Ero sivun ”Länsimainen kulttuuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Kirjallisuus: musiikista hyvin tiiviisti alulle |
→Taiteet: pieni lista arkkitehtuurin tyylikausista ja suuntauksista |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
=== Taiteet === |
=== Taiteet === |
||
Länsimaisiin taiteisiin kuuluvat länsimaiden eli Euroopan ja sen kulttuurisen perinteen jakavan maailman kirjallisuus, kuvataiteet ja esittävät taiteet. Länsimaisen taiteen perusta on [[Antiikin Kreikan taide|antiikin Kreikan]] ja [[Rooman valtakunnan taide|Rooman]] taiteissa. [[Kristinusko]]n myötä tämä perusta kehittyi ja levisi muuallekin Eurooppaan. Eurooppalaisten löydettyä Amerikan eurooppalaiset taiteen tyylit levisivät Uuteen maailmaan, missä ne kehittyivät omiksi perinteikseen alkuperäisasukkaiden kulttuurin rinnalla.<ref name=eb-arts>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/art/Western-arts | Nimeke = Western arts | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 31.5.2020 }}</ref> |
Länsimaisiin taiteisiin kuuluvat länsimaiden eli Euroopan ja sen kulttuurisen perinteen jakavan maailman kirjallisuus, kuvataiteet ja esittävät taiteet. Länsimaisen taiteen perusta on [[Antiikin Kreikan taide|antiikin Kreikan]] ja [[Rooman valtakunnan taide|Rooman]] taiteissa. [[Kristinusko]]n myötä tämä perusta kehittyi ja levisi muuallekin Eurooppaan. Eurooppalaisten löydettyä Amerikan eurooppalaiset taiteen tyylit levisivät Uuteen maailmaan, missä ne kehittyivät omiksi perinteikseen alkuperäisasukkaiden kulttuurin rinnalla.<ref name=eb-arts>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/art/Western-arts | Nimeke = Western arts | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 31.5.2020 }}</ref> |
||
==== Arkkitehtuuri ==== |
|||
Länsimaisen [[arkkitehtuurin historia]]an lukeutuu [[Antiikin Kreikan arkkitehtuuri|antiikin Kreikan]] ja [[Antiikin Rooman arkkitehtuuri|Rooman]] ajan jälkeen lukuisia tyylikausia ja -suuntauksia, kuten [[Bysantin arkkitehtuuri]], [[Karolinginen arkkitehtuuri|karolinginen]], [[Ottolainen arkkitehtuuri|ottolainen]], [[Romaaninen arkkitehtuuri|romaaninen]] ja [[Goottilainen arkkitehtuuri|goottilainen]] arkkitehtuuri, [[Renessanssin arkkitehtuuri|renessanssi]], [[manierismi]], [[Barokin arkkitehtuuri|barokki]], [[rokokoo]], [[Uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassismi]], [[uusgotiikka]], [[jugend]], [[funktionalismi]] ja [[modernismi]]. |
|||
==== Kirjallisuus ==== |
==== Kirjallisuus ==== |
||
| Rivi 23: | Rivi 26: | ||
Länsimaisen musiikin juuret ovat [[Hedelmällinen puolikuu|hedelmällisen puolikuun]] alueella, josta vaikutteet levisivät Välimeren kautta Kreikkaan, Roomaan ja muualle Eurooppaan. Aluksi musiikki oli länsimaissa pääasiassa [[Kirkkomusiikki|uskonnollista]], mutta vuosisatojen kuluessa musiikkia alettiin pitää nautintona sinänsä.<ref name=eb-music>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/art/Western-music | Nimeke = Western music | Tekijä = Ralph Thomas Daniel | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 31.5.2020 }}</ref> |
Länsimaisen musiikin juuret ovat [[Hedelmällinen puolikuu|hedelmällisen puolikuun]] alueella, josta vaikutteet levisivät Välimeren kautta Kreikkaan, Roomaan ja muualle Eurooppaan. Aluksi musiikki oli länsimaissa pääasiassa [[Kirkkomusiikki|uskonnollista]], mutta vuosisatojen kuluessa musiikkia alettiin pitää nautintona sinänsä.<ref name=eb-music>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/art/Western-music | Nimeke = Western music | Tekijä = Ralph Thomas Daniel | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 31.5.2020 }}</ref> |
||
Länsimaisiin musiikillisiin |
Länsimaisiin musiikillisiin keksintöihin kuuluvat lukuisat erilaiset [[Soitin|soittimet]] sekä esimerkiksi [[polyfonia]], joka kehitettiin varhaiskeskiajalla. Maallinen [[taidemusiikki]] kehittyi [[Uusi aika|uudella ajalla]]. Syntyivät muun muassa [[sinfonia]]t, [[Konsertto|konsertot]], [[barokkimusiikki]], [[kamarimusiikki]], orkesterimusiikki, [[ooppera]] ja monenlaisia tansseja. [[Populaarimusiikki|Populaarimusiikin]] eri muodot nousivat länsimaissa hyvin suosituiksi 1900-luvulla.<ref name=eb-music /> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 31. toukokuuta 2020 kello 17.35
Länsimainen kulttuuri on Länsi-Euroopassa alkunsa saanut kulttuurin muoto, joka on myöhemmin levinnyt muihinkin maanosiin, erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan. Länsimaisen kulttuuripiirin paikalliset ja ajalliset rajat eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisesti määriteltävissä. Toisinaan myös Latinalainen Amerikka luetaan länsimaiseen kulttuuripiiriin kuuluvaksi.
Levinneisyys
Historioitsija Arnold J. Toynbee katsoi 1940-luvulla maailman jakautuvan selvästi erottuviksi länsimaiseksi, ortodoksiseksi, islamilaiseksi, intialaiseksi ja Kaukoidän kulttuuriksi, joista viimeksi mainittu voidaan jakaa edelleen kiinalaiseen ja japanilaiseen haaraan. Hänen mukaansa länsimaisen kulttuurin levinneisyysalue käsittää Euroopan katoliset ja protestanttiset maat, Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Etelä-Afrikan, Australian ja Uuden-Seelannin. Itä-Euroopan ortodoksiset maat hän sen sijaan käsitti länsimaista erilliseksi kulttuuriksi.[1]
Myöhemmin esimerkiksi Samuel P. Huntington on määritellyt länsimaisen kulttuuripiirin suppeammin. Hänen mukaansa Latinalainen Amerikka on jo muodostunut siitä erilliseksi, omaksi kulttuuripiirikseen, ja vaikka myös Etelä-Afrikassa eurooppalaisperäisellä väestönosalla on tai on ollut, paitsi poliittisesti, myös kulttuurisesti suuri vaikutusvalta, on maa nykyisin pikemminkin luettava afrikkalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi.[2]
Piirteitä
Taiteet
Länsimaisiin taiteisiin kuuluvat länsimaiden eli Euroopan ja sen kulttuurisen perinteen jakavan maailman kirjallisuus, kuvataiteet ja esittävät taiteet. Länsimaisen taiteen perusta on antiikin Kreikan ja Rooman taiteissa. Kristinuskon myötä tämä perusta kehittyi ja levisi muuallekin Eurooppaan. Eurooppalaisten löydettyä Amerikan eurooppalaiset taiteen tyylit levisivät Uuteen maailmaan, missä ne kehittyivät omiksi perinteikseen alkuperäisasukkaiden kulttuurin rinnalla.[3]
Arkkitehtuuri
Länsimaisen arkkitehtuurin historiaan lukeutuu antiikin Kreikan ja Rooman ajan jälkeen lukuisia tyylikausia ja -suuntauksia, kuten Bysantin arkkitehtuuri, karolinginen, ottolainen, romaaninen ja goottilainen arkkitehtuuri, renessanssi, manierismi, barokki, rokokoo, uusklassismi, uusgotiikka, jugend, funktionalismi ja modernismi.
Kirjallisuus
Länsimaisen kirjallisuuden valtakieliä ovat indoeurooppalaiset kielet, kuten kreikka ja latina sekä uudemmat romaaniset, germaaniset, balttilaiset ja slaavilaiset kielet. Pienempiä länsimaisen kirjallisuuden kieliryhmiä ovat muun muassa suomalais-ugrilaiset ja seemiläiset kielet.[4]
Länsimaisen kirjallisuuden juuret ovat antiikin Kreikassa ja Roomassa. Näiden kulttuurien kirjallinen perintö levisi kristinuskon myötä muualle Eurooppaan ja sen kansankieliin. Euroopan suulliseen kirjallisuuteen kuuluvat monet eepokset kuten skandinaavien Edda-runot.[4]
Länsimaisessa kirjallisuudessa on keskiajalta lähtien kehittynyt useita lajeja ja tyylejä. Eniten länsimainen kirjallisuus monimuotoistui 1800-luvun aikana, jolloin syntyivät muun muassa romantiikka, symbolismi ja realismi.[4]
Musiikki
Länsimaisen musiikin juuret ovat hedelmällisen puolikuun alueella, josta vaikutteet levisivät Välimeren kautta Kreikkaan, Roomaan ja muualle Eurooppaan. Aluksi musiikki oli länsimaissa pääasiassa uskonnollista, mutta vuosisatojen kuluessa musiikkia alettiin pitää nautintona sinänsä.[5]
Länsimaisiin musiikillisiin keksintöihin kuuluvat lukuisat erilaiset soittimet sekä esimerkiksi polyfonia, joka kehitettiin varhaiskeskiajalla. Maallinen taidemusiikki kehittyi uudella ajalla. Syntyivät muun muassa sinfoniat, konsertot, barokkimusiikki, kamarimusiikki, orkesterimusiikki, ooppera ja monenlaisia tansseja. Populaarimusiikin eri muodot nousivat länsimaissa hyvin suosituiksi 1900-luvulla.[5]
Lähteet
- ↑ Toynbee, Arnold: Historia uudessa valossa. ((A study of history, 1946.) Vuosina 1934 ja 1939 ilmestyneestä kuusiosaisesta teoksesta toimittanut D. C. Somerwell. Suomentanut Kai Kaila) Porvoo Helsinki: WSOY, 1950.
- ↑ Huntington, Samuel P.: Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys. ((The clash of civilizations: Remaking of world order, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra cognita, 2003. ISBN 952-5202-72-0
- ↑ Western arts Encyclopaedia Britannica. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ a b c Western literature Encyclopaedia Britannica. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ a b Ralph Thomas Daniel: Western music Encyclopaedia Britannica. Viitattu 31.5.2020.
Kirjallisuutta
- Murray, Charles A.: Human accomplishment: The pursuit of excellence in the arts and sciences, 800 B.C. to 1950. New York: HarperCollins, 2003. ISBN 006019247X (englanniksi)
