Hohenzollern-Sigmaringen
| Hohenzollern-Sigmaringen |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Pääkaupunki | Sigmaringen | ||
| Uskonnot | Katolisuus | ||
| Viralliset kielet | saksa | ||
| Tunnuslause | Nihil Sine Deo | ||
| Edeltäjä(t) |
.svg){kind=small} Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta |
||
| Seuraaja(t) |
.svg){kind=small} Preussi |
||
Hohenzollern-Sigmaringen oli maa- ja ruhtinaskunta Etelä-Saksassa nykyisen Baden-Württembergin osavaltiossa. Ruhtinaskuntaa hallitsi Hohenzollernien švaabilainen (katolilainen) sukuhaara. Ruhtinaskunta oli olemassa vuosina 1579-1850.
Historia
Hohenzollern-Hechingenin maakunta luotiin 1576 Zollernin maakunnan jaon yhteydessä. Alueen lahjoitti Hohenzollerneille Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Charles I Hohenzollernin kuoltua 1579 maat jaettiin hänen kolmen poikansa kesken, tällöin luotiin Hohenzollern-Sigmaringenin lisäksi Hohenzollern-Haigerloch ja Hohenzollern-Hechingen. Toisin kuin muut Brandenburgiin asettuneet Hohenzollernit, etelässä olleet Hohenzollernit pysyivät katolilaisina. Ruhtinaskunta kuului vuosina 1806-1813 Reinin liitoon ja vuosina 1815-1850 Saksan liittoon. Euroopan hullun vuoden jälkeen Hohenzollern-Sigmaringenissa otettiin käyttöön demokratia. Preussi miehitti maan saman vuoden elokuussa koska herttuakunnassa oli puhjennut levottomuuksia monarkistien ja demokratiaa kannattaneiden välillä. Preussi liitti maan itseensä 1850. Maan viimeinen prinssi, Karl Anton Hohenzollern, palveli Preussin ministeri-presidenttinä vuosina 1858-61. Karl Antonin pojasta Karl Eitel Friedrich Hohenzollernista tuli Romanian prinssi (1866–1881) ja kuningas (1881–1914). Sukuhaara pysyi Romanian valtaistuimella vuoteen 1947 saakka.
Hallitsiat
- Karl II 1576–1606
- Johann 1606–1623
- Johann 1623–1638
- Meinrad I 1638–1681
- Maximilian 1681–1689
- Meinrad II 1689–1715
- Joseph Franz Ernst 1715–1769
- Karl Friedrich 1769–1785
- Anton Aloys 1785–1831
- Karl 1831–1848
- Karl Anton 1848–1849