Mauthausen-Gusen
Mauthausen (vuoden 1940 kesästä lähtien Mauthausen-Gusen) oli natsi-Saksan keskitysleiri, joka kasvoi suureksi leiriryhmäksi. Se rakennettiin Ylä-Itävaltaan Mauthausenin ja Gusenin kylien ympärille, noin 20 kilometriä Linzin kaupungista itään.
Alun perin alueella sijainneesta yksittäisestä leiristä Mauthausen laajeni ajan mittaan yhdeksi Saksan hallinnoiman Euroopan suurimmista työleirikomplekseista.[1][2] Mauthausenissa ja Gusenin lähistöllä sijainnutta neljää pääleiriä lukuun ottamatta eri puolille Itävaltaa ja Saksan eteläosia sijoitetut yli 50 alaleiriä käyttivät vankeja orjatyövoimana. Alaleirejä sijaitsi muun muassa Ebenseen, Melkin ja Amstettenin kaupungeissa.[3] Lukuisat KZ Mauthausenin alaisuudessa toimineet leirit sisälsivät kivilouhoksia, ase- ja ammustehtaita, kaivoksia sekä Me 262 -suihkuhävittäjien kokoonpanotehtaita.
Läheltä St Georgen an der Gusenin kaupunkia on löydetty maanalainen tehdaskompleksi, jossa epäillään natsivallan aikana tehdyn muun muassa ydinaseen kehittämistyötä. Rakennelmien löytämiseen johtivat itävaltalaisen dokumentaristin Andreas Sulzerin tekemät asiakirjalöydöt. Huolellisesti kätketyt rakennelmat jäivät alueen miehittäneiltä Neuvostoliiton armeijan yksiköiltä löytämättä. [4]
Tammikuussa 1945 Mauthausenin keskustoimistosta johdetuissa leireissä oli arviolta 85 000 vankia.[5] Kuolleiden tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta useimpien lähteiden mukaan se olisi ollut koko leiriryhmän osalta välillä 122 766 – 320 000. Leirit muodostivat yhden ensimmäisistä massiivisista keskitysleirikomplekseista natsi-Saksassa ja olivat viimeisiä, jotka länsiliittoutuneet tai Neuvostoliitto valtasivat. Kaksi pääleiriä, Mauthausen ja Gusen I, olivat myös ainoat leirit koko Euroopassa, jotka kuuluivat ”luokkaan III”, mikä merkitsi niiden olleen ”Valtakunnan parantumattomille poliittisille vastustajille” suunnatuista leireistä ankarimmiksi tarkoitettuja.[1] Toisin kuin monissa muissa keskitysleireissä, joissa oli kaikenlaisia vankeja, Mauthausenia käytettiin pääasiassa toisen maailmansodan aikana Saksan hallintaan joutuneiden maiden älymystöön ja yläluokkiin kuuluneiden koulutettujen ihmisten tappamiseen kovalla työnteolla.[6]
Kulttuurissa
Kreikkalainen säveltäjä Mikis Theodorakis sävelsi Mauthausenista kertovan neliosaisen Mauthausen-sarjan (Mauthausen Cantata). Theodorakiksen ystävä Iakovos Kambanellis oli vankina Mauthausenissa ja kirjoitti kokemuksistaan neljä runoa, jotka Theodorakis sävelsi. Theodorakis omisti sävellyksensä kaikille fasismista kärsineille ja sitä vastaan taistelleille.[7]
Mauthausen-sarjan alkuperäisinä esittäjinä toimivat Maria Farantouri (kreikaksi), Elinoar Moav Veniadi (hepreaksi), Gisela May (saksaksi) ja Nadia Weinberg (englanniksi)[8]. Suomeksi sen on levyttänyt Agit Prop, ja sekä suomeksi että ruotsiksi (kääntäjinä Pentti Saaritsa ja Claes Andersson) sitä on esittänyt Arja Saijonmaa.
Kuvagalleria
-
Saapuneita vankeja odottaa desinfiointia ja siirtoa leirille. -
Uudet vangit vaihtoivat vaatteita vankilan aukiolla. -
Leirin vankeja kuvattuna vuonna 1945 leirin vapauttamisen yhteydessä. -
Leirin vankeja kuvattuna vuonna 1945 leirin vapauttamisen yhteydessä.
Lähteet
- ↑ a b Dobosiewicz, Stanisław: Mauthausen-Gusen; w obronie życia i ludzkiej godności, s. 191–202. Varsova: Bellona, 2000. ISBN 83-11-09048-3 (puolaksi)
- ↑ Bischof, Günter & Pelinka, Anton: Austrian Historical Memory and National Identity, s. 185–190. Transaction Publishers, 1996. ISBN 1-56000-902-0 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Mauthausen: Forced Labor and Subcamps Holocaust Encyclopedia. 2.7.2016. United States Holocaust Memorial Museum. Viitattu 3.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Coyle, Hayley: 'Biggest secret Nazi weapons factory of the Third Reich'discovered underground near sleepy Austrian town Mirror. 28.12.2014. Viitattu 30.12.2014.
- ↑ Dobosiewicz, Stanisław: Mauthausen/Gusen; obóz zagłady (suom. Mauthausen/Gusen – tuomion leiri), s. 449. Varsova: Ministry of National Defence Press, 1977. ISBN 83-11-06368-0 (puolaksi)
- ↑ Gębik, Władysław: Z diabłami na ty (suom. Paholaisten kutsuminen heidän nimillään), s. 332. Gdańsk: Wydawnictwo Morskie, 1972. (puolaksi)
- ↑ "Mauthausen" by Mikis Theodorakis (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 3.4.2012
- ↑ Hatikvah Music - Mauthausen hatikvahmusic.com Viitattu 14.11.2016
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mauthausen-Gusen Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||