Valuma-alue

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 5. marraskuuta 2010 kello 17.16 käyttäjän Hannu (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vesistö. Katkoviiva on vedenjakaja.

Vesistö on samaa laskujokea purkautuvien vesien, järvien ja jokien muodostama kokonaisuus.

Vesistöalue

Vesistöalue on alue, josta vesistö saa vetensä, valuma- eli sadealue. Vesistöaluetta rajaavat vedenjakajat eli rajakohdat, joiden eri puolilta vedet virtaavat eri suuntiin.[1]

Maapallon päävesistöalueet. Sisäiset valuma-alueet on merkitty harmaalla.

Valtamerten valuma-alueet

  • 47 % maailman valuma-alueista virtaa Atlantin valtamereen,Pohjois-Amerikassa sadevedet virtaavat Suurten järvien alueelta ja Saint Lawrence-jokea pitkin, Yhdysvaltain Itärannikolta Atlantin valtamereen. Amerikan sisämeret; Karibian meret, Meksikon lahti saavat vetensä Amerikan, Väli-Amerikan mantereen joista esim. Missisippi. Euroopan joista osa virtaa suoraa Atlantiin ja Välimereen, joka on yhteydessä Atlantin valtamereen. Afrikan joista Niili laskee Välimereen.Etelä-Amerikan joista Amazon, joka saa vetensä Andeilta virtaa Atlantiin.
  • 13 % maailman valuma-alueista virtaa Tyyneenmereen.Venäjän Aasian puoleiset ja Kiinan joet laskevat vetensä Tyyneenmereen.
  • 13 % Intian valtamereen,Himalajan vuoristosta vedet virtaavat Intian jokien kautta Intian valtamereen.

Lähi-idän vedet virtaavat Eufrat- ja Tigres-jokien kautta Persianlahteen ja edelleen Intian valtamereen. Afrikan joet laskevat vetensä Punaiseen mereen ja Intian valtamereen.

  • Antartica etelänapamanner arviolta 9 % maailman valuma-alueista.

Katso myös

Lähteet

  1. Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1993
Tämä artikkeli on minitynkä ja tarvitsee laajennusta. Voit auttaa Wikipediaa kirjoittamalla artikkelille kunnon alun.