Viljo Revell

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 9. syyskuuta 2013 kello 11.44 käyttäjän 194.142.168.210 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jälleenrakennustoimiston johtaja Viljo Revell (oik.) ja Standardisoimislaitoksen johtaja Aarne Ervi Jälleenrakennustoimiston vierailulla Saksassa paikalliseen standardisoimistyöhön tutustumassa. Kesä 1943.

Viljo Gabriel Revell, vuoteen 1961 Rewell[1] (25. tammikuuta 1910 Vaasa[1] – 8. marraskuuta 1964) on yksi Suomen arkkitehtuurin suurimmistakenen mukaan? ja kiistellyimmista nimistä, joka saavutti myös laajaa kansainvälistä mainetta. Kansainvälisesti Revellin tunnetuin suunnittelutyö on Toronton kaupungintalo. Toisaalta Revellin tunnetaan hänen yhdessä Heikki Castrénin kanssa suunnittelemasta Helsingin Makkaratalosta,[2] joka on nostettu symboloimaan vanhan kaupunkimiljöön hävitysaaltoa 1960–70-luvuilla.[3]

Varhaiset vuodet

Revell kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan lyseosta 1928. Hän valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1937. Läpimurtotyö oli Helsingin Lasipalatsi, jonka hän vielä opiskelijana suunnitteli yhdessä Niilo Kokon ja Heimo Riihimäen kanssa. Sotaan Revell osallistui Merivoimissa. Hän oli syyskuuhun 1941 asti panssarilaiva Ilmarisen kansiupseeri ja pelastui aluksen tuhosta 13. syyskuuta 1941.

Vuonna 1941 hän meni naimisiin Maire Myntin kanssa. He saivat kolme tytärtä, jotka syntyivät vuosina 1942, 1943 ja 1945. Sodasta palattuaan Revell toimi SAFA:n jälleenrakennustoimiston johtajana (1942–44) ja SATO Oy:n Vaasan osaston toimitusjohtajana (vuoteen 1948). Hän suunnitteli sotien jälkeen tilapäisasunnoiksi tarkoitettuja puutaloja Helsingin Kumpulaan, joista muutama on yhä jäljellä.

Toisen maailmansodan jälkeen arkkitehtimaailmassa tapahtui muutoksia betonitekniikan ja elementtiteollisuuden myötä. Ensimmäisten joukossa Suomessa nämä muutokset näkyivät Revellin tuotannossa. Yksi näistä töistä oli hänen, yhdessä Osmo Siparin, Eero Eerikäisen ja Keijo Petäjän kanssa vuonna 1948 suunnittelema Teollisuuskeskuksen liiketalo (nykyään Hotelli Palace), joka voitti rakennuksen suunnittelusta järjestetyn kilpailun.

1950-luku

Uutta elementtirakentamista edusti myös Revellin Tapiolaan 1950-luvulla suunnittelemat talot. 50-luvun töitä oli myös hieman perinteisempää arkkitehtuuria edustanut Meilahden kansakoulu (tillirakennus, jossa vapaasti kaareutuva rakennusrunko) sekä 1955 valmistunut Hangon Kudeneuleen tehdas. Hangon tehtaan suunnitelman tarkoitus oli sijoittaa työpaikat lähelle luontoa. Rakennuksen julkisivu on poimutettua alumiinilevyä. Nykyisin siinä toimii alumiinituubeja valmistava Oy Printal.

Revellin suunnittelema on myös Villa Didrichsen (nykyään taidemuseo) Helsinkiin. Hänen toteutumatta jääneisiin suunnitelmiin kuului mm. Asuntoreformikilpailun ehdotus ”Sininen nauha” (1953), johon kuului kaksi kolmikerroksista lamellitaloa. Myös Tapiolan ”Taskumatit”, siivekkäät tornitalot, ovat Revellin suunnittelemia.

Revell teki myös korttelisuunnitelmia Vaasan keskustaan ja Helsinkiin. Helsingissä hänen suunnittelemansa on Ateneumin takana oleva kuja, jossa sijaitsee pikkuliikkeitä. Tämä Helsingin ns. City-kortteli jäi häneltä kuitenkin kesken. Vaasan keskustaan hän suunnitteli Rewell Centerin, joka on Pohjanmaan suurin kauppakeskus torin laidalla. Se valmistui vuonna 1963 korttelin kokoiseksi kokonaisuudeksi, jossa oli valmistuessaan 30 liikettä.

Toronton kaupungintalo

Toronton kaupungintalo
Pääartikkeli: Toronton kaupungintalo

Kansainvälisen läpimurtonsa Revell teki vuonna 1958 voittamalla Toronton kaupungintalokilpailun yhdessä ryhmänsä Heikki Castrénin, Bengt Lundstenin ja Seppo Valjuksen kanssa. Voittoisa ehdotus muodostui kahdesta kaarevasta tornista, joiden välissä on matala pyöreä kokoussaliosa. Kaupungintalo joutui paikallisten keskuudessa riidan aiheeksi, jolloin Revell joutui käyttämään kaiken voimansa työnsä valmiiksi saamiseen. Ehdotukseen jouduttiin taloudellisista syistä tekemään kompromisseja, eikä Revell ehtinyt nähdä kuolinvuotenaan 1964 valmistunutta rakennusta valmiina.

Revell arkkitehtinä

Revelliä on kuvailtu avarakatseiseksi, loogiseksi ja kärsivälliseksi.kenen mukaan? Hänen työnsä olivat selkeitä ja puhdaslinjaisia ja hänellä sanotaan olleen kyky nähdä jo ennalta tulevaisuuden rakennustekniset ongelmat, jolloin hän pyrki ratkaisemaan ne jo omassa suunnittelussaan. Revellin toimisto ei koskaan ollut suuri ja välillä se toimi jopa vapaamuotoisesti Laajasalon Sofieberg-huvilassa. Kilpailuihin hän kokosi aina sen tarpeen mukaisen työryhmän, mikä näkyikin hänen menestyksessään.

Revell oli Suomessa monien teknisesti vaikeiden ratkaisujen suhteen uranuurtaja ja 50-luvulla hänen tyylistään tuli käsite. Ulkoisten ominaisuuksien lisäksi Revell ”pyrki menemään syvemmälle tavoitteenaan löytää rakennuksen todellinen luonteenlaatu”. Yksityiskohdista hän teki pelkistettyjä ja ulko- ja sisätilat hän pyrki sitomaan toisiinsa mahdollisimman huomaamattomasti.

Revellin myöhäistuotanto edusti hyvin suoraviivaista periaatetta, jossa vanhaa purettiin uuden tieltä. Kuitenkin hänen laajoista kaupunkikeskustasuunnitelmistaan toteutui ainoastaan Vaasan keskustakortteli eli Rewell Center. Samaten Helsingin City-Center korttelikokonaisuudesta toteutui ainoastaan yhdessä Heikki Castrénin kanssa suunniteltu Makkaratalo vuonna 1967.[2] Myös Revellin Turkuun suunnittelema Kansallis-Osake-Pankin Turun konttorin rakennus, niin sanottu KOP-kolmio on alusta alkaen herättänyt varsin ristiriitaisia tunteita – se on joskus äänestetty jopa Turun rumimmaksi rakennukseksi. Nämä tuotannot nostivat Revellin jälkipolvien silmissä vanhan kaupunkimiljöön hävitysaallon symboliksi 1960–70-luvuilla.[3]

Revellin suunnittelemia rakennuksia

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viljo Revell.

Galleria

Aiheesta muualla

Lähteet

Verkkolähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 7, palsta 447
  2. ↑ a b Helsingin kaupunginmuseo: Helsinki kehyksissä - Makkaralo Viitattu 14.2.2010
  3. ↑ a b Helsingin Sanomat: Makkaratalon arkkitehti piirsi myös pieniä rakennuksia Viitatteu 14.2.2010
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viljo_Revell&oldid=13513026”