Bolševikit
.jpg)
Bolševikit (ven. большевики; myös bolsevikit[1]) oli Vladimir Leninin johtama ryhmä Venäjän sosiaalidemokraattisessa työväenpuolueessa ja sittemmin oma puolueensa. Sosiaalidemokraattien toinen ryhmä tunnettiin nimellä menševikit. Sanat tulevat venäjän enemmistöä (bolšinstvo) ja vähemmistöä (menšinstvo) tarkoittavista sanoista.[2]
Kielitoimiston sanakirjan mukaan bolševismi oli kommunismin leniniläinen haara varsinkin Venäjällä 1900-luvun alussa.[3]
Sosiaalidemokraattinen puolue perustettiin 1898 Minskissä yhdistämään Venäjän vasemmistoryhmät. Toisessa puoluekokouksessaan 1903 puolue jakautui kahteen kilpailevaan ryhmään. Leninin päämääränä oli kehittää puolueesta pienen vallankumouksellisen ryhmän puolue ja hän vastusti eurooppalaisten sosialististen puolueiden suuren jäsenmäärän mallia. Leninin ryhmä itse asiassa hävisi kiistan, mutta sen jäseniä nimitettiin bolševikeiksi, koska he olivat voittaneet äänestyksen Iskra-lehden toimittajakunnan kokoonpanosta. Ryhmien väliset todelliset voimasuhteet olivat varsinkin alkuun epäselvät, koska monet puolueen jäsenet eivät halunneet valita osapuolten välillä.
Bolševikit järjestivät Prahassa vuonna 1912 sosiaalidemokraattien puoluekonferenssin, jonne ei kutsuttu suurinta osaa mensevikeistä. Kokoukseen saapui lopulta 18 edustajaa, joista 16 oli bolševikkeja. Prahan konferenssi ilmoitti itsensä oikeutetuksi päättämään koko puolueen asioista ja se valitsi mm. uuden keskuskomitean. Huhtikuussa alkoi ilmestyä bolševikkien lehti Pravda.[4] Tästä lähtien ryhmä tunnettiin nimellä Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (bolševikit).[5] Venäjän parlamentissa, valtioduumassa bolševikit muodostivat sosiaalidemokraateista erillisen ryhmänsä seuraavana vuonna.[6]
Virallisesti bolševikit erosivat sosiaalidemokraateista ja muodostivat oman puolueen helmikuun vallankumouksen jälkeen toukokuussa 1917.[7] Marraskuun 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen bolševikit muuttivat maaliskuussa 1918 puolueen nimen muotoon Venäjän kommunistinen puolue (bolševikit)[8], jolloin myös puolueen jäseniä alettiin kutsua kommunisteiksi.
Alkuaikojen bolševikkeihin kuului paljon juutalaisia, joita oli noin 16 % ja huomattavasti enemmän Venäjän tukemissa naapurivaltioiden kommunistisissa liikkeissä.[9]
Neuvostoliiton muodostamisen myötä nimeksi muuttui vuonna 1925 Yleisliittolainen kommunistinen puolue (bolševikit)[10] ja 1952 Neuvostoliiton kommunistinen puolue.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Milloin suhu-s ja suhu-z?[vanhentunut linkki] Vierassanat / Ohjeita ja suosituksia / Suomen kielen huolto / Kielenhuolto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
- ↑ Tieteen kuvalehti: Historia 8/2014, s. 13.
- ↑ bolsevismi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.tarvitaan parempi lähde
- ↑ Service, Robert: Lenin, s. 238–248. WSOY 2004.
- ↑ Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolševikkien) historia. Lyhyt oppikurssi, s. 161–162. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike 1949.
- ↑ Service, Robert: Lenin, s. 255. WSOY 2004.
- ↑ 7-я (апрельская) Всероссийская конференция РСДРП(б); Петроградская общегородская конференция РСДРП(б) (апрель 1917 года): Протоколы. КПСС, Публичная Библиотека (venäjäksi)
- ↑ 7-й экстренный съезд РКП(б) (март 1918 года): Стенографический отчет. КПСС, Публичная Библиотека (venäjäksi)
- ↑ Hovi, Kalervo: Puolan historia.lähde tarkemmin? ISBN 951-1-11207-4
- ↑ 14-й съезд ВКП(б): Стенографический отчет. КПСС, Публичная Библиотека (venäjäksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bolševikit Wikimedia Commonsissa
