Ero sivun ”Olavi Vuorisalo” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
==Urheilu-ura== |
==Urheilu-ura== |
||
Vuorisalon uralla [[Kesäolympialaiset 1956|Melbournen olympialaisista]] rannalle jääminen oli kova pala. Olympialaiset olivat poikkeukselliseen myöhään marraskuun |
Vuorisalon uralla [[Kesäolympialaiset 1956|Melbournen olympialaisista]] rannalle jääminen oli kova pala. Olympialaiset olivat poikkeukselliseen myöhään marraskuun lopulla ja joulukuun alussa 1956. Syksy Vuorisalolla meni aiempaan nähden alavireisesti.<ref>Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 47–50.</ref> Lisäksi suhde sen aikaiseen [[Suomen Urheiluliitto|SUL:n]] päävalmentajaan [[Armas Valste]]eseen sisälsi molemmin puolin jännitteitä. Niinpä Valste SUL:n edustajana ei puoltanut Vuorisalon valintaa olympiajoukkueeseen.<ref>Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 137.</ref> |
||
Olympiavuosi 1956 oli Vuorisalolle pettymys, mutta seuraavasta vuodesta 1957 tuli urheilullisesti menestyksellinen useine henkilökohtaisine ennätyksineen. [[Turun urheilupuisto]]ssa 11. heinäkuuta 1957 suomalaiset keskimatkat juoksijat tekivät historiaa. Vuorisalo sijoittui kolmanneksi 1 500 metrin juoksussa, jossa [[Olavi Salsola]] ja [[Olavi Salonen (juoksija)|Olavi Salonen]] juoksivat maailmanennätyksen 3.40,2 – Vuorisalon aika oli 3.40,3. <ref>Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 58–67.</ref> [[Kuparivuoren urheilukenttä|Kuparivuoren urheilukentällä]] [[Naantali]]ssa 7. elokuuta 1957 järjestetyissä kilpailuissa Vuorisalo juoksi ensimmäisenä suomalaisena ja koko maailman 16:ntena juoksijana mailin juoksun alle neljässä minuutissa eli niin sanotun [[haamumaili]]n ajalla 3.59,1. Aikaisemmin maailmanennätyksen tehnyt [[Derek Ibbotson]] juoksi myös kisoissa ja voitti kilpailun Vuorisalon jäädessä toiseksi. Yleisöä oli yli 6 000, heidän joukossaan presidentti [[Urho Kekkonen]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vahtera, Raimo | Nimeke = Naantali tunnissa – Opas naantalilaisuuteen | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = 6 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lingsoft Oy | Tunniste = ISBN 978-952-5827-11-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.7.2009 | Kieli = }}</ref>. |
Olympiavuosi 1956 oli Vuorisalolle pettymys, mutta seuraavasta vuodesta 1957 tuli urheilullisesti menestyksellinen useine henkilökohtaisine ennätyksineen. [[Turun urheilupuisto]]ssa 11. heinäkuuta 1957 suomalaiset keskimatkat juoksijat tekivät historiaa. Vuorisalo sijoittui kolmanneksi 1 500 metrin juoksussa, jossa [[Olavi Salsola]] ja [[Olavi Salonen (juoksija)|Olavi Salonen]] juoksivat maailmanennätyksen 3.40,2 – Vuorisalon aika oli 3.40,3. <ref>Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 58–67.</ref> [[Kuparivuoren urheilukenttä|Kuparivuoren urheilukentällä]] [[Naantali]]ssa 7. elokuuta 1957 järjestetyissä kilpailuissa Vuorisalo juoksi ensimmäisenä suomalaisena ja koko maailman 16:ntena juoksijana mailin juoksun alle neljässä minuutissa eli niin sanotun [[haamumaili]]n ajalla 3.59,1. Aikaisemmin maailmanennätyksen tehnyt [[Derek Ibbotson]] juoksi myös kisoissa ja voitti kilpailun Vuorisalon jäädessä toiseksi. Yleisöä oli yli 6 000, heidän joukossaan presidentti [[Urho Kekkonen]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Vahtera, Raimo | Nimeke = Naantali tunnissa – Opas naantalilaisuuteen | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = 6 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lingsoft Oy | Tunniste = ISBN 978-952-5827-11-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.7.2009 | Kieli = }}</ref>. |
Versio 12. maaliskuuta 2020 kello 11.27
Olavi Vuorisalo | |
---|---|
Olavi Vuorisalo (keskellä) sijoittui kolmanneksi 1 500 metrin juoksussa Turussa vuonna 1957, jossa Olavi Salsola (oikealla) ja Olavi Salonen (vasemmalla) juoksivat maailmanennätyksen 3.40,2 – Vuorisalon aika oli 3.40,3. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Olavi Paavo Vuorisalo |
Syntynyt | 5. huhtikuuta 1933 Kuusisto, Suomi |
Yleisurheilija | |
Pituus | 181 cm |
Paino | 66 kg |
Laji | Keskimatkojen juoksija |
Seura | Naantalin Löyly |
Uran alku | 1947 |
Olavi Paavo Vuorisalo (s. 5. huhtikuuta 1933 Kuusisto) on suomalainen keskimatkojen juoksija. Hän alitti ensimmäisenä suomalaisena neljän minuutin rajan mailin juoksussa. Hän kuului 1950-luvulla kuuluisaan suomalaiseen keskimatkojen Olavi-trioon Salonen, Salsola, Vuorisalo.
Urheilu-ura
Vuorisalon uralla Melbournen olympialaisista rannalle jääminen oli kova pala. Olympialaiset olivat poikkeukselliseen myöhään marraskuun lopulla ja joulukuun alussa 1956. Syksy Vuorisalolla meni aiempaan nähden alavireisesti.[1] Lisäksi suhde sen aikaiseen SUL:n päävalmentajaan Armas Valsteeseen sisälsi molemmin puolin jännitteitä. Niinpä Valste SUL:n edustajana ei puoltanut Vuorisalon valintaa olympiajoukkueeseen.[2]
Olympiavuosi 1956 oli Vuorisalolle pettymys, mutta seuraavasta vuodesta 1957 tuli urheilullisesti menestyksellinen useine henkilökohtaisine ennätyksineen. Turun urheilupuistossa 11. heinäkuuta 1957 suomalaiset keskimatkat juoksijat tekivät historiaa. Vuorisalo sijoittui kolmanneksi 1 500 metrin juoksussa, jossa Olavi Salsola ja Olavi Salonen juoksivat maailmanennätyksen 3.40,2 – Vuorisalon aika oli 3.40,3. [3] Kuparivuoren urheilukentällä Naantalissa 7. elokuuta 1957 järjestetyissä kilpailuissa Vuorisalo juoksi ensimmäisenä suomalaisena ja koko maailman 16:ntena juoksijana mailin juoksun alle neljässä minuutissa eli niin sanotun haamumailin ajalla 3.59,1. Aikaisemmin maailmanennätyksen tehnyt Derek Ibbotson juoksi myös kisoissa ja voitti kilpailun Vuorisalon jäädessä toiseksi. Yleisöä oli yli 6 000, heidän joukossaan presidentti Urho Kekkonen.[4].
Olavi Vuorisalo sijoittui Tukholman EM-kisoissa 1958 viidenneksi 1 500 metrin juoksussa. Odotukset paremmasta menestyksestä olivat silloin olemassa, koska Vuorisalo voitti oman alkueränsä kaikkeaan yrittämättä.[5] Rooman olympiakisoissa 1960 hän jäi alkuerässään kymmenenneksi.[6]
Olavi Vuorisalo edusti Naantalin Löylyä. Rooman vuoden 1960 olympiaedustuksen ja Tukholman vuoden 1958 EM-kisaedustuksen lisäksi Vuorisalo edusti Suomea kaikkiaan 28 maaottelussa vuosina 1953–1964.[7] Vuorisalo voitti SM-kultaa 1 500 metrillä viidesti ja maastojuoksussa kerran. Kaikkiaan Vuorisalo alitti 4 minuuttia 1 500 metrillä 16 perättäisenä kesänä 1952–1967.[8] Vuorisalo valittiin Suomessa vuoden urheilijaksi 1957. Samana vuonna hänet valittiin voittajaksi Viikkosanomat-lehden vuosittaisessa ”Suosituin suomalainen” -lukijaäänestyksessä.[9] Uransa jälkeen Vuorisalo oli tekemisissä yleisurheilun kanssa muun muassa 1980-luvun puolivälissä Suomen mestaruuksia voittaneen Raision Kuulan 4 × 1 500 metrin viestijoukkueen taustavaikuttajana. Joukkueessa juoksivat muun muassa Raimo Karsikas, Lars Sörensen ja Ilpo Kuusela.[10]
Hänet valittiin uransa jälkeen Naantalissa vuoden unikeoksi 1996.[11] Hänen veljensä Tauno Vuorisalo voitti nuorten SM-kultaa 3 000 metrin ja miesten SM-hopeaa 4 × 1 500 metrin juoksussa.
Työuran Vuorisalo teki Naantalissa. Hän toimi Naantalin yhteiskoulun vahtimestarina vuoteen 1962 ja sen jälkeen 26 vuotta Naantalin palolaitoksen palveluksessa ja jäi eläkkeelle 55-vuotiaana vuonna 1988.[12]
Saavutuksia
- EM-kisoissa viides 1 500 metrillä Tukholmassa 1958
- SM-kultaa 1 500 metrillä 1955–1958 ja 1964 sekä maastojuoksussa 1957
- SM-hopeaa 1 500 metrillä 1959–1961 ja 4 × 1 500 metrillä 1958
Parhaat tulokset
- 400 metriä: 49,2 (1958)
- 800 metriä: 1.48,3 (1957)
- 1 000 metriä: 2.19,4 (1958)
- 1 500 metriä: 3.40,3 (1957)
- maili: 3.59,1 (1957)
- 2 000 metriä: 5.14,6 (1956)
- 3 000 metriä: 8.04,2 (1958)
- 2 maili: 8.38,8 (1957)
- 5 000 metriä: 14.01,6 (1958)
- 10 000 metriä: 31.54,0 (1960)
Lähteet
- Martiskainen, Seppo (toim.): Suomi voittoon – kansa liikkumaan. Suomen yleisurheilun 100 vuotta. Yleisurheilun tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1
- Hannus, Matti: Olaveihin Suomi luotti – Mestarimailerit Salonen, Vuorisalo, Salsola. Suomen Urheiluliitto ry, 2009. ISBN 978-952-67063-3-7
- Olavi Vuorisalo Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
Viitteet
- ↑ Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 47–50.
- ↑ Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 137.
- ↑ Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 58–67.
- ↑ Vahtera, Raimo: Naantali tunnissa – Opas naantalilaisuuteen, s. 6. Lingsoft Oy, 2009. ISBN 978-952-5827-11-8
- ↑ Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 83–85.
- ↑ Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 97–98.
- ↑ Martiskainen Suomi voittoon – kansa liikkumaan, s. 492.
- ↑ Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 127.
- ↑ Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 75–76.
- ↑ Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 136–137.
- ↑ Kuka mereen maanantaina? – Naantalin Unikeot. Rannikkoseutu, 24.7.2009, nro 56, s. 10. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
- ↑ Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 121.
- ↑ Hannus Olaveihin Suomi luotti, s. 171–172.