Chilen viinit
Chilen viinit ovat nousseet viime vuosikymmeninä suosituiksi ja arvostetuiksi, ja Chile on nykyisin yksi maailman suurimmista viininviejistä.
Viiniköynnös tuli Chileen 1500-luvun puolivälissä espanjalaisten valloittajien mukana. Maan viinintuotanto lähti nousuun 1980-luvulla olojen vakiintumisen myötä. Nykyisin Chile on yksi maailman arvostetuimpia viinintuottajamaita. Vuonna 2010 Chilessä tuotettiin 1 190 miljoonaa litraa viiniä, ja se oli maailman viidenneksi suurin viinien vientimaa. Chilessä viljellään viiniä 118 000 hehtaarilla, josta punaisia rypäleitä 75 prosentilla ja valkoisia 25 prosentilla maa-alasta. Rypälelajikkeita maassa on yli 50.[1] Punaisista rypäleistä Chilessä viljellään eniten Cabernet Sauvignonia, Merlot'ta ja Carmenèrea.[2] Valkoisista rypäleistä tärkein on Chardonnay.[3]
Chilessä on viininviljelylle otolliset ilmasto-olosuhteet, hyvä viinin valmistustaito ja alhaiset tuotantokustannukset.[4] Chilen viininviljely ei kärsi tuhohyönteisistä tai kasvitaudeista, sillä maata reunustavat Atacaman autiomaa, Andien vuoristo, Patagonian jääkenttä ja Tyynimeri. Chilen viinialueet sijaitsevat 32. ja 38. eteläisen leveyspiirin välillä alueella, jolla vallitsee viininviljelylle sopiva välimerellinen ilmasto. Talvet ovat viileitä ja kesät kuumia ja yön ja päivän lämpötilavaihtelut suuria, mikä parantaa rypäleiden makua. Andien sulamisvesiä hyödynnetään keinokastelussa, sillä rypäleiden kasvukausi ja poiminta-aika ovat lähes sateettomia.[5]
Chilessä on D.O.-luokittelun mukaan seitsemän viinialuetta. Tunnetuin ja tuottavin viinialue on viidestä viinilaaksosta muodostuva Keskuslaakso, joka tuottaa noin 93 prosenttia Chilen viineistä.[6] Kaupallisesti maassa toimii 14 viinilaaksoa, pohjoisesta etelään Elqui, Limarí, Choapa, Aconcagua, Casablanca, San Antonio, Maipo, Cachapoal, Colchagua, Curicó, Maule, Itata, Bío Bío ja Malleco. Viinitarhat sijaitsevat yleensä jokien varsilla, ja laaksojen kasvuympäristöt vaihtelevat hyvinkin paljon.[7]
Suomessa vuonna 2013 myydyistä punaviineistä 30 prosenttia ja valkoviineistä 23 prosenttia tuli Chilestä.[8]
Lähteet
- Remes, Heikki: Maistuu viinien kanssa – Chilen viinit. Moreeni, 2011. ISBN 978-952-254-071-3.
Viitteet
- ↑ Remes 2011, s. 10–13.
- ↑ Remes 2011, s. 36.
- ↑ Kuluttaja on uuden maailman kuningas 5.8.2013. Viinimaa. Viitattu 29.7.2014. [vanhentunut linkki]
- ↑ Remes 2011, s. 10.
- ↑ Remes 2011, s. 13.
- ↑ Remes 2011, s. 20.
- ↑ Remes 2011, s. 39.
- ↑ Kari Ylänne: Chile jyrää edelleen 10.1.2014. Ruokala.net. Viitattu 28.7.2014.