Ero sivun ”Sorsat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
.
päivitystä ja jakoa
Rivi 22: Rivi 22:
| commonscat =Anatidae
| commonscat =Anatidae
}}
}}
'''Sorsat''' (Anatidae) on [[Sorsalinnut|sorsalintujen]] (Anseriformes) lahkoon kuuluva heimo, joka käsittää 53 sukua ja 161 lajia<ref name="birdlife">{{Verkkoviite | Nimeke=Maailman lintujen suomenkieliset nimet | Osoite=https://tiedostot.birdlife.fi/lintutieto/Maailman-lintujen-suomenkieliset-nimet-20180212.txt | Ajankohta= | Julkaisija=BirdLife Suomi | Luettu=12.4.2018}}</ref>. Useimmat lajit ovat sopeutuneet elämään vedessä. Sorsat elävät kaikilla mantereilla [[Etelämanner]]ta lukuun ottamatta.
'''Sorsat''' (Anatidae) on [[Sorsalinnut|sorsalintujen]] lahkoon kuuluva [[lintu]][[heimo (biologia)|heimo]]. Heimoon kuuluu 161 lajia 53 [[Suku (biologia)|suvussa]].<ref name="birdlife">{{Verkkoviite | Nimeke=Maailman lintujen suomenkieliset nimet | Osoite=https://tiedostot.birdlife.fi/lintutieto/Maailman-lintujen-suomenkieliset-nimet-20180212.txt | Ajankohta= | Julkaisija=BirdLife Suomi | Luettu=12.4.2018}}</ref> Sorsia elää kaikenlaisilla vesillä ja rannoilla. Ne ruokailevat, lepäävät ja muuttavat [[parvi]]na. Suomessa pesii pääosin 28 sorsalajia sekä viisi säännöllistä [[läpimuuttaja]]a.<ref name="koskimies-2019-33">Koskimies 2019, s. 33</ref>


== Anatomia ja elintavat ==
Sorsat voi tunnistaa heimolle tyypillisen nokan avulla. Se on leveä, suora ja sen sisäpinnalla on säleikkömäisiä hetuloita. Useimmilla lajeilla on lyhyet jalat ja varpaiden välissä räpylät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sil.si.edu/smithsoniancontributions/zoology/pdf_hi/sctz-0323.pdf | Nimeke = Presbyornis s and the Origin of the Anseriformes | Tekijä = | Ajankohta = 1980 | Julkaisija = Smithsonian Institute | Viitattu = 7.10.2013 }}</ref>

Sorsat syövät monipuolisesti kasvis- ja eläinravintoa. Niiden ruokavalio vaihtelee vuodenajan ja elämänvaiheen mukaan. Monet lajiet syövät vedenpinnan hyönteisiä ja vedessä eläviä selkärangattomia, joista saa paljon valkuaisaineita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kosteikko.fi/wp-content/uploads/sites/2/2013/04/Sorsasapuskan_salat_ravintotutkimukset_apuna_kosteikoiden_kunnostuksessa.pdf | Nimeke = Sorsasapuskan salat | Tekijä = | Ajankohta = 2++4 | Julkaisija = Metsästäjä | Viitattu = 7.10.2013 }}</ref>

Sorsat elävät kaikilla mantereilla [[Etelämanner]]ta lukuun ottamatta.

== Heimot ==
Sorsien jakaminen alaheimoihin on vaihdellut 1980-luvulta alkaen toistuvasti.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Howard, L. | Nimeke = Anseriformes" (On-line), Animal Diversity Web | Osoite = http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Anseriformes.html | Ajankohta = | Julkaisija = University of Michigan | Luettu = 20.4.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Sorsien jakaminen alaheimoihin on vaihdellut 1980-luvulta alkaen toistuvasti.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Howard, L. | Nimeke = Anseriformes" (On-line), Animal Diversity Web | Osoite = http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Anseriformes.html | Ajankohta = | Julkaisija = University of Michigan | Luettu = 20.4.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Usein sorsat jaetaan kolmeen alaheimoon: Suurin alaheimo on [[varsinaiset sorsat]], joka jakautuu edelleen seitsemään ryhmään: [[ristisorsat]], [[puolisukeltajasorsat]], [[kokosukeltajasorsat]], [[sotkat]], [[metsäsorsat]], [[haahkat]], [[koskelot]] ja [[valkopääsorsat]]. Toisen alaheimon muodostavat [[hanhet]] ja [[joutsenet]]. Australiassa elävä [[harakkahanhi]] muodostaa näiden lisäksi oman alaheimonsa.
Usein sorsat jaetaan kolmeen alaheimoon: Suurin alaheimo on [[varsinaiset sorsat]], joka jakautuu edelleen seitsemään ryhmään: [[ristisorsat]], [[puolisukeltajasorsat]], [[kokosukeltajasorsat]], [[sotkat]], [[metsäsorsat]], [[haahkat]], [[koskelot]] ja [[valkopääsorsat]]. Toisen alaheimon muodostavat [[hanhet]] ja [[joutsenet]]. Australiassa elävä [[harakkahanhi]] muodostaa näiden lisäksi oman alaheimonsa.
Rivi 29: Rivi 37:
ITIS-tietokannassa alaheimoja on viisi<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Integrated Taxonomic Information System | Osoite = http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=174983 | Ajankohta = | Julkaisija = | Luettu =1.5.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>: puolisukeltajat (''Anatinae''), hanhet (''Anserinae''), [[viheltäjäsorsat]] (''Dendrocygninae''), [[tuhkasorsat]] (''Stictonettinae'') ja ristisorsat (''Tadorninae'').
ITIS-tietokannassa alaheimoja on viisi<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Integrated Taxonomic Information System | Osoite = http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=174983 | Ajankohta = | Julkaisija = | Luettu =1.5.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>: puolisukeltajat (''Anatinae''), hanhet (''Anserinae''), [[viheltäjäsorsat]] (''Dendrocygninae''), [[tuhkasorsat]] (''Stictonettinae'') ja ristisorsat (''Tadorninae'').


== Galleria ==
Sorsat voi tunnistaa heimolle tyypillisen nokan avulla. Se on leveä, suora ja sen sisäpinnalla on säleikkömäisiä hetuloita. Useimmilla lajeilla on lyhyet jalat ja varpaiden välissä räpylät.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sil.si.edu/smithsoniancontributions/zoology/pdf_hi/sctz-0323.pdf | Nimeke = Presbyornis s and the Origin of the Anseriformes | Tekijä = | Ajankohta = 1980 | Julkaisija = Smithsonian Institute | Viitattu = 7.10.2013 }}</ref>

Sorsat syövät monipuolisesti kasvis- ja eläinravintoa. Niiden ruokavalio vaihtelee vuodenajan ja elämänvaiheen mukaan. Monet lajiet syövät vedenpinnan hyönteisiä ja vedessä eläviä selkärangattomia, joista saa paljon valkuaisaineita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kosteikko.fi/wp-content/uploads/sites/2/2013/04/Sorsasapuskan_salat_ravintotutkimukset_apuna_kosteikoiden_kunnostuksessa.pdf | Nimeke = Sorsasapuskan salat | Tekijä = | Ajankohta = 2++4 | Julkaisija = Metsästäjä | Viitattu = 7.10.2013 }}</ref>


<gallery>
<gallery>
Rivi 112: Rivi 118:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Koskimies, Pertti | Nimeke = Suuri suomalainen lintukirja | Vuosi = 2019 | Julkaisija = Readme.fi | Isbn = 978-952-321-186-5 | Tunniste = {{ISSN|101704437}} }}
{{viitteet}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}


== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==

Versio 29. syyskuuta 2020 kello 19.19

Tämä artikkeli käsittelee lintuheimoa. Sorsat (Anas) on heimoon kuuluva suku.
Sorsat
Juovanaamasorsa (Anas superciliosa)
Juovanaamasorsa (Anas superciliosa)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sorsalinnut Anseriformes
Heimo: Sorsat
Anatidae
Vigors, 1825
Alaheimot
Katso myös

  Sorsat Wikispeciesissä
  Sorsat Commonsissa

Sorsat (Anatidae) on sorsalintujen lahkoon kuuluva lintuheimo. Heimoon kuuluu 161 lajia 53 suvussa.[1] Sorsia elää kaikenlaisilla vesillä ja rannoilla. Ne ruokailevat, lepäävät ja muuttavat parvina. Suomessa pesii pääosin 28 sorsalajia sekä viisi säännöllistä läpimuuttajaa.[2]

Anatomia ja elintavat

Sorsat voi tunnistaa heimolle tyypillisen nokan avulla. Se on leveä, suora ja sen sisäpinnalla on säleikkömäisiä hetuloita. Useimmilla lajeilla on lyhyet jalat ja varpaiden välissä räpylät.[3]

Sorsat syövät monipuolisesti kasvis- ja eläinravintoa. Niiden ruokavalio vaihtelee vuodenajan ja elämänvaiheen mukaan. Monet lajiet syövät vedenpinnan hyönteisiä ja vedessä eläviä selkärangattomia, joista saa paljon valkuaisaineita.[4]

Sorsat elävät kaikilla mantereilla Etelämannerta lukuun ottamatta.

Heimot

Sorsien jakaminen alaheimoihin on vaihdellut 1980-luvulta alkaen toistuvasti.[5] Usein sorsat jaetaan kolmeen alaheimoon: Suurin alaheimo on varsinaiset sorsat, joka jakautuu edelleen seitsemään ryhmään: ristisorsat, puolisukeltajasorsat, kokosukeltajasorsat, sotkat, metsäsorsat, haahkat, koskelot ja valkopääsorsat. Toisen alaheimon muodostavat hanhet ja joutsenet. Australiassa elävä harakkahanhi muodostaa näiden lisäksi oman alaheimonsa.

ITIS-tietokannassa alaheimoja on viisi[6]: puolisukeltajat (Anatinae), hanhet (Anserinae), viheltäjäsorsat (Dendrocygninae), tuhkasorsat (Stictonettinae) ja ristisorsat (Tadorninae).

Galleria

Suvut

Merihanhi (Anser anser)
Laulujoutsen (Cygnus cygnus)

Lajit, joilla on oma sukunsa

Lähteet

Viitteet

  1. Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 12.4.2018.
  2. Koskimies 2019, s. 33
  3. Presbyornis s and the Origin of the Anseriformes 1980. Smithsonian Institute. Viitattu 7.10.2013.
  4. Sorsasapuskan salat 2++4. Metsästäjä. Viitattu 7.10.2013.
  5. Howard, L.: Anseriformes" (On-line), Animal Diversity Web University of Michigan. Viitattu 20.4.2007. (englanniksi)
  6. Integrated Taxonomic Information System itis.gov. Viitattu 1.5.2007. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Mihelsons, H. A. & Blums, P. N. 1976: Sorsien populaatioekologiasta Latviassa suurisuuntaisen rengastustutkimuksen valossa. - Lintumies 4.1976. SLY.