Sekulaari humanismi

Sekulaari humanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille. Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”

Historiaa

Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan antiikista alkaen. Nykyaikaisen uskonnottoman humanismin juuriin kuuluu erityisesti valistuksen ajattelu. Erityisesti valistuksen ranskalaisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli yhteistä arvosteleva asenne uskontoa kohtaan. He asettivat perinnettä vastaan järjen ja kokemuksen, hylkäsivät ajatuksen yliluonnollisesta ja siten uskonnollisen ja poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan. Kuuluisa valistusajan teos on paroni d'Holbach'n vuonna 1770 ilmestynyt Systéme de la Nature (Luonnon järjestelmä). Holbach tarkasteli ihmistä osana luontoa. Hän katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että onnellisuus saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa.

1800-luvulla Britanniassa uskonnottomuus levisi yhteiskunnassa ja järjestäytyi. Uskonnottomien yhdistykset kutsuivat itseään vapaa-ajattelijoiden, sekularistien tai rationalistien yhdistyksiksi. Sanaa humanismi alettiin käyttää 1900-luvulla enenevässä määrin.

Humanistista uskontokritiikkiä edustaa bangladeshilaisen kirjailijan Taslima Nasrinin lausunto intialaiselle Statesman-sanomalehdelle:

»Näkemykseni tästä asiasta on selkeä ja ehdoton. Pidän vanhanaikaisina Koraania, Vedoja, Raamattua ja kaikkia uskonnollisia tekstejä, jotka määräävät niiden seuraajien elämää. Olemme ohittaneet sen sosiohistoriallisen ympäristön, jossa nämä kirjoitettiin ja siksi niiden näkemysten ei tule ohjata meitä. Kysymys tarkistuksesta, perinpohjaisesta tai muunlaisesta ei ole asiaan kuuluva. Meidän on ylitettävä nämä muinaiset kirjoitukset, mikäli haluamme edistyä. Vastataksemme henkisiin tarpeisiimme, tulkoon humanismista uusi elämänkatsomuksemme.”»

Lausunto nosti uskonnollista vihamielisyyttä Bangladeshissa. Nasrin joutui islamilaisen fatwan uhriksi romaanillaan Häpeä. Siinä kuvataan hinduperhettä, jonka kimppuun muslimit käyvät Ayodhyan moskeijan hävityksen jälkeen.

Humanistiliike Suomessa

Suomessa kansainvälistä humanistiliikettä on edustanut vuodesta 1968 Suomen humanistiliitto. Järjestö julkaisee neljästi vuodessa Humanisti-lehteä. Periaateohjelmassaan liitto vaatii ajatuksenvapautta, arvovalloista vapaata ajattelua, pyrkimystä tietoon ja uskonnoista riippumatonta etiikkaa. Humanistisia juhlatapoja liitto pyrkii edistämään vuonna 1999 perustetun Prometheus-seremoniat Oy:n kanssa. Liitto on humanistiseen aatteeseen perustuvia aikuistumisleirejä vuodesta 1990 järjestäneen Prometheus-leirin tuen yhteisöjäsen.

Katso myös

Amsterdamin julistus Ateismi Humanismi Ihmiskeskeisyys Keskinäisen riippuvuuden julistus Naturalismi Posthumanismi

Sekularismi Transhumanismi Uskonnollinen humanismi Uskonnottomuus Valistus Vapaa-ajattelu

Kirjallisuutta

• Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2
• Elo, Pekka & Väyrynen, Gun (toim.): Humanistin maailman etiikka. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1997. ISBN 952-90-7464-6
• Kurtz, Paul (toim.): Humanistimanifestit I ja II. ((Humanist manifestos I and II, 1933, 1973.) Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström) Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1986.
• Kurtz, Paul: Sekulaarihumanistinen julistus. ((A secular humanist declaration, 1980.) Luonnostellut Paul Kurtz ja allekirjoittanut 58 huomattavaa tutkijaa ja kirjoittajaa. Suomeksi toimittanut ja kääntänyt Kimmo Sundström) Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto, 1986.
• Saari, Kari: Sekulaarihumanismin maailmankuva. Teoksessa Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.): Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja. (Opetus & kasvatus -sarja. Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry) Helsinki: Painatuskeskus, 1995. ISBN 951-37-1741-0
• Smoker, Barbara: Humanismi. ((Humanism, 1973.) Kääntänyt Kimmo Sundström) Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, 1986.
• Vaismaa, Aaro (toim.): Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä. Helsinki: Suomen humanistiliitto, 1998. ISBN 951-97679-2-4

Englanniksi

• Grayling, A. C.: What is good? The search for the best way to live. London: Weidenfeld & Nicolson, 2003. ISBN 0-75381-755-1 (englanniksi)
• Lamont, Corliss: The Philosophy of Humanism. (8. laitos (1. laitos 1949)) Amherst, New York: Humanist Press, 1997. ISBN 0-931779-07-3 Teoksen verkkoversio.
• Norman, Richard: On Humanism. London: Routledge, 2004. ISBN 0-415-30523-3
• Vaughn, Lewis & Dacey, Austin: The case for humanism: An introduction. Lanham, Madison: Rowman & Littlefield, 2003. ISBN 0742513920

Aiheesta muualla

• Suomen humanistiliitto.
• Humanistinen manifesti 2000.
• Humanisti-lehden blogi.
• Humanismi – historiaa ja nykypäivää. Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry.
• Erkki Hartikainen: Posthumanismi. Vapaa ajattelija 1/2004.
• International Humanist and Ethical Union. (englanniksi)
• The European Humanist Federation. (englanniksi)