Sankarien aukio (Budapest)
Sankarien aukio (unk. Hősök tere) on tunnettu nähtävyys ja Unkarin kansallisten juhlien järjestämispaikka Budapestissa. Se sijaitsee Pestissä Andrássy út -kadun päässä.
Aukiota hallitsee Millennium-muistomerkki, joka on pystytetty unkarilaisten maahantulon 1000-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1896. Sen ovat suunnitelleet arkkitehti Albert Schickedanz ja kuvanveistäjä György Zala. Muistomerkissä on puoliympyrän muotoinen pylväsrivistö, johon on pystytetty neljätoista Unkarin kuninkaita ja kansallisia johtajia kuvaavaa pronssipatsasta. Pylväsrivistön edessä on 36 metrin korkuinen keskuspylväs, jonka huipulla oleva patsas kuvaa arkkienkeli Gabrielia, joka johtaa unkarilaiset maahansa.[1][2]
Muistokiveen hakatun kirjoituksen mukaan Sankarien aukio on omistettu ”niiden sankarien muistolle, jotka pyhittivät elämänsä kansamme vapaudelle ja itsenäisyydelle”. Muistomerkin patsaissa ovat kuninkaat Tapani Pyhä, Ladislaus Pyhä, Kálmán, Andreas II, Béla IV, Kaarle Robert ja Ludvig Suuri, valtionhoitaja János Hunyadi, kuningas Matias Corvinus, Transilvanian ruhtinaat Gábor Bethlen, István Bocskai, Imre Thököly ja Ferenc II Rákóczi sekä kansallissankari Lajos Kossuth. Alun perin viimeisenä oli keisari Frans Joosefin patsas.[3]
Aukion laidoilla ovat toisiaan vastapäätä uusklassiseen tyyliin rakennetut Kuvataiteiden museo ja Taidehalli. Kummankin ovat suunnitelleet Albert Schickedanz ja Fülop Herzog. Aukion takana on Kaupunginpuisto.[1][2]
Sankarien aukiolla järjestetään usein virallisia seremonioita kansallisten juhlapäivien ja valtiovierailuiden yhteydessä. Myös merkittävien henkilöiden muistotilaisuudet pidetään siellä. Esimerkiksi Unkarin kansannousun aikaisen pääministerin Imre Nagyn uudelleenhautaus järjestettiin Sankarien aukiolla.[3]
Sankarien aukio tuli tunnetuksi vuoden 2023 yleisurheilun MM-kisojen maratonjuoksujen ja kävelykilpailujen lähtö- ja maalipaikkana.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Sights of Budapest Budapest Portál. Arkistoitu 21.7.2012. Viitattu 21.1.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Budapest Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Luoto, Reima T. A.: Budapest – Tonavan kuningatar, s. 122–123. Espoo: Fenix-kustannus, 2004. ISBN 951-862-156-X
- ↑ Traffic changes due to the World Athletics Championships Budapest Daily News Hungary. 2.8.2023. Viitattu 1.9.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sankarien aukio (Budapest) Wikimedia Commonsissa
