Käyttäytymistaloustiede

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. elokuuta 2016 kello 13.18 käyttäjän Teemu Sintonen (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Käyttäytymistaloustiede eli behavioristinen taloustiede on taloustieteen tutkimussuunta, jossa tutkitaan psykologisten, sosiaalisten, kognitiivisten sekä tunneperäisten tekijöiden vaikutusta ihmisten ja instituutioiden taloudelliseen päätöksentekoon sekä niiden seurauksia markkinoihin ja resurssien jakoon. Behavioristinen rahoitus (engl. Behavioral finance) on siihen läheisesti liittyvä tutkimusala, joka pyrkii tarjoamaan psykologisia ja tunneperäisiä selityksiä erilaisiin rahoitusmarkkinoilla esiintyviin anomalioihin. Behavioristisen rahoituksen tutkimusasetelma pyrkii huomioimaan sen, ettei ihminen kykene tietokoneen tavoin toistamaan täysin rationaalista päätöksentekoa. Usein ihmisen toimintaa, käyttäytymistä ja ajattelua ohjaavatkin erilaiset kognitiot ja [Tunne|tunteet]]. Siksi behaviorististen alojen tutkimuksessa ollaankin tyypillisesti kiinnostuneita taloudellisten toimijoiden rationaalisen päätöksenteon rajoista. Käyttäytymistieteelliset mallit sisältävät usein näkökulmia psykologiasta, neurotieteistä sekä mikrotaloustieteestä.

Tyypillinen käyttäytymistaloustieteellisen tutkimuksen koetilanne on sellainen, että koehenkilöt pannaan laboratoriossa pelaamaan tiettyä peliä - esimerkiksi ultimatum-peliä, diktaattoripeliä, julkishyödykepeliä tai cangin dilemmaa. Sitten mitataan, missä määrin koehenkilöiden käyttäytyminen poikkeaa rationaalisen valinnan teorian mukaisesta ennustetusta käyttäytymisestä.[1]

Behavioristisen taloustieteen kehittäjiä

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Herbert Gintis, Samuel Bowles, Robert Boyd, Ernst Fehr, ed., Moral Sentiments and Material Interests. The Foundations of Cooperation in Economic Life. The MIT Press, Cambridge 2005.
  • Rabin, Matthew: Psychology and Economics. Journal of Economic Literature 36(1), 1998, s. 11-46. Ks. EBSCO tai JSTOR.
  • Frey, Bruno S. & Reiner Eichenberger: Economic Incentives Transform Psychological Anomalies. Journal of Economic Behavior and Organization 23(2), 1994, s. 215-234.
  • Goldstein, Daniel G. & Gerd Gigerenzer: Models of Ecological Rationality: The Recognition Heuristic. Psychological Review 109(1), 2002, s. 75-90.
  • Cohen, Jonathan D.: The Vulcanization of the Human Brain: A Neural Perspective on Interactions Between Cognition and Emotion. Journal of Economic Perspectives 19(4), 2005, s. 3-24.
  • Kanazawa, Satoshi: Social Sciences are Branches of Biology. Socio-Economic Review 2, 2004, s. 371-390.
  • Shiller, Robert. J.: Human Behavior and the Efficiency of the Financial System. Kirjassa Handbook of Macroeconomics, osa 1C, toim. John B. Taylor & Michael Woodford. Elsevier, Amsterdam 1999.
  • Diamond, Peter & Vartiainen, Hannu. 2007. Behavioral Economics and Its Applications. Princeton University Press.
  • Thaler, Richard H.: Väärin käyttäytyminen. Käyttäytymistaloustieteen synty. ((Misbehaving. The Making of Behavioural Economics, 2015.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra cognita, 2015. ISBN 978-952-5697-74-2

Lähteet

  1. Herbert Gintis, Samuel Bowles, Robert Boyd, Ernst Fehr, ed., Moral Sentiments and Material Interests. The Foundations of Cooperation in Economic Life. Sivut 11 - 17.