Mansikat

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 12. elokuuta 2023 kello 17.21 käyttäjän Wieralee (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”mansikka” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Mansikat
Ahomansikka (Fragaria vesca)
Ahomansikka (Fragaria vesca)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Streptophyta
Luokka: Embryopsida
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Rosoideae
Tribus: Potentilleae
Alatribus: Fragariinae[1]
Suku: Mansikat Fragaria
L.
Katso myös

  Mansikat Wikispeciesissä
  Mansikat Commonsissa

Mansikat (Fragaria) on ruusukasveihin (Rosaceae) kuuluva kasvisuku. Sukuun kuuluu yli 21 lajia ja monia risteymiä ja lajikkeita. Mansikoita kasvaa lauhkeassa ilmastossa eri puolilla maapalloa. Puutarhamansikan (Fragaria × ananassa) pohjushedelmä on kaupallisesti merkittävä viljeltävä marja.

Kuvaus

Mansikat ovat monivuotisia, rönsyjä kasvattavia ruohovartisia kasveja. Lehdet kasvavat ruusukkeisesti, ja lehtilapa on kolmisorminen. Kukkien teriö on valkoinen.[2]

Mansikoiden kukka­pohjus paisuu hedelmöittymisen jälkeen pohjushedelmäksi eli pohjus­marjaksi, jota myös sanotaan mansikaksi. Tavallisessa kielen­käytössä sitä pidetään marjana, mutta kasvitieteessä yleisesti käytetyn määritelmän mukaan se on epähedelmä, koska hedelmällä tarkoitetaan vain sikiäimestä muodostunutta solukkoa.[3] Tässä mielessä mansikoiden varsinaisia hedelmiä ovat pähkylät eli pienet siemenet pohjusmarjan ulkopinnalla. Mansikat leviävät siementen lisäksi myös rönsyjen avulla.

Ravintoarvot

Puutarhamansikka

Mansikassa on C-vitamiinia enemmän kuin appelsiinissa. 100 grammassa mansikoita on C-vitamiinia 60 milligrammaa, eli kahdessa desissä mansikoita on päivän C-vitamiiniannos. C-vitamiini säilyy pakastettunakin melko hyvin. Kahdessa desilitrassa mansikoita on yhtä paljon kuitua kuin palassa ruisleipää. Mansikan kuitupitoisuus on 2,4 prosenttia tuorepainosta. Mansikka sisältää runsaasti fenoliyhdisteitä, jotka vahvistavat elimistön suojamekanismeja, toimivat antioksidantteina ja estävät haitallisten mikrobien kasvua. Sadassa grammassa eli noin kahdessa desilitrassa mansikoita on 43 kilokaloria.

Mansikan tärkeimmät laatutuhoojat

Mansikan laatua voivat heikentää erilaiset kasvissa esiintyvät bakteerien ja sienten aiheuttamat taudit sekä mansikassa esiintyvät eliöt.

Mansikan laatutappiota voivat aiheuttaa myös useat virukset sekä kemppien ja kaskaiden levittämät fytoplasmat (Phytoplasma).[4]

Lajeja ja risteymiä

Kukkiva ahomansikka vasemmalla ja kukkiva karvamansikka oikealla.

Lähteet

  1. Stevens, P. F.: Rosaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 5.4.2021. (englanniksi)
  2. Leena Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9
  3. Mitä marjat ovat? (Arkistoitu – Internet Archive) Ruokatieto
  4. Ruokavirasto: Mansikan laatutuhoojien omavalvonta (pdf)

Aiheesta muualla