Suoritinväylä

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 12. lokakuuta 2022 kello 23.02 käyttäjän Jmk (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suoritinväylä (engl. front-side bus, FSB) on emolevyn dataväylä, joka kuljettaa informaatiota prosessorin ja piirisarjan pohjoissillan välillä.

Termi 'front-side bus' tuli käyttöön Intelin dokumentaatiossa Pentium Pron ja Pentium II:n julkaisun aikaan. Termiä voi käyttää myös erisnimenä näiden suoritinten väyläratkaisulle. Suoritinväylän nopeus oli tyypillisesti 100 MHz, myöhemmin 133 MHz ja halpamallina myydyissä Celeron-suorittimissa 66 MHz.

Kilpaileva AMD Athlon käytti Alpha 21264 -suorittimesta kotoisin olevaa EV6-väylää, joka käytti DDR-tekniikkaa, eli siirsi tietoa sekä kellopulssin nousevalla että laskevalla reunalla ja näin kaksinkertaisti tiedonsiirtonopeuden.

Vuonna 2001 esiteltiin useiden yritysten konsortion kehittämä HyperTransport. AMD otti HyperTransportin käyttöön AMD Opteron -malleissa. Tekniikasta on esitelty kolme versiota AMD-suorittimille (mm. AMD Phenom ja Bulldozer). HyperTransportin seuraaja on Infinity Fabric, joka on jatkokehitystä ja yläjoukko HyperTransportin ominaisuuksille.

Intelin seuraava suoritinväylä oli Intel QuickPath Interconnect (QPI), joka esiteltiin 2008. Sen seuraava versio, QPI 1.1 on käytössä Sandy Bridge-EP:ssä (2011). QuickPathin on korvannut Intel UltraPath Interconnect (UPI).

Nykyisissä suorittimissa noin 2010-luvun alusta lähtien pohjoissillan sisältämä toiminnallisuus eli muistiohjain ja PCIe-väylä on integroitu suorittimeen. Suoritinväylän merkitys tällöin on pääasiassa kytkeä yhteen useita suorittimia monisuoritinjärjestelmissä.

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.