Ero sivun ”Werner von Blomberg” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Blomberg syntyi Stargardissa, Pommerissa. Hän liittyi armeijaan nuorella iällä ja palveli 73. [[fusilieeri]]rykmentissä.<ref>{{K-de|Füsilier Regiment Nr. 73 General Feldmarschall Prinz Albrecht von Preußen (Hannoversches)}}</ref> Hänet ylennettiin [[vänrikki|vänrikiksi]] [[1897]]. Vuonna [[1904]] hän meni sotakorkeakouluun, josta valmistui [[1907]]. Seuraavan vuoden huhtikuussa hänet siirrettiin pääesikuntaan. Vuoden [[1914]] alun hän toimi komppanianpäällikkönä 130. jalkaväkirykmentissä, mutta [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] sytyttyä hänet siirrettiin 19. reservin divisioonan esikuntaan. Hän palveli sodan aikana myös XVIII reservin armeijakunnan sekä 7. armeijan esikunnissa yleten [[majuri]]ksi vuonna [[1916]] ja ansaiten arvostetun [[Pour le Mérite]]-mitalin kesällä [[1918]].<ref name="ABR">[http://www.geocities.com/~orion47/WEHRMACHT/HEER/Generalfeldmarschall/BLOMBERG_WERNER.html Abr.com:Werner von Blomberg]</ref> Kaksi hänen veljeään kuoli sodan aikana.<ref name="JEW">[http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/biography/Blomberg.html jewishvirtuallibrary.org]</ref> |
Blomberg syntyi Stargardissa, Pommerissa. Hän liittyi armeijaan nuorella iällä ja palveli 73. [[fusilieeri]]rykmentissä.<ref>{{K-de|Füsilier Regiment Nr. 73 General Feldmarschall Prinz Albrecht von Preußen (Hannoversches)}}</ref> Hänet ylennettiin [[vänrikki|vänrikiksi]] [[1897]]. Vuonna [[1904]] hän meni sotakorkeakouluun, josta valmistui [[1907]]. Seuraavan vuoden huhtikuussa hänet siirrettiin pääesikuntaan. Vuoden [[1914]] alun hän toimi komppanianpäällikkönä 130. jalkaväkirykmentissä, mutta [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] sytyttyä hänet siirrettiin 19. reservin divisioonan esikuntaan. Hän palveli sodan aikana myös XVIII reservin armeijakunnan sekä 7. armeijan esikunnissa yleten [[majuri]]ksi vuonna [[1916]] ja ansaiten arvostetun [[Pour le Mérite]]-mitalin kesällä [[1918]].<ref name="ABR">[http://www.geocities.com/~orion47/WEHRMACHT/HEER/Generalfeldmarschall/BLOMBERG_WERNER.html Abr.com:Werner von Blomberg]</ref> Kaksi hänen veljeään kuoli sodan aikana.<ref name="JEW">[http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/biography/Blomberg.html jewishvirtuallibrary.org]</ref> |
||
Hän pysyi 7. armeijan esikunnassa sodan jälkeen, kunnes lokakuussa [[1919]] hänet siirrettiin neuvonantajaksi sotaministeriöön. Hänet ylennettiin [[everstiluutnantti|everstiluutnantiksi]] [[1920]]. Keväällä 1921 hän toimi 5. divisioonan esikunnassa,<ref name="ABR"/> kunnes vuoden 1925 alusta hänet nimitettiin armeijan koulutusosaston päälliköksi sotaministeriöön [[kenraali]] [[Hans von Seeckt]]in toimesta.<ref name="JEW"/> Huhtikuussa 1927 hän vaihtoi tehtävää tasavallan puolustusvoimien Reichswehrin toimiston päälliköksi ja kenraaliadjutantiksi. Blomberg nousi kenraalikuntaan 1. huhtikuuta [[1928]], jolloin hänet ylennettiin [[kenraalimajuri]]ksi. Näihin aikoihin hän vieraili Neuvostoliitossa tutustumassa [[puna-armeija]]an, jonka toimivuudesta hän sai positiivisen käsityksen. ''"Ei ollut kaukana, etteikö minustakin olisi tullut bolshevikkia"'', hän kirjoitti myöhemmin.<ref> |
Hän pysyi 7. armeijan esikunnassa sodan jälkeen, kunnes lokakuussa [[1919]] hänet siirrettiin neuvonantajaksi sotaministeriöön. Hänet ylennettiin [[everstiluutnantti|everstiluutnantiksi]] [[1920]]. Keväällä 1921 hän toimi 5. divisioonan esikunnassa,<ref name="ABR"/> kunnes vuoden 1925 alusta hänet nimitettiin armeijan koulutusosaston päälliköksi sotaministeriöön [[kenraali]] [[Hans von Seeckt]]in toimesta.<ref name="JEW"/> Huhtikuussa 1927 hän vaihtoi tehtävää tasavallan puolustusvoimien Reichswehrin toimiston päälliköksi ja kenraaliadjutantiksi. Blomberg nousi kenraalikuntaan 1. huhtikuuta [[1928]], jolloin hänet ylennettiin [[kenraalimajuri]]ksi. Näihin aikoihin hän vieraili Neuvostoliitossa tutustumassa [[puna-armeija]]an, jonka toimivuudesta hän sai positiivisen käsityksen. ''"Ei ollut kaukana, etteikö minustakin olisi tullut bolshevikkia"'', hän kirjoitti myöhemmin.<ref name="Snyder">Snyder s.30-31</ref> |
||
Blomberg toimi virassaan yli kaksi vuotta, mutta ajautui riitoihin vaikutusvaltaisen ja juonikkaan kenraali [[Kurt von Schleicher]]in kanssa. Lokakuussa 1929 hänet lähetettiin pääkaupungista [[Preussi]]in 1. divisioonan ja I sotilaspiirin komentajaksi.<ref name="ABR"/> |
Blomberg toimi virassaan yli kaksi vuotta, mutta ajautui riitoihin vaikutusvaltaisen ja juonikkaan kenraali [[Kurt von Schleicher]]in kanssa. Lokakuussa 1929 hänet lähetettiin pääkaupungista [[Preussi]]in 1. divisioonan ja I sotilaspiirin komentajaksi.<ref name="ABR"/> |
||
| Rivi 43: | Rivi 43: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* {{kirjaviite|Tekijä=Louis L. Snyder|Nimeke=Encyclopedia of the Third Reich|Vuosi=1998|sivu=29-30|Julkaisija=Wordsworth Editions|Tunniste=ISBN 1-85326-684-1}} |
|||
===Viitteet=== |
|||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
Versio 30. heinäkuuta 2008 kello 13.53
Werner von Blomberg (2. syyskuuta 1878 Stargard, Pommeri, Saksa - 14. maaliskuuta 1946 Nürnberg, Baijeri, Saksa) oli saksalainen sotamarsalkka, Saksan asevoimien Wehrmachtin päällikkö ja sotaministeri 1933-1938. Natseille myötämielinen Blomberg nousi asevoimien päälliköksi heti natsien valtaantulon jälkeen. Hermann Göringin ja Heinrich Himmlerin juonittelujen myötä hänen arvonsa alkoi kuitenkin laskemaan. Blomberg erotettiin skandaalinkäryisissä tunnelmissa, kun hänen tuoreen aviovaimonsa kyseenalainen menneisyys paljastettiin natsijohtajien toimesta.
Sotilasura
Blomberg syntyi Stargardissa, Pommerissa. Hän liittyi armeijaan nuorella iällä ja palveli 73. fusilieerirykmentissä.[1] Hänet ylennettiin vänrikiksi 1897. Vuonna 1904 hän meni sotakorkeakouluun, josta valmistui 1907. Seuraavan vuoden huhtikuussa hänet siirrettiin pääesikuntaan. Vuoden 1914 alun hän toimi komppanianpäällikkönä 130. jalkaväkirykmentissä, mutta ensimmäisen maailmansodan sytyttyä hänet siirrettiin 19. reservin divisioonan esikuntaan. Hän palveli sodan aikana myös XVIII reservin armeijakunnan sekä 7. armeijan esikunnissa yleten majuriksi vuonna 1916 ja ansaiten arvostetun Pour le Mérite-mitalin kesällä 1918.[2] Kaksi hänen veljeään kuoli sodan aikana.[3]
Hän pysyi 7. armeijan esikunnassa sodan jälkeen, kunnes lokakuussa 1919 hänet siirrettiin neuvonantajaksi sotaministeriöön. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi 1920. Keväällä 1921 hän toimi 5. divisioonan esikunnassa,[2] kunnes vuoden 1925 alusta hänet nimitettiin armeijan koulutusosaston päälliköksi sotaministeriöön kenraali Hans von Seecktin toimesta.[3] Huhtikuussa 1927 hän vaihtoi tehtävää tasavallan puolustusvoimien Reichswehrin toimiston päälliköksi ja kenraaliadjutantiksi. Blomberg nousi kenraalikuntaan 1. huhtikuuta 1928, jolloin hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Näihin aikoihin hän vieraili Neuvostoliitossa tutustumassa puna-armeijaan, jonka toimivuudesta hän sai positiivisen käsityksen. "Ei ollut kaukana, etteikö minustakin olisi tullut bolshevikkia", hän kirjoitti myöhemmin.[4]
Blomberg toimi virassaan yli kaksi vuotta, mutta ajautui riitoihin vaikutusvaltaisen ja juonikkaan kenraali Kurt von Schleicherin kanssa. Lokakuussa 1929 hänet lähetettiin pääkaupungista Preussiin 1. divisioonan ja I sotilaspiirin komentajaksi.[2]
Natsi-Saksan aikana
30. tammikuuta 1933 natsit nousivat valtaan Saksassa. Blomberg tunnettiin Versaillesin rauhansopimusta vastaan kampanjoineen Adolf Hitlerin myötäilijänä ja ihailijana. Hän lukeutui siihen osaan upseeristosta, joka halusi rauhansopimuksen asettamat rajoitukset poistettavaksi, jolloin Saksan asevoimat saisivat kasvaa jälleen entisiin mittoihinsa. Puolestaan ne kollegoista, jotka eivät välittäneet natseista, kutsuivat Blombergia pilkkanimellä "kumileijona".
Blomberg sai ylennyksen täydeksi kenraaliksi natsien valtaannousun päivänä. Hänet nimitettiin myös puolustusministeriksi ja Wehrmachtin päälliköksi.[2]
Pitkien puukkojen yö
Vuonna 1934 Joseph Goebbels, Heinrich Himmler, Hermann Göring ja muutama muu johtava natsi juonitteli puolisotilaallisen järjestön Sturmabteilungin johtajaa Ernst Röhmiä vastaan. Sturmabteilung (SA) oli toiminut natsipuolueen nyrkkinä sen "taistelun vuosina", kun natsit olivat kamppailleet vallasta ja äänestäjistä kommunistien kanssa. Valtaannousun jälkeinen SA:n räjähdysmäinen kasvu oli taannut sen johtajalle enemmän vaikutusvaltaa. Röhmin haaveena olikin, että SA:sta tulisi natsi-Saksan asevoimien katto-organisaatio, jonka johtajaksi hän tulisi. Luonnollisesti tämä huolestutti upseeristoa, joka ei halunnut maineeltaan epäilyttävää öykkäriä johtajakseen. Werner von Blomberg yhtyi Röhmin vastaiseen rintamaan ja suositteli Hitlerille Röhmin ja SA:n rajoittamista.[3] Kesällä 1934 Hitler määräsikin Röhmin ja muut SA:n johtajat sekä entiset poliittiset vastustajansa teloitettavaksi nk. "pitkien puukkojen yössä". Blomberg hyväksyi operaation ja puolusti Hitleriä arvostelijoita vastaan.
Führereid
Presidentti Paul von Hindenburgin kuoltua Blomberg ehdotti, että sotilaat vannoisivat valansa jumalan ja isänmaan sijasta Adolf Hitlerille.[3] Ehdotus otettiin käyttöön elokuussa 1934. Vala tunnettiin nimellä Führereid.
"Vannon jumalan nimeen tämän pyhän valan, että luovutan ehdottoman kuuliaisuuteni Saksan valtakunnan ja kansan johtajalle Adolf Hitlerille, Wehrmachtin ylipäällikölle, ja olen urheana sotilaana valmis vaarantamaan henkeni tämän valan täyttämiseksi milloin tahansa." (Führereid)[5]
Vuonna 1935 puolustusministeriö nimettiin sotaministeriöksi. Seuraavan vuoden huhtikuun 20. päivänä, Führerinsa syntymäpäivänä, Blombergista tuli ensimmäinen Hitlerin nimittämä sotamarsalkka.
Suosio laskee
Blombergista oli tullut sotavoimien mahtavin mies. Tämä huolestutti Göringiä, koska hän halusi nähdä itsensä ylimpänä komentajana. SS-johtaja Himmler puolestaan koki Blombergin haittaavan hänen oman armeijansa kasvua ja toimintaa. Natsijohtajat alkoivat juonitella Blombergia vastaan.
5. marraskuuta 1937 Hitler kutsui Blombergin ja armeijan haarojen komentajat sekä ulkoministeri Konstantin von Neurathin kokoukseen. Kokouksessa Hitler esitti suunnitelmansa, jonka mukaan Saksa tulisi käymään pieniä ryöstösotia Euroopassa. Sotien tarkoitus oli kohottaa heikentynyttä taloudellista tilannetta. Ranskaa ja Iso-Britanniaa vastaan käytävä sota tulisi kysymykseen aikaisintaan 1941, mutta viimeistään 1945. Blomberg protestoi suunnitelmaa vastaan. Tämä käänsi Hitlerin mielipiteen Blombergista.[3]
Skandaali
- Pääartikkeli: Blomberg-Fritsch-kriisi
Otollinen tilaisuus juonittelijoille tarjoutui, kun 60-vuotias Blomberg rakastui 26-vuotiaaseen konekirjoittajaansa Erna Gruhniin. Häät sujuivat onnellisesti paikalla olleen Hitlerin suojeluksessa ja Göringin toimiessa sulhaspoikana. Himmler oli kerännyt kuitenkin Gruhnista tietoja ja saanut kuulla tämän toimineen aiemmin lyhyesti prostituoituna. Eräs poliisiupseeri oli jopa löytänyt Gruhnista otettuja alastonkuvia. Himmler ja Göring tiedottivat asiasta välittömästi Hitlerille, joka määräsi avioliiton purettavaksi armeijan kunnian säilyttämiseksi. Nuorikkoonsa rakastunut Blomberg ei kuitenkaan halunnut erota puolisostaan ja erosi itse tehtävistään "vapaaehtoisesti" 26. tammikuuta 1938 sen jälkeen, kun Göring oli uhannut tehdä Erna Gruhnin menneisyydestä julkisen uutisen. Muutamaa päivää myöhemmin Blombergin varteenotettavinta seuraajaa myös kenraali Werner von Fritschiä syytettiin homoseksuaalisuudesta todistein, jotka osoittautuivat tekaistuksi. Skandaalien ansiosta Hitler saattoi ottaa armeijan johdon omiin käsiinsä.[3]
Blomberg erosi armeijan palveluksesta lopullisesti 4. helmikuuta 1938. Blomberg ajettiin vaimonsa kanssa maanpakoon vuodeksi Caprin saarelle, jonka jälkeen pariskunta vetäytyi Weisseen kylään Baijeriin.[6] Hän ei ottanut osaa toisen maailmansotaan. Länsiliittoutuneet pidättivät hänet 1945 ja hän toimi todistajana Nürnbergin oikeudenkäynneissä. Blomberg kuoli vangittuna 1946.[3]
Lähteet
- Louis L. Snyder: Encyclopedia of the Third Reich, s. 29-30. Wordsworth Editions, 1998. ISBN 1-85326-684-1
Viitteet
- ↑ saks. Füsilier Regiment Nr. 73 General Feldmarschall Prinz Albrecht von Preußen (Hannoversches)
- ↑ a b c d Abr.com:Werner von Blomberg
- ↑ a b c d e f g jewishvirtuallibrary.org
- ↑ Snyder s.30-31
- ↑ Gesetz über die Vereidigung der Beamten und der Soldaten der Wehrmacht
- ↑ jewishvirtuallibrary.org: Women of the Third Reich