Ero sivun ”OT-810” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
lupaavaksi per keskustelu |
cs |
||
| Rivi 73: | Rivi 73: | ||
}} |
}} |
||
'''OT-810''' ('' |
'''OT-810''' (''Obrněný transportér-810'') on [[tšekkoslovakia]]lainen [[Panssari|panssaroitu]] [[puolitelavaunu]]. Se suunniteltiin [[Natsi-Saksa|saksalaisen]] [[SdKfz 251]]:n pohjalta. Vaunu palveli vuosina [[1959]] - [[1980]] [[Tšekkoslovakian asevoimat|Tšekkoslovakian asevoimissa]] eikä niitä tehty lainkaan vientiin. Muissa [[Varsovan liitto|Varsovan liiton]] maissa vastaavana vaununa oli [[BTR-152]].<ref name="Militaryvehicles: OT-810" /> |
||
== Tausta == |
== Tausta == |
||
Versio 16. kesäkuuta 2010 kello 13.36
| OT-810 | |
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|OT-810]]OT-810 |
|
| Aseen tyyppi | Puolitelavaunu |
| Alkuperämaa |
 Tšekkoslovakia |
| Palvelushistoria | |
| Palvelusvuodet | 1959 - 1980 |
| Valtion käytössä |
Tšekkoslovakia |
| Valmistushistoria | |
| Suunnittelijat | Tatra n. p. |
| Suunniteltu | 1952 - 1958 |
| Valmistusvuodet | 1958 - 1962 |
| Valmistusmäärä | noin 1 500 kappaletta |
| Eri versiot | OT-810, OT-810/R2, OT-810/R3, OT-810D[1] |
| Tekniset tiedot | |
| Malli | OT-810 (OT-810D) |
| Paino | 7 600 kg |
| Pituus | 5 710 mm (5 575 mm) |
| Leveys | 2 190 mm (2 500 mm) |
| Korkeus | 2 100 mm (2 500 mm)[2] |
| Miehistö | 2 + 10 (2 + 2)[1] |
| Kaliiperi |
OT-810D: tykki 82 mm ja konekiväärit 2 × 12,7 mm |
| Tulinopeus | OT-810D: tykki 6 laukausta /min |
| Pääaseistus | OT-810D: yksi 82 mm tykki |
| Moottori | Tatra T928-3, ilmajäähdytteinen V8-dieselmoottori |
| Teho | 90 kW |
| Jousitus | Etuakselilla lehtijouset ja hydrauliset iskunvaimentimet, teloilla vääntösauvajouset |
| Toimintasäde | 600 km[2] |
OT-810 (Obrněný transportér-810) on tšekkoslovakialainen panssaroitu puolitelavaunu. Se suunniteltiin saksalaisen SdKfz 251:n pohjalta. Vaunu palveli vuosina 1959 - 1980 Tšekkoslovakian asevoimissa eikä niitä tehty lainkaan vientiin. Muissa Varsovan liiton maissa vastaavana vaununa oli BTR-152.[1]
Tausta
Toisen maailmansodan aikana Tšekin alueen teollisuus oli valjastettu Saksan sotaponnistelujen käyttöön. Škoda Plzeňin tehtaalla koottiin SdKfz 251 -vaunuja, joiden korit valmistettiin Bohemian tehtaalla Česká Lípassa. Sodan jälkeen sekä vaunuja että niiden osia jäi runsaasti uudelleen itsenäistyneen Tšekkoslovakian käsiin. Myös valmistusedellytykset olivat edelleen olemassa.[1]
Prototyypit
Vuosina 1952-1953 Tatra kehitti prototyypin joka pohjautui vahvasti SdKfz 251:een. Prototyyppejä valmistui kaksi kappaletta. Maybachin moottori oli korvattu ilmajäähdytteisellä kuusisylinterisellä rivimoottorilla Tatra T912, joka oli suunniteltu Tatra T111:n V12-moottorista halkaisemalla pitkittäin kahtia. Sama voimanlähde oli käytössä myös Praga V3S -kuorma-autossa.[1]
Kenttätesteissä saatujen kokemusten perusteella autoon suunniteltiin lukuisia parannuksia. Miehistötilan katto panssaroitiin, jolloin autosta tuli kokonaan suojattu. Komentajaa varten autoon lisättiin erillinen oviluukku, jonka kautta voitiin käyttää 7,62-kaliiperista vz.52 -konekivääriä, joka myöhemmin korvattiin mallilla vz.59. Moottori osoittautui liian tehottomaksi, joten sen tilalle laitettiin Tatra T138 -kuorma-autosta peräisin oleva T928-3 mallinen[1] ilmajäähdytteinen V8-diesel.[2] Alkuperäisestä saksalaisvaunusta jäi jäljelle vain runko ja ajoneuvon ulkomuoto. Vuosina 1958 - 1959 Slovakian Detvassa valmistettiin 20 kappaleen esisarja ja ajoneuvon sarjavalmistus alkoi syksyllä 1959.[1]
Teknisiä tietoja
Sarjatuotantomallissa oli voimanlähteenä Tatra T138 -kuorma-autosta peräisin oleva ilmajäähdytteinen V8-moottori mallinimeltään T928-3. Kuljettajan ja komentajan paikat olivat vierekkäin edessä ja takana oli tilaa kymmenelle sotilaalle, joista kahden kuljettajan takana olevan istumapaikat olivat menosuuntaan ja muut istuivat selät sivuille päin. Sisäilman suodattimilla varustettuihin ajoneuvoihin mahtui vähemmän miehistöä suodatinyksikön koon vuoksi. Miehistön kulku vaunuun tapahtui takana olevista pariovista.[2]
Ohjauspyörän kautta käännettiin etupyöriä, mutta kääntymiseen piti käyttää myös telaketjujen jarruja erillisen vivun kautta. Etuakselilla oli täyskumirenkaat, lehtijousitus ja hydrauliset iskunvaimentimet. Telaketjuilla oli vääntösauvajousitus. Ajoneuvolla voi vetää 3 000 kg:n painoista perävaunua.[2]
Käyttö
OT-810-vaunua käytettiin jalkaväen siirtämiseen. Miehistöön kuului kuljettajan ja komentajan lisäksi kymmenen jalkaväen sotilasta. Vaunusta tehtiin komento- ja viestiajoneuvomuunnelmat OT-810/R2 ja OT-810/R3, joita valmistui 320 kappaletta. Autot olivat ylemmän upseeriston, esimerkiksi panssaripataljoonan komentajan käytössä. Tämän lisäksi 20 vaunua valmistettiin koulutuskäyttöön. Vuonna 1962 nämä ajoneuvot varustettiin aseistuksella. Uudempien OT-62- ja OT-64-vaunujen tullessa käyttöön perusmalliset OT-810:t muutettiin korjausajoneuvoiksi ja tiedusteluvaunuiksi. Noin 60 kappaletta muutettiin sairaankuljetusajoneuvoiksi.[1]
OT-810D oli kevyt panssarintorjuntavaunu, jonka katolle oli asetettu vz.59A-mallinen 82-kaliiperinen rekyylitön tykki. Ammuksia mahtui mukaan 30. Tässä vaunussa oli kuljettajan ja komentajan lisäksi vain kaksi miehistön jäsentä; tykin käyttäjä istui kuljettajan takana ja lataajan paikka oli komentajan takana.[1]
OT-810 jäi pois käytöstä vuonna 1980, mutta viimeiset yksilöt poistettiin Tšekin asevoimien varmuusvarastosta vuonna 1995.[1]
Viitteet
Katso myös
Aiheesta muualla
- Selostus ja kuvia (englanniksi)