Melissa Etheridge

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 29. heinäkuuta 2023 kello 00.43 käyttäjän InternetArchiveBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Melissa Etheridge
Melissa Etheridge esiintymässä vuonna 2008.
Melissa Etheridge esiintymässä vuonna 2008.
Henkilötiedot
Syntynyt29. toukokuuta 1961 (ikä 63)
Leavenworth, Kansas
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Puoliso Tammy Lynn Michaels (vih. 2003; ero 2010)
Linda Wallem (vih. 2014)
Muusikko
Laulukielet englanti
Tyylilajit rock ja folk rockView and modify data on Wikidata
Soittimet kitara ja pianoView and modify data on Wikidata
Levy-yhtiöt Island RecordsView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
www.melissaetheridge.com

Melissa Lou Etheridge (s. 29. toukokuuta 1961 Leavenworth, Kansas) on Oscarilla ja kahdella Grammylla palkittu yhdysvaltalainen rockmuusikko.

Etheridge sai levytyssopimuksen vuonna 1987 ja julkaisi seuraavana vuonna omaa nimeään kantavan debyyttialbuminsa Melissa Etheridge. Ensimmäiseltä albumilta hitiksi muodostunut kappale "Bring Me Some Water" ansaitsi Grammy-ehdokkuuden. Seuraava albumi Brave and Crazy julkaistiin vuonna 1989, ja kolmas Never Enough vuonna 1992. Seuraavana vuonna Etheridge palkittiin Grammylla kappaleestaan "Ain't It Heavy".

Syyskuussa 1993 Etheridge julkaisi neljännen albuminsa Yes I am. Albumi oli menestys ja myi kuusinkertaista platinaa. Etheridge palkittiin Grammylla kappaleestaan "Come to My Window", sekä ansaitsi kaksi muuta ehdokkuutta vuoden 1994 Grammy-gaalassa. Vuonna 1995 Etheridge julkaisi uuden albumin nimeltä Your Little Secret, joka sisältää muun muassa hitit "I Want to Come Over" ja "Nowhere to Go". Albumi myi kaksinkertaista platinaa ja oli kuudentena Billboardin listalla, joka oli korkein Etheridgen uran listasijoitus siihen mennessä.[1]

Etheridge julkaisi kuudennen studioalbuminsa nimeltä Breakdown lokakuussa 1999. Albumi myi kultaa ja ansaitsi kolme Grammy-ehdokkuutta. Vuotta myöhemmin kappale "Enough of Me" samaiselta levyltä sai myös Grammy-ehdokkuuden. Vuonna 2001 Etheridge julkaisi uuden albumin nimeltä Skin, jolta single "I Want to Be in Love" ansaitsi Grammy-ehdokkuuden. Etheridgen kahdeksas studioalbumi, Lucky, julkaistiin helmikuussa 2004. Albumilla oleva, alun perin Greenwheel-yhtyeen levyttämä kappale "Breathe", toi Etheridgelle jälleen yhden Grammy-ehdokkuuden.[2] Vuonna 2005 Etheridge julkaisi kokoelma-albumin nimeltä Greatest Hits: The Road Less Traveled. Kokoelma-albumi myi kultaa, mikä oli Etheridgen ensimmäinen kultalevy sitten vuoden 1999 jälkeen.

Etheridge julkaisi 25. syyskuuta 2007 yhdeksännen studiolevynsä The Awakening, joka debytoi Billboardin listalla sijalla 13. Seuraavana vuonna Etheridge julkaisi joulualbumin nimeltä A New Thought For Christmas. Etheridgen yhdestoista studioalbumi Fearless Love ilmestyi huhtikuussa 2010. Albumin tuottajina toimivat Etheridge sekä John Shanks. Fearless Love debytoi Billboardin listalla sijalla 7, mikä oli Etheridgen paras sijoitus sitten vuoden 1995 albumin Your Little Secret.[3]

Syyskuussa 2012 Etheridge julkaisi seuraavan albuminsa nimeltä 4th Street Feeling. Albumin deluxe-versiolla on kolme bonus-kappaletta: "You Will", The Beating of Your Heart" ja "Change the World." Etheridge julkaisi uuden singlen 'Uprising of Love' tammikuussa 2014.

Etheridgen kolmastoista studioalbumi This is M.E. ilmestyi syksyllä 2014. Albumin kansilehdessä on kuva Etheridgesta mosaiikkimaisena teoksena, joka on tehty pienistä kuvista, joita Etheridgen fanit ovat lähettäneet itsestään. Kesäkuussa 2015 Etheridge julkaisi ensimmäisen live-albuminsa nimeltä A Little Bit of Me: Live in L.A. Albumi on äänitetty joulukuussa 2014 Orpheum-teatterissa Los Angelesissa.

Lokakuussa 2016 ilmestyi albumi Memphis Rock and Soul, jolla Etheridge tulkitsee tunnettuja rock- ja soul-klassikoita. Huhtikuussa 2019 Etheridge julkaisi uuden studioalbumin nimeltä 'The Medicine Show'. [4] Ensimmäinen julkaistu single kyseiseltä albumilta oli 'Faded By Design'. [5] Toinen singlejulkaisu 'The Medicine Show'-albumilta oli 'Wild And Lonely', joka julkaistiin maaliskuussa 2019. [6]

Etheridge on Bruce Springsteenin ihailija ja on konserteissaan versioinut tämän kappaleita Thunder Road ja Born to Run.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 Etheridge kertoi olevansa lesbo. Hän seurusteli noin kymmenen vuotta Julie Cypherin kanssa ja he saivat yhdessä kaksi lasta: Bailey Jeanin (1997) ja Becketin (1998–2020). Sperman luovuttaja oli muusikko David Crosby, Melissan hyvä ystävä. Parisuhde kariutui vuonna 2000 ja nuorempi lapsi kuoli huumeisiin vuoden 2020 toukokuussa.[7]

Toivuttuaan erosta Etheridge kirjoitti omaelämäkerran The truth is... My Life in Love and Music vuonna 2001. Siinä hän käsitteli kariutunutta parisuhdettaan ja muita kokemuksiaan.

Etheridge tapasi Tammy Lynn Michaelsin vuonna 2002. Pari avioitui salassa vuonna 2003.

Lokakuussa 2004 Melissalla todettiin rintasyöpä. Vuoden 2005 Grammy-tilaisuudessa hän palasi lavalle syöpähoidon uuvuttamana ja kaljuuntuneena ja esitti kunnianosoituksena Janis Joplinille kappaleen ”Piece of My Heart”. Etheridgen esiintyminen sai ylistävät arvostelut ja se lukeutui tilaisuuden kohokohtiinkenen mukaan?. Hän oli hyvin avoin sairauttaan koskevissa asioissa. Hän muun muassa paljasti käyttäneensä sytostaattihoitojen aikana marihuanaa kipuihinsa ja ruokahaluttomuuteen.

Syksyllä 2006 Etheridgen puoliso Tammy Lynn Michaels synnytti parin ensimmäiset yhteiset lapset, kaksoset Johnnie Rosen ja Miller Stevenin. Pariskunta ilmoitti erostaan keväällä 2010.

10. syyskuuta 2005 Etheridge osallistui ReAct Now -konserttiin, joka järjestettiin hurrikaani Katrinan uhrien hyväksi. Etheridge esitti tapahtumaa varten kirjoitetun uuden kappaleen ”Four Days”.

Etheridge toimii hyväntekeväisyydessä. Rintasyövästä toivuttuaan hän teki Fordin pyynnöstä kappaleen ”I Run for Life”. Hän teki myös Al Goren ilmastonmuutosaiheiseen dokumenttielokuvaan Epämiellyttävä totuus kappaleen ”I Need to Wake Up”, joka palkittiin parhaan laulun Oscarilla 2007.[8] Etheridge alkoi seurustella pitkäaikaisen ystävänsä, käsikirjoittaja-tuottaja Linda Wallemin kanssa vuonna 2010. Pari avioitui keväällä 2014 Montecitossa, Kaliforniassa. [9]

  1. Melissa Etheridge - Chart history - Your Little Secret billboard.com. Viitattu 18.01.2019.
  2. Melissa Etheridge - Grammys grammy.com. Viitattu 18.01.2019.
  3. Melissa Etheridge - Chart history - Fearless Love billboard.com. Viitattu 18.01.2019.
  4. The Medicine Show 12.4.2019. Melissaetheridge.com. Arkistoitu 6.2.2021. Viitattu 01.02.2021.
  5. Melissa Etheridge: New Song 'Faded By Design' 21.2.2019. Rollingstone.com. Viitattu 01.02.2021.
  6. Melissa Etheridge's New Track 19.3.2019. ABC News Radio. Arkistoitu 7.2.2021. Viitattu 01.02.2021.
  7. Muusikko Melissa Etheridge kertoi suru-uutisen - Beckett-poika menehtyi vain 21-vuotiaana: ”Sydämeni on särkynyt” www.iltalehti.fi. Viitattu 15.5.2020.
  8. Melissa Etheridge winning Original Song for "I Need To Wake Up" youtube.com. Viitattu 18.01.2019.
  9. Melissa Etheridge marries partner Linda Wallem billboard.com. Viitattu 18.01.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä laulajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.