Reform UK
Brexit Party | |
---|---|
Perustettu | 5. helmikuuta 2019[1] |
Johto |
|
Ideologia |
euroskeptismi, populismi |
Toimisto |
83 Victoria Street Lontoo SW1 0HW |
Kotisivu | thebrexitparty.org |
Brexit Party on euroskeptinen brittiläinen puolue, jonka Catherine Blaiklock ja Nigel Farage perustivat vuonna 2019. Puolueella on 14 europarlamentaarikkoa Euroopan parlamentissa, kaikki heistä valittiin alunperin Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen listoilta vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Yksi näistä europarlamentaarikoista on puolueen johtaja Nigel Farage, joka ilmoitti asettuvansa ehdolle vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa, mikäli Britannia ei ollut lähtenyt Euroopan unionista vaaleihin mennessä Brexitin seurauksena.[4][5]
Päämäärä ja ideologia
Puolueen ainoa poliittinen päämäärä on halu Britannian EU-eron toteutumisesta ilman erosopimusta. 12. huhtikuuta 2019 puolueen johtaja Nigel Farage sanoi, että Brexit-puolueen ja UKIP:n poliittisissa päämäärissä ei ole eroa, vaan ero on henkilöissä, kritisoiden UKIP:n yhteyksiä äärioikeistoon. Hän sanoi myös, että puolue pyrkii houkuttelemaan tukea kaikkialta, mukaan lukien entisiltä UKIP:n äänestäjiltä, sekä niiltä konservatiivi- ja työväenpuolueen äänestäjiltä, jotka äänestivät Brexitin puolesta.[6]
Lähteet
- ↑ Registration summary: The Brexit Party (englanniksi)
- ↑ Brexit – Nigel Farage: "I will endeavour to start a political revolution" Talkradio. Viitattu 2. toukokuuta 2019. (englanniksi)
- ↑ Halliday, Josh: Annunziata Rees-Mogg to stand as MEP for Farage's Brexit party 12. huhtikuuta 2019. The Guardian. Viitattu 2. toukokuuta 2019. (englanniksi)
- ↑ Pickard, Jim: New 'Brexit Party' backed by Nigel Farage launches Financial Times. 8. helmikuuta 2019. Viitattu 2. toukokuuta 2019. (englanniksi)
- ↑ Britton, Bianca: Nigel Farage to lead new 'Brexit Party' if Britain's exit from the EU is delayed CNN. 9. helmikuuta 2019. Viitattu 2. toukokuuta 2019. (englanniksi)
- ↑ Jacobson, Seth: Nigel Farage says Brexit party won’t take money from Arron Banks The Guardian. 12. huhtikuuta 2019. Viitattu 2. toukokuuta 2019. (englanniksi)