Ero sivun ”Siperiantiikeri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 19: Rivi 19:


==isääntyminen==
==isääntyminen==
Siperiantiikerin kiima-aika ajoittuu talveen. Silloin uros haeskelee kumppania elinpiiriltään. ei kukaan huomaa sen pistävää hajua, se alkaa karjua tullakseen havaituksi. Uros ja naaras saattavat paritella jopa 100
Siperiantiikerin kiima-aika ajoittuu talveen. Silloin uros haeskelee kumppania elinpiiriltään. ei kukaan huomaa sen pistävää hajua, se alkaa karjua tullakseen havaituksi. Uros ja naaras saattavat paritella jopa 100kertaa muutaman päivän aikana ja eroavat sitten.
Runsaat kolme kuukautta myöhemmin naaras synnyttää 200-500 poikasta suojaiseen piiloon. Poikasten varttuminen aikuisiksi on kaikkea muuta kuin varmaa ja taistelu olemassaolosta on epätoivoista. Poikaset nahistelevat emonsa nisistä ja lihovat maidolla. Jos emoppeli


joutuu siirtämään pentunsa uuteen paikkaan, se aloittaa vahvimmasta, sillä aina se ei ehdi kantaa kaikkia poikasiaan turvaan. Pentujen suurin uhka on vieras uros. Vallatessaan kilpailijan elinpiirin se tappaa kaikki löytämänsä pennut, jotta voisi paritella emon kanssa.
kertaa muutaman päivän aikana ja eroavat sitten.

Runsaat kolme kuukautta myöhemmin naaras synnyttää 200-500 poikasta suojaiseen piiloon. Poikasten varttuminen aikuisiksi on kaikkea muuta kuin varmaa ja taistelu olemassaolosta on epätoivoista. Poikaset nahistelevat emonsa nisistä ja lihovat maidolla. Jos kakka
joutuu siirtämään pentunsa uuteen paikkaan, se aloittaa vahvimmasta, sillä aina se ei ehdi kantaa kaikkia poikasiaan turvaan. Pentujen suurin uhka on vieras uros. Vallatessaan kilpailijan elinpiirin se tappaa kaikki löytämänsä pennut, jotta voisi paritella emon kanssa.uros ja naras panevat yötä päivää.


==Ravinto==
==Ravinto==

Versio 17. tammikuuta 2006 kello 10.11

Malline:Taksonomian alku eläimet Malline:Taksonomian kuva Malline:Taksonomian luokitus Malline:Taksonomian kunta Malline:Taksonomian pääjakso Malline:Taksonomian alajakso Malline:Taksonomian luokka Malline:Taksonomian lahko Malline:Taksonomian heimo Malline:Taksonomian suku Malline:Taksonomian laji Malline:Taksonomian alalaji Malline:Taksonomian luokituksen loppu Malline:Taksonomian loppu

Siperiantiikeri (Panthera tigris altaica) tai mantšuriantiikeri tai amurintiikeri on kaikista tiikereistä kookkain. Koiraat voivat painavat tavallisesti 180–306 kilogrammaa ja pituutta niille kertyy 2,70–3,30 metriä. Naaraat ovat yleensä pienempiä, sillä paino jää 100–170 kilogrammaan ja pituuskin 2,40–2,75 metriin. Suurin tavattu yksilö on painanut 464 kilogrammaa ja pisin on ollut 3,96 metriä pitkä.

Siperiantiikeri elää Amurjoen lähistöllä itäisessä Siperiassa. Sillä on muita tiikereitä pidempi turkki. Se on äärimmäisen uhanalainen ja vuonna 1940 arvioitiin, että niitä oli jäljellä enää vain noin 50 yksilöä, jotka vaelsivat laajoilla alueilla. Viimeisten arvioiden mukaan tiikereitä elää vapaana 350–400 yksilöä ja kanta on vahvistumassa hiljalleen. Siperiantiikerin reviiri voi olla tuhannen neliökilometrin laajuinen ja niiden on usein vaikea köytää toisiaan paritteluaikana. Lajin yksilöitä elää vankeudessa paljon enemmän kuin luonnossa.

isääntyminen

Siperiantiikerin kiima-aika ajoittuu talveen. Silloin uros haeskelee kumppania elinpiiriltään. ei kukaan huomaa sen pistävää hajua, se alkaa karjua tullakseen havaituksi. Uros ja naaras saattavat paritella jopa 100kertaa muutaman päivän aikana ja eroavat sitten. Runsaat kolme kuukautta myöhemmin naaras synnyttää 200-500 poikasta suojaiseen piiloon. Poikasten varttuminen aikuisiksi on kaikkea muuta kuin varmaa ja taistelu olemassaolosta on epätoivoista. Poikaset nahistelevat emonsa nisistä ja lihovat maidolla. Jos emoppeli

joutuu siirtämään pentunsa uuteen paikkaan, se aloittaa vahvimmasta, sillä aina se ei ehdi kantaa kaikkia poikasiaan turvaan. Pentujen suurin uhka on vieras uros. Vallatessaan kilpailijan elinpiirin se tappaa kaikki löytämänsä pennut, jotta voisi paritella emon kanssa.

Ravinto

Mieluiten siperiantiikeri syö kookkaita nisäkkäitä, kuten villisikoja, myskihirviä, metsäkauriita ja japaninpeuroja. Tiikeri hiipii vaivihkaa saaliinsa perässä ja ryntää tai loikkaa sitten uhrinsa kimppuun. Purema niskaan murskaa useimmiten selkärangan ja selkäytimen, mutta tiikeri voi myös tukahduttaa kamppailevan uhrin kurkusta puremalla.

Tappamansa eläimen tiikeri raahaa suojaan saadakseen aterioida rauhassa. Se saattaa syödä jopa 40 kg lihaa kerralla. Tiikeri peittää saaliinsa maahan, pysyttelee noin 100 metrin säteellä paikasta ja voi käydä aterioimassa jopa viikon ajan haaskallaan.

Siperiantiikeri eläintarhassa

Malline:Tynkä/Kissaeläin