Ero sivun ”Sorsat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Juu Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Sorsat”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 19767429 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 13. toukokuuta 2021 kello 15.25 (UTC)) |
(ei mitään eroa)
| |
Versio 11. toukokuuta 2021 kello 17.25
| Sorsat | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: |
Sorsat Anatidae Vigors, 1825 |
| Alaheimot | |
|
|
| Katso myös | |
Sorsat (Anatidae) on sorsalintujen lahkoon kuuluva lintuheimo. Heimoon kuuluu 161 lajia 53 suvussa.[1] Sorsia elää kaikenlaisilla vesillä ja rannoilla. Ne ruokailevat, lepäävät ja muuttavat parvina. Suomessa pesii pääosin 28 sorsalajia sekä viisi säännöllistä läpimuuttajaa.[2] sorsan tunnistaa helposti vihreästä päästä ja sorsa synnyttää poikasen munasta. Sorsat katsovat koko ajan xxx ja tekevät sex. Olen maistanut sorsan alapäätä ja maistu hyvälle
Anatomia ja elintavat
Sorsat voi tunnistaa heimolle tyypillisen nokan avulla. Se on leveä, suora ja sen sisäpinnalla on säleikkömäisiä hetuloita. Useimmilla lajeilla on lyhyet jalat ja varpaiden välissä räpylät.[3]
Sorsat syövät monipuolisesti kasvis- ja eläinravintoa. Niiden ruokavalio vaihtelee vuodenajan ja elämänvaiheen mukaan. Monet lajiet syövät vedenpinnan hyönteisiä ja vedessä eläviä selkärangattomia, joista saa paljon valkuaisaineita.[4]
Sorsat elävät kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta.
Heimot
Sorsien jakaminen alaheimoihin on vaihdellut 1980-luvulta alkaen toistuvasti.[5] Usein sorsat jaetaan kolmeen alaheimoon: Suurin alaheimo on varsinaiset sorsat, joka jakautuu edelleen seitsemään ryhmään: ristisorsat, puolisukeltajasorsat, kokosukeltajasorsat, sotkat, metsäsorsat, haahkat, koskelot ja valkopääsorsat. Toisen alaheimon muodostavat hanhet ja joutsenet. Australiassa elävä harakkahanhi muodostaa näiden lisäksi oman alaheimonsa.
ITIS-tietokannassa alaheimoja on viisi[6]: puolisukeltajat (Anatinae), hanhet (Anserinae), viheltäjäsorsat (Dendrocygninae), tuhkasorsat (Stictonettinae) ja ristisorsat (Tadorninae).
Galleria
Suvut
|
|
Lajit, joilla on oma sukunsa
|
|
Lähteet
- Koskimies, Pertti: Suuri suomalainen lintukirja. Readme.fi, 2019. ISSN 101704437 ISBN 978-952-321-186-5
Viitteet
- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 12.4.2018.
- ↑ Koskimies 2019, s. 33
- ↑ Presbyornis s and the Origin of the Anseriformes 1980. Smithsonian Institute. Viitattu 7.10.2013.
- ↑ Sorsasapuskan salat 2++4. Metsästäjä. Viitattu 7.10.2013.
- ↑ Howard, L.: Anseriformes" (On-line), Animal Diversity Web University of Michigan. Viitattu 20.4.2007. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System itis.gov. Viitattu 1.5.2007. (englanniksi)
Kirjallisuutta
- Mihelsons, H. A. & Blums, P. N. 1976: Sorsien populaatioekologiasta Latviassa suurisuuntaisen rengastustutkimuksen valossa. - Lintumies 4.1976. SLY.