NMT

NMT (lyhenne sanoista Nordiska Mobiltelefongruppen, myöhemmin Nordisk Mobiltelefon) oli yhteispohjoismainen analoginen radiopuhelinverkko. NMT-verkko oli käytössä vuosina 1981–2010, tosin Suomessa verkot suljettiin jo 2000-luvun alussa.

NMT oli maailman ensimmäinen täysautomaattinen matkapuhelinverkko. NMT on niin sanottu ensimmäisen sukupolven verkko (1G). NMT-verkosta NMT-verkkoon soitetut puhelut välittyivät päässääntöisesti osin 450:n tai 900 megahertsin taajuudella lähettävien tukiasemien ja osin kiinteän puhelinverkon kautta. NMT-verkon käyttämät taajuudet läpäisivät seinä- ja muita rakenteita paremmin kuin myöhempien 2-, 3-, 4- ja 5G-teknologioiden käyttämät korkeammat taajuudet.

NMT-puhelin oli puhelun aikana yhteydessä yhteen tukiasemaan kerrallaan, josta puhelu välittyi NMT-verkon keskukseen eli paikalliseen NMT-keskukseen. NMT-keskuksesta puhelu ohjautui yleiseen eli kiinteään puhelinverkkoon tai keskuksen alaisen tukiaseman kautta toiseen alueella sijainneeseen NMT-puhelimeen.

NMT-verkon tukiasemat muodostivat hunajakennomaisen solukon, jossa yhden solun koko vaihteli maasto-olosuhteista ja tarvittavasta kapasiteetista riippuen kahdesta kolmeenkymmeneen kilometriin. NMT-verkko koostui liikkuvista asemista eli matkapuhelimista, kiinteistä tukiasemista (Base Station) sekä kiinteän verkon osuudesta eli tietokoneiden avulla toimivista NMT-keskuksista (Mobile Switching Center). Tukiasema välitti puheluita oman solunsa eli kantoalueensa sisällä, ja NMT-keskus huolehti periaatteessa lähes kaikista muista NMT-verkon hallintaan liittyvistä asioista, kuten verkon hallinnasta, tukiasemien ohjauksesta, puhelinyhteyksien hallinnasta, laskutuksesta ja yhteyksistä kiinteään puhelinverkkoon.

NMT-puhelinten lähetystehot olivat 15 wattia, 1,5 wattia ja 150 milliwattia, ja tukiasemien lähetystehot olivat 20, 5 ja 1,25 wattia. Dataa liikkui NMT-verkossa nopeudella 1200/2400 bittiä sekunnissa.

Datasiirto-ominaisuuksiltaan NMT on ARP-järjestelmää parempi liikuttaen dataa nopeudella 1200/2400 bps.

Historiaa

NMT:n historia alkaa vuodesta 1969. Pohjoismaiden valtiolliset telelaitokset päättivät ryhtyä yhdessä kehittämään radiopuhelinverkkoa, joka toimisi kaikissa Pohjoismaissa. Kehitystyö käynnistyi 1970-luvulla.

NMT:n keskeisiä ominaisuuksia tulivat olemaan automaattisuus ja toiminta maiden rajojen yli. Aiemmat radiopuhelinverkot kuten Suomen ARP ja Ruotsin MTD nimittäin toimivat vain maan sisällä, ja niissä puhelut tilattiin välittäjän kautta.

450 MHz:n taajuusalueella toiminut NMT-450 otettiin ensimmäisenä kaupalliseen käyttöön Saudi-Arabiassa 1. syyskuuta vuonna 1981, kuukautta aikaisemmin kuin ensimmäinen verkko Pohjoismaissa. Ruotsissa NMT-verkko avattiin lokakuussa 1981 ja Norjassa marraskuussa. Tanskassa NMT-toiminta käynnistettiin vuoden 1982 tammikuussa ja Suomessa maaliskuussa. Verkkoja avattiin myös muissa maissa.

NMT:stä tuli nopeasti suosittu. NMT-450 -verkon kapasiteetin alkaessa loppua kaupunkialueilla otettiin 1987 käyttöön kapasiteetiltaan suurempi 900 MHz:n taajuusalueella toimiva NMT-900 -verkko. Suomessa NMT:n huippuvuosi oli 1996, jolloin käytössä oli yhteensä yli 640 000 NMT -liittymää heinäkuun lopussa. Koko maailmassa NMT:tä käytti lähes 50 miljoonaa ihmistä.

Myöhemmin NMT sai tehdä tilaa uudempien digitaalisten matkapuhelinjärjestelmien, lähinnä GSM:n tieltä, ja NMT-verkot suljettiin. Suomessa NMT-900 -verkko suljettiin vuoden 2001 alussa ja NMT-450 lakkautettiin vuoden 2002 lopussa. Heinäkuun 2002 lopussa Suomessa oli käytössä vielä noin 46 000 NMT-450 -liittymää, joista yrityskäytössä oli noin 29 000 liittymää. Pisimpään NMT oli käytössä Islannissa, jossa verkko suljettiin 2010.

2000-luvun alussa suljettiin myös NMT-450 taajuusallokaation reunalla analogiseen MPT1327-tekniikkaan perustuneet yksityisten puhelinyhtiöiden alueelliset AutoNet-verkot.^[lähde? ]

Puhelimet

Itse NMT-puhelin koostui radio-osasta, ohjauselektroniikasta ja kontrollisignaaleja välittävästä modeemista. Puhelimet olivat varsinkin NMT-450-verkon alkuaikoina nykymittapuun mukaan erittäin kookkaita ja alkeellisia. NMT-standardi sinänsä ei asettanut erityisiä minimivaatimuksia puhelimen koolle: viimeiseksi NMT-450-puhelimeksi jäänyt (Benefonin) Exion oli 10 cm pitkä ja painoi akkuineen 109 grammaa. Valmiusaikaa puhelimessa oli noin viikko. Tätä edesauttoi, että alun perin NMT-900-verkkoa varten kehitetyt virransäästöominaisuudet siirrettiin myöhemmin myös NMT-450-verkon puolelle.

Suomalaisia 1980-luvun NMT-puhelimia olivat mm. Mobiran ensimmäinen NMT-puhelin Mobira MD25, ensimmäinen kannettava puhelin Mobira Talkman ja NMT-900 -verkon läpilyöntipuhelin Mobira Cityman 900 sekä Benefonin ensimmäinen puhelin, autopuhelin Benefon Forte. Sittemmin markkinoilla oli myös vuosien ajan suurta suosiota saaneet Mobira Cityman 100 ja Nokia 101 -matkapuhelimet NMT-900-verkkoon, joista oli myös myynnissä eri järjestelmäversioita (mm. AMPS, TACS) NMT-maiden ulkopuolella.

Alkuperäisessä NMT-standardissa ei ollut mahdollisuutta puheen salaukseen. Tämän takia NMT-puheluita oli mahdollista kuunnella sopivasti viritetyllä FM-skanneriradiolla. Myöhemmin NMT-spesifikaatioon lisättiin mahdollisuus kaksikaistaiseen kantataajuuskääntöön perustuvaan salaukseen. Vaikka tämä ei ole vahva salaus sanan digitaalisessa mielessä, se estää kuitenkin satunnaisen kuuntelun. Jotta NMT-salausta voisi käyttää, täytyy joko tukiaseman tai molempien käytettävien puhelinten tukea salausta. Jälkimmäisessä tapauksessa salaus täytyy kääntää puhelimista käsin päälle. Suomessa Telen NMT-verkko ei tukenut salausta.

Aiheesta muualla

• Ylen Elävä arkisto: NMT-900 verkko avattiin Suomessa 1987
• Viestin: The Nordic Mobile Telephone NMT

Matkapuhelinverkkostandardit