Ero sivun ”Neurotiede” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Typo |
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Neurotiede''' on kokoava nimitys niille tieteenaloille, jotka tutkivat [[hermosto]]n toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat |
'''Neurotiede''' on kokoava nimitys niille [[tiede|tieteenaloille]], jotka tutkivat [[hermosto]]n toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat muun muassa [[neurobiologia]], joka tutkii [[hermosolu]]ja; [[neuroanatomia]], joka tutkii hermoston rakennetta; [[behavioraalinen neurotiede]], joka tutkii hermoston toimintaa; [[evolutionaarinen neurotiede]], joka tutkii hermoston kehitystä, sekä [[laskennallinen neurotiede|laskennallinen eli komputationaalinen neurotiede]], joka tutkii aivojen toimintaa [[informaatio]]järjestelmänä. Neurotieteellinen tutkimus kattaa myös osia muun muassa [[genetiikka|genetiikan]], [[biokemia]]n, [[fysiologia]]n, [[farmakologia]]n ja [[patologia]]n aloista. |
||
Monet neurotieteen osat on perinteisesti luettu [[biologia]]n osa-alueiksi. Nykyisin neurotiede käsitetään usein [[poikkitieteellisyys|poikkitieteelliseksi]] alaksi, johon kuuluu myös [[kognitiivinen psykologia|kognitiivisen psykologian]], [[neuropsykologia]]n, [[tietojenkäsittelytiede|tietojenkäsittelytieteen]], [[tilastotiede|tilastotieteen]], [[fysiikka|fysiikan]] ja [[lääketiede|lääketieteen]] ([[neurologia]]) tutkimusta. Neurotieteen ala onkin laajentunut kattamaan kaiken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen, joka koskee |
Monet neurotieteen osat on perinteisesti luettu [[biologia]]n osa-alueiksi. Nykyisin neurotiede käsitetään usein [[poikkitieteellisyys|poikkitieteelliseksi]] alaksi, johon kuuluu myös [[kognitiivinen psykologia|kognitiivisen psykologian]], [[neuropsykologia]]n, [[tietojenkäsittelytiede|tietojenkäsittelytieteen]], [[tilastotiede|tilastotieteen]], [[fysiikka|fysiikan]] ja [[lääketiede|lääketieteen]] ([[neurologia]]) tutkimusta. Neurotieteen ala onkin laajentunut kattamaan kaiken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen, joka koskee eliöiden keskus- ja ääreishermostojen toimintaa ja rakennetta. |
||
Suomessa on vietetty kolmena vuotena aivoviikkoa, jonka aikana on pyritty tekemään neurotiedettä tutuksi yleisölle. Aivoviikon |
Suomessa on vietetty kolmena vuotena aivoviikkoa, jonka aikana on pyritty tekemään neurotiedettä tutuksi yleisölle. Aivoviikon ajatus on lähtöisin Yhdysvalloista, ja kansainvälistä aivoviikkoa on vietetty kaksitoista kertaa.<ref>[http://www.aivoviikko.fi/index.htm Aivoviikko 2007]</ref> |
||
==Osa-alueita== |
==Osa-alueita== |
||
*Neurobiologia |
* [[Neurobiologia]] |
||
*Kliininen neurotiede |
|||
* |
* [[Kliininen neurotiede]] |
||
* [[Kognitiivinen neurotiede]] |
|||
*Tekniset tieteet |
* [[Tekniset tieteet]] |
||
*Informaatiotieteet |
* [[Informaatiotieteet]] |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
| Rivi 19: | Rivi 20: | ||
* [[Neurotaloustiede]] |
* [[Neurotaloustiede]] |
||
==Lähteet== |
== Lähteet == |
||
<references/> |
<references/> |
||
*[http://www.neurologiasaatio.fi/index.php?id=42 Neurologiasäätiö] |
* [http://www.neurologiasaatio.fi/index.php?id=42 Neurologiasäätiö] |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
==Aiheesta muualla== |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
{{Tynkä/Tiede}} |
{{Tynkä/Tiede}} |
||
Versio 5. tammikuuta 2008 kello 01.10
Neurotiede on kokoava nimitys niille tieteenaloille, jotka tutkivat hermoston toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat muun muassa neurobiologia, joka tutkii hermosoluja; neuroanatomia, joka tutkii hermoston rakennetta; behavioraalinen neurotiede, joka tutkii hermoston toimintaa; evolutionaarinen neurotiede, joka tutkii hermoston kehitystä, sekä laskennallinen eli komputationaalinen neurotiede, joka tutkii aivojen toimintaa informaatiojärjestelmänä. Neurotieteellinen tutkimus kattaa myös osia muun muassa genetiikan, biokemian, fysiologian, farmakologian ja patologian aloista.
Monet neurotieteen osat on perinteisesti luettu biologian osa-alueiksi. Nykyisin neurotiede käsitetään usein poikkitieteelliseksi alaksi, johon kuuluu myös kognitiivisen psykologian, neuropsykologian, tietojenkäsittelytieteen, tilastotieteen, fysiikan ja lääketieteen (neurologia) tutkimusta. Neurotieteen ala onkin laajentunut kattamaan kaiken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen, joka koskee eliöiden keskus- ja ääreishermostojen toimintaa ja rakennetta.
Suomessa on vietetty kolmena vuotena aivoviikkoa, jonka aikana on pyritty tekemään neurotiedettä tutuksi yleisölle. Aivoviikon ajatus on lähtöisin Yhdysvalloista, ja kansainvälistä aivoviikkoa on vietetty kaksitoista kertaa.[1]
Osa-alueita
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
- Revonsuo, Antti, Heikki Lang & Olli Aaltonen (toim.): Mieli ja aivot: Kognitiivinen neurotiede. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimusyksikkö, Turun yliopisto, 1996.