi raastuvassa Arvo Salon voitoksi.[11] Hovioikeus tuomitsi Salon sakkoihin tekijänoikeusrikkomuksesta ja määräsi hänet maksamaan Vuorimaalle 2 000 markan vahingonkorvauksen. Korkein oikeus hylkäsi kanteen ja piti lainauksia hyväksyttävinä osina taideteosta.[12] Vuorimaa on Lapualaisoopperassa yhtenä henkilöhahmona.[13]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omalla nimellä:
- Kolme kuukautta Kosolassa: Lapuan liikkeen pesässä nähtyä, kuultua ja kuvitettua / tunnelmakappaleina kirjoittanut Artturi Vuorimaa; tarkastanut ja hyväksynyt Vihtori Kosola. 1931
- Vakooja : 1-näytöksinen jännitysnäytelmä. Propaganda-Aseveljet ry 1944
- Kokenut kaikki tietää.. : Muistelmiani seitsemältä vuosikymmeneltä. WSOY 1967
Kirjailijanimellä Vilho Artturi:
- Rakkautta ja muutakin : kaksinäytöksinen näytelmä, Suojeluskuntain kustannus, 1928
- Kivalon ruusut : yksinäytöksinen näytelmä jääkärien etappiajoilta, Suojeluskuntain kustannus, 1929
- Miehen teko : yksinäytöksinen näytelmä, Isänmaallinen kansanliike, 1936
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuorimaan henkilötiedot (Arkistoitu – Internet Archive)
- Mäntsälän kapina (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vuorimaan toiminta Kuulonhuoltoliitossa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Juha Siltala: Lapuan liike ja kyyditykset 1930. Otava, Helsinki 1985.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Itsenäisyytemme ajan oululaista kaunokirjallisuutta, 2. Kirjailijat ja teokset[vanhentunut linkki]
- ↑ Emmi Maria Järvenpää; syntynyt 7. joulukuuta 1892 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 75-vuotiaita: Artturi Vilho Vuorimaa. Helsingin Sanomat, 10.8.1965, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 31.8.2023.
- ↑ Väliaikainen luettelo suojeluskuntajärjestöön 1.7.26 kuuluvasta päällystöstä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Siltala 1985, 334–335.
- ↑ Siltala 1985, s. 256, 260–265.
- ↑ Siltala 1985, s. 394–398.
- ↑ Mäntsälän suojeluskuntatalo, Mäntsälän kapina
- ↑ Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944, s. 172–174. Schildts, 1991. 951-50-0522-1
- ↑ Urho Kekkosen kirje Kapteeni Artturi Vuorimaalle 1.4.1958 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laamanni Kullervo Kemppinen ja hyvät veljet panivat asioihin vauhtia Helsingin Sanomat 13.5.2000
- ↑ Herkko Hietanen: PELLEILY SALLITTU? – PARODIA TEKIJÄNOIKEUDEN RAJOITUKSENA Defensor Legis. Viitattu 12.7.2011.
- ↑ Arvo Salo: Lapualaisooppera, 2. painos, 1970
| ||||||||||
