Kivi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 11. joulukuuta 2024 kello 11.51 käyttäjän Linkkerpar (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee mineraalimateriaalia. Muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Dioriittia
Jalokiviä (timanttia)
Kallio muodostuu kivestä.

Kivi on seosmateriaali, joka muodostuu mineraaleista.[1] Kivet luokitellaan eri kivilajeihin niiden mineraalisisällön mukaan. Useimmiten mineraalit ovat tiiviisti toisiinsa liittyneitä, ja ne saattavat muodostaa kiviin kerroksia tai erilaisia kuvioita. Joskus mineraalit erottuvat silmämääräisesti, mutta joskus ne ovat erotettavissa vasta mikroskoopilla.[2]

Kivilajit jaotellaan syntyperänsä mukaan magmakivilajeihin, sedimenttikivilajeihin ja metamorfisiin kivilajeihin.[3] Magmakivet ovat muodostuneet kiteytyneestä magmasta, sedimenttikivet vanhempien kivilajien rapautuessa sekä muodostaessa iskostuneita yhdisteitä ja metamorfiset kivet puolestaan magma- ja sedimenttikivien joutuessa syvällä maan kuoressa kuumuuden sekä kovan paineen alaisiksi. Maankuoren kivilajeista 95 prosenttia on syntynyt sulasta kiviaineksesta ja vain 5 prosenttia on kerrostumalla syntyneitä tai niistä muuttuneita.[2]

Kivi on epäorgaaninen eli elottoman luonnon aine.[4] Joskus kivissä voi olla kasvien tai eläinten esihistoriallisia jäänteitä eli fossiileja.[5]

Kiveä käytetään teollisuudessa moniin eri tarkoituksiin, kuten keittiötasoihin. Kivi on materiaalina kalliimpaa, mutta monessa tarkoituksessa kestävämpää kuin esimerkiksi puu.[6]

Kivien päätyypit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Magmakivilajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Magmakivilajit ovat syntyneet jähmettymällä magmasta, maankuoressa tai sen alla sijaitsevasta pääasiassa sulasta kiviaineksesta. Ne jakautuvat plutonisiin eli syväkivilajeihin, jotka ovat jähmettyneet jo syvällä maankuoressa, sekä tulivuorista maan pinnalle purkautuneesta laavasta syntyneisiin vulkaanisiin eli pintakivilajeihin. Tavallisimpia syväkivilajeja ovat graniitti, dioriitti, gabro ja peridotiitti sekä pintakivilajeja puolestaan kvartsiporfyyri, andesiitti ja basaltti. Joskus erotetaan omaksi ryhmäkseen kallioperän raoissa jähmettyneet juonikivilajit, joita ovat muun muassa graniitti- ja dioriittiporfyyri sekä diabaasi.

Sedimenttikivilajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sedimentti- eli kerrostuneet kivilajit ovat syntyneet, kun kerrostumalla muodostuneet maalajit ovat iskostuneet tai kun vesiliuoksista on saostunut aineksia kiinteäksi kiveksi. Ne jakautuvat kolmeen tyyppiin: klastisia eli mekaanisia sedimenttikivilajeja ovat muun muassa sorasta iskostunut konglomeraatti, hiekasta iskostunut hiekkakivi ja savesta kovettunut savikivi. Kemiallisia sedimenttikivilajeja ovat vesiliuoksista saostumalla syntyneet suola- ja kalkkikivet, joista mainittakoon sintteri ja merkelikivi. Organogeeniset sedimenttikivilajit ovat syntyneet eloperäisen toiminnan seurauksena: kivihiilikauden kasvijäänteistä syntyi kivihiili, ja liitukauden aikana eläneiden eliöiden kalkkikuorista syntyi eloperäinen kalkkikivi, kuten liitu merten planktoneliöiden kuorista.

Metamorfiset kivilajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metamorfiset eli muuttuneet kivilajit ovat kivilajeja, jotka ovat syntyneet metamorfoosin seurauksena magma- tai sedimenttikivilajeista. Metamorfoosissa kivilajien kiderakenne ja mineraalikoostumus muuttuu paineen ja lämpötilan kasvun seurauksena. Ilmiötä esiintyy varsinkin vuorijonopoimutuksissa. Yleisimpiä metamorfisia kivilajeja ovat gneissi, kiilleliuske, amfiboliitti, kiteinen kalkkikivi, serpentiinikivi ja vuolukivi. Suomen kallioperästä suurin osa koostuu metamorfisista kivilajeista, lähinnä syväkivistä ja kiilteisistä liuskeista.[7]

  1. Ilkka Laitakari: Kiviopas. Porvoo: WSOY, 1966.
  2. a b Taipale, Kalle: Jokamiehen geologia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1995. 925918062 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 30.3.2019).
  3. Geologia.fi: Kivet (Johdanto kiviin)
  4. What is Anchient Stone Technology (Arkistoitu – Internet Archive) Montana Historical Society
  5. What is a fossil UN Museum
  6. Keittiön työtaso: toimivuuden perusta (Arkistoitu – Internet Archive) Suomela 2005
  7. Taipale ja Parviainen 1995, s. 48 ja 71.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sepänmaa, Yrjö & Heikkilä-Palo, Liisa & Kaukio, Virpi (toim.): Jalo kivi. Helsinki: Maahenki, 2010. ISBN 978-952-5652-81-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]