Ero sivun ”Neurotiede” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
p Typo
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Neurotiede''' on kokoava nimitys niille tieteenaloille, jotka tutkivat [[hermosto]]n toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat mm. [[neurobiologia]], joka tutkii hermosoluja; [[neuroanatomia]], joka tutkii hermoston rakennetta; [[behavioraalinen neurotiede]], joka tutkii hermoston toimintaa; [[evolutionaarinen neurotiede]], joka tutkii hermoston kehitystä, sekä [[laskennallinen neurotiede|laskennallinen eli komputationaalinen neurotiede]], joka tutkii aivojen toimintaa informaatiojärjestelmänä. Neurotieteellinen tutkimus kattaa myös osia muun muassa [[genetiikka|genetiikan]], [[biokemia]]n, [[fysiologia]]n, [[farmakologia]]n ja [[patologia]]n aloista.
'''Neurotiede''' on kokoava nimitys niille [[tiede|tieteenaloille]], jotka tutkivat [[hermosto]]n toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat muun muassa [[neurobiologia]], joka tutkii [[hermosolu]]ja; [[neuroanatomia]], joka tutkii hermoston rakennetta; [[behavioraalinen neurotiede]], joka tutkii hermoston toimintaa; [[evolutionaarinen neurotiede]], joka tutkii hermoston kehitystä, sekä [[laskennallinen neurotiede|laskennallinen eli komputationaalinen neurotiede]], joka tutkii aivojen toimintaa [[informaatio]]järjestelmänä. Neurotieteellinen tutkimus kattaa myös osia muun muassa [[genetiikka|genetiikan]], [[biokemia]]n, [[fysiologia]]n, [[farmakologia]]n ja [[patologia]]n aloista.


Monet neurotieteen osat on perinteisesti luettu [[biologia]]n osa-alueiksi. Nykyisin neurotiede käsitetään usein [[poikkitieteellisyys|poikkitieteelliseksi]] alaksi, johon kuuluu myös [[kognitiivinen psykologia|kognitiivisen psykologian]], [[neuropsykologia]]n, [[tietojenkäsittelytiede|tietojenkäsittelytieteen]], [[tilastotiede|tilastotieteen]], [[fysiikka|fysiikan]] ja [[lääketiede|lääketieteen]] ([[neurologia]]) tutkimusta. Neurotieteen ala onkin laajentunut kattamaan kaiken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen, joka koskee biologisten organismien keskus- ja ääreishermostojen toimintaa ja rakennetta.
Monet neurotieteen osat on perinteisesti luettu [[biologia]]n osa-alueiksi. Nykyisin neurotiede käsitetään usein [[poikkitieteellisyys|poikkitieteelliseksi]] alaksi, johon kuuluu myös [[kognitiivinen psykologia|kognitiivisen psykologian]], [[neuropsykologia]]n, [[tietojenkäsittelytiede|tietojenkäsittelytieteen]], [[tilastotiede|tilastotieteen]], [[fysiikka|fysiikan]] ja [[lääketiede|lääketieteen]] ([[neurologia]]) tutkimusta. Neurotieteen ala onkin laajentunut kattamaan kaiken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen, joka koskee eliöiden keskus- ja ääreishermostojen toimintaa ja rakennetta.


Suomessa on vietetty kolmena vuotena aivoviikkoa, jonka aikana on pyritty tekemään neurotiedettä tutuksi yleisölle. Aivoviikon idea on lähtöisin Yhdysvalloista, ja kansainvälistä aivoviikkoa on vietetty kaksitoista kertaa.<ref>[http://www.aivoviikko.fi/index.htm Aivoviikko 2007]</ref>
Suomessa on vietetty kolmena vuotena aivoviikkoa, jonka aikana on pyritty tekemään neurotiedettä tutuksi yleisölle. Aivoviikon ajatus on lähtöisin Yhdysvalloista, ja kansainvälistä aivoviikkoa on vietetty kaksitoista kertaa.<ref>[http://www.aivoviikko.fi/index.htm Aivoviikko 2007]</ref>


==Osa-alueita==
==Osa-alueita==

*Neurobiologia
* [[Neurobiologia]]
*Kliininen neurotiede
*Kognitiivinen neurotiede
* [[Kliininen neurotiede]]
* [[Kognitiivinen neurotiede]]
*Tekniset tieteet
* [[Tekniset tieteet]]
*Informaatiotieteet
* [[Informaatiotieteet]]


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 19: Rivi 20:
* [[Neurotaloustiede]]
* [[Neurotaloustiede]]


==Lähteet==
== Lähteet ==
<references/>
<references/>
*[http://www.neurologiasaatio.fi/index.php?id=42 Neurologiasäätiö]
* [http://www.neurologiasaatio.fi/index.php?id=42 Neurologiasäätiö]

== Kirjallisuutta==


* Revonsuo, Antti, Heikki Lang & Olli Aaltonen (toim.): Mieli ja aivot: Kognitiivinen neurotiede. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimusyksikkö, Turun yliopisto, 1996.
==Aiheesta muualla==
===Kirjallisuutta===
*Revonsuo, Antti, Heikki Lang & Olli Aaltonen (toim.): Mieli ja aivot: Kognitiivinen neurotiede. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimusyksikkö, Turun yliopisto, 1996.


{{Tynkä/Tiede}}
{{Tynkä/Tiede}}

Versio 5. tammikuuta 2008 kello 01.10

Neurotiede on kokoava nimitys niille tieteenaloille, jotka tutkivat hermoston toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat muun muassa neurobiologia, joka tutkii hermosoluja; neuroanatomia, joka tutkii hermoston rakennetta; behavioraalinen neurotiede, joka tutkii hermoston toimintaa; evolutionaarinen neurotiede, joka tutkii hermoston kehitystä, sekä laskennallinen eli komputationaalinen neurotiede, joka tutkii aivojen toimintaa informaatiojärjestelmänä. Neurotieteellinen tutkimus kattaa myös osia muun muassa genetiikan, biokemian, fysiologian, farmakologian ja patologian aloista.

Monet neurotieteen osat on perinteisesti luettu biologian osa-alueiksi. Nykyisin neurotiede käsitetään usein poikkitieteelliseksi alaksi, johon kuuluu myös kognitiivisen psykologian, neuropsykologian, tietojenkäsittelytieteen, tilastotieteen, fysiikan ja lääketieteen (neurologia) tutkimusta. Neurotieteen ala onkin laajentunut kattamaan kaiken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen, joka koskee eliöiden keskus- ja ääreishermostojen toimintaa ja rakennetta.

Suomessa on vietetty kolmena vuotena aivoviikkoa, jonka aikana on pyritty tekemään neurotiedettä tutuksi yleisölle. Aivoviikon ajatus on lähtöisin Yhdysvalloista, ja kansainvälistä aivoviikkoa on vietetty kaksitoista kertaa.[1]

Osa-alueita

Katso myös

Lähteet

  1. Aivoviikko 2007

Kirjallisuutta

  • Revonsuo, Antti, Heikki Lang & Olli Aaltonen (toim.): Mieli ja aivot: Kognitiivinen neurotiede. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimusyksikkö, Turun yliopisto, 1996.
Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.