Ero sivun ”Saimaa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
→Saimaan vesistöt: Korjattu otsikko ja teksti koskemaan Saimaan altaita
Rivi 46: Rivi 46:
Saimaaseen tulee vettä keskimäärin 21 miljardia kuutiometriä vettä vuodessa. Veden pinta kohoaisi 4,8 metriä, mikäli vesi jäisi Saimaaseen, mutta 4,3 metriä virtaa Vuoksea pitkin Laatokkaan ja 0,5 metriä haihtuu. Saimaalle on ominaista voimakkaat veden pinnan vaihtelut. Vedenpinta on ollut ylimmillään 77,65 metriä vuonna 1899 ja alimmillaan 74,32 metriä merenpintatason yläpuolella vuonna 1942.<ref name="SLL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/tiedostot/tiedostot/saimaannorppa-ja-sen-elinymparisto-saimaa.pdf | Nimeke = Saimaannorppa ja sen elinympäristö, Saimaa | Ajankohta = 2004/2013 | Julkaisija = Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry | Viitattu = 25.10.2015 }}</ref>
Saimaaseen tulee vettä keskimäärin 21 miljardia kuutiometriä vettä vuodessa. Veden pinta kohoaisi 4,8 metriä, mikäli vesi jäisi Saimaaseen, mutta 4,3 metriä virtaa Vuoksea pitkin Laatokkaan ja 0,5 metriä haihtuu. Saimaalle on ominaista voimakkaat veden pinnan vaihtelut. Vedenpinta on ollut ylimmillään 77,65 metriä vuonna 1899 ja alimmillaan 74,32 metriä merenpintatason yläpuolella vuonna 1942.<ref name="SLL">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/saimaannorppa/tiedostot/tiedostot/saimaannorppa-ja-sen-elinymparisto-saimaa.pdf | Nimeke = Saimaannorppa ja sen elinympäristö, Saimaa | Ajankohta = 2004/2013 | Julkaisija = Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry | Viitattu = 25.10.2015 }}</ref>


== Saimaan vesistöt ==
== Saimaan altaat ==
Seuraavassa on lueteltu Saimaan suurimmat ja tunnetuimmat osat ylävedeltä alkaen.
Seuraavassa on lueteltu Saimaan suurimmat ja tunnetuimmat osat ylävedeltä alkaen.


[[Joensuu]]sta Haukivedelle laskevat vesistöt:
[[Joensuu]]sta Haukivedelle laskevat altaat:
* [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselkä]] – [[Orivesi (Saimaa)|Orivesi]] – [[Pyyvesi]] – [[Enonvesi (Enonkoski)|Enonvesi]] ([[Kolovesi]])
* [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselkä]] – [[Orivesi (Saimaa)|Orivesi]] – [[Pyyvesi]] – [[Enonvesi (Enonkoski)|Enonvesi]] ([[Kolovesi]])


[[Varkaus (kaupunki)|Varkaudesta]] [[Savonlinna]]n salmien kautta Pihlajavedelle laskevat vesistöt:
[[Varkaus (kaupunki)|Varkaudesta]] [[Savonlinna]]n salmien kautta Pihlajavedelle laskevat altaat:
* [[Haukivesi]] ([[Haapavesi (Saimaa)|Haapavesi]])
* [[Haukivesi]] ([[Haapavesi (Saimaa)|Haapavesi]])


[[Punkaharju]]n itäpuolelta Pihlajavedelle laskevat vesistöt:
[[Punkaharju]]n itäpuolelta Pihlajavedelle laskevat altaat:
* [[Puruvesi]]
* [[Puruvesi]]


Savonlinnan eteläpuolelta [[Puumala]]n salmesta Saimaan pääaltaaseen laskevat vesistöt:
Savonlinnan eteläpuolelta [[Puumala]]n salmesta Saimaan pääaltaaseen laskevat altaat:
* [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajavesi]] (Tolvanselkä – Katosselkä – Haapaselkä)
* [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajavesi]] (Tolvanselkä – Katosselkä – Haapaselkä)


[[Mikkeli]]stä Saimaan pääaltaaseen laskevat vesistöt:
[[Mikkeli]]stä Saimaan pääaltaaseen laskevat altaat:
* [[Ukonvesi]] – [[Louhivesi]] – [[Yövesi]]
* [[Ukonvesi]] – [[Louhivesi]] – [[Yövesi]]


[[Anttola]]n itäpuolelta pääaltaaseen laskevat vesistöt:
[[Anttola]]n itäpuolelta pääaltaaseen laskevat altaat:
* [[Luonteri]] – [[Lietvesi]]
* [[Luonteri]] – [[Lietvesi]]


Muita pääaltaan sivuvesistöjä:
Muita pääaltaan sivualtaita:
* Haapavesi (Ruokolahti) – [[Pien-Saimaa]] (Lappeenranta)
* Haapavesi (Ruokolahti) – [[Pien-Saimaa]] (Lappeenranta)


Versio 18. tammikuuta 2020 kello 23.01

Tämä artikkeli käsittelee järveä, Suur-Saimaata. Saimaa voi tarkoittaa myös pelkkää Etelä-Saimaata. Saimaa on myös höyrylaivan nimi, SS Saimaa. Lisäksi Saimaa voi viitata samannimiseen yhtyeeseen
Saimaa
Iso-Saimaa korostettuna satelliittikuvassa
Iso-Saimaa korostettuna satelliittikuvassa
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala
Koordinaatit 61°15′N, 28°15′E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Vuoksi
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 75,7 m
Leveys 75 kmView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 14 850 km [1]
Pinta-ala 4 400 km² [1]
Tilavuus 36 km3View and modify data on Wikidata
Keskisyvyys 17 m
Suurin syvyys 84 m
Valuma-alue 69 500 km2View and modify data on Wikidata
Saaria 5 484[2]
Kartta
Saimaa

Saimaa (käytetään myös nimeä Suur-Saimaa[3]) on Suomen suurin järvi ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Se on Vuoksen vesistön pääjärvi, jonka laskujoki Vuoksi virtaa Laatokkaan, josta Saimaan vedet laskevat edelleen Nevajokea pitkin Suomenlahteen.

Lappeenrannan, Joensuun ja Mikkelin kaupungit sijaitsevat Saimaan rannalla. Pienempiä Saimaan rannalla sijaitsevia kaupunkeja ovat Imatra, Savonlinna ja Varkaus.

Saimaan rajaus ei ole yksiselitteistä, sillä Suur-Saimaa muodostuu useista salmien yhdistämistä järvenselistä. Sen mukaan, miten kapean salmen katsotaan erottavan järvet toisistaan, Suur-Saimaa voidaan jakaa yhdeksäksi, tai jopa 18 eri järveksi.[3]

Maantiede

Hietasaari
Saimaan ranta Joutsenossa.

Saimaa on Suomen suurin järvi ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Sen pinta-ala on noin 4 400 neliökilometriä ja rantaviivan pituus noin 14 850 kilometriä.[1]

Saimaa muodostuu useista salmien yhdistämistä järvenselistä, joista suurimpia ovat Etelä-Saimaa (josta myös käytetään laajalti nimeä Suur-Saimaa tai joskus myös Saimaan selkä), saariston pirstoma Pihlajavesi Savonlinnan eteläpuolella, luonnonkaunis Haukivesi Savonlinnan pohjoispuolella ja aava Pyhäselkä Joensuun eteläpuolella. Muita tunnettuja Saimaan osia ovat muun muassa kirkasvetinen Puruvesi, erämainen Luonteri sekä jylhä Kolovesi. Saimaa muodostaa keskeisimmän osan itäisestä Järvi-Suomesta (ks. Suomen maisemamaakunnat).

Saimaan keskimääräinen pinnankorkeus on 75,70 metriä merenpinnan yläpuolella. Saimaa on syvä järvi ja suurin mitattu syvyys on 84 metriä Yövedellä Käenniemenselässä Suuren Riuttasaaren ja Pienen Riuttasaaren eteläpuolella.[4] Suurimman osan vesistään Saimaa saa Pielisen reitiltä Pielisjoesta, joka laskee Saimaan tasolle Pyhäselällä Joensuussa. Toinen pohjoisista reiteistä Kallaveden reitti purkaa vetensä Saimaan tasolle Soisalon länsipuolelta Leppävirran reittiä ja itäpuolelta Heinäveden reittiä pitkin. Näiden molempien reittien vedet saavuttavat Saimaan tason Haukivedellä Varkauden Huruskosken ja Heinäveden Pilpankosken jälkeen.

Saimaa on Vuoksen vesistön pääjärvi, jonka laskujoki Vuoksi virtaa Laatokkaan, josta Saimaan vedet laskevat edelleen Nevajokea pitkin Suomenlahteen.[1]

Geologinen historia

Jääkauden jälkeen Saimaa kuroutui Itämeren Ancylus-vaiheen makeanveden järvestä itsenäiseksi järveksi, joka laski vetensä Perämereen kuroutumiskohdastaan. Aluksi Saimaan vesiallas sijaitsi nykyistä pohjoisempana, sillä maan kuori oli jääkauden jälkeen vielä luoteeseen kallellaan. Maa kohosi luoteessa kuitenkin nopeammin kuin kaakossa, jolloin vesi valui hiljalleen etelään laajentaen tulvillaan järven pinta-alaa. Lopulta järvialtaan kallistuminen nosti järven valumakynnyksen luusuassa liian korkealle kuivaten Saimaan lasku-uoman. Vedet nousivat ennätyksellisen korkealle ja puhkaisivat uuden lasku-uoman Päijänteeseen Pielavedellä. Saimaan laskujoki virtasi Perämerelle nyt Päijänteen kautta noin 6500 eaa. alkaen.[5]

Myös Päijänteen laskukynnys nousi ja sai Päijänteen tulvimaan. Veden pinta nousi Saimaan tasolle, jolloin syntyi suuri yhtenäinen Sisä-Suomen suurjärven järviallas. Suurjärven lasku-uoma säilytti Päijänteen luusuan laskien vedet Kalajoen kautta Perämereen. Maankohoamisen vaikutuksesta yhteys Päijänteeseen katkesi, ja Saimaasta muodostui taas erillinen järvi, joka mursi kaksi lasku-uomaa Kymijokeen, joka oli myös Päijänteen lasku-uoma. Toinen reitti kulki Mäntyharjun kautta ja toinen eli Valkealan reitti Salpausselkien välissä. Lopulta syntyi noin 4000 eaa. Vuoksi, joka korvasi edellä mainitut uomat.[6][5]

Hydrologia

Vedenkorkeus vuoden 1899 tulvan aikaan hakattuna kallioon Olavinlinnassa.

Saimaaseen tulee vettä keskimäärin 21 miljardia kuutiometriä vettä vuodessa. Veden pinta kohoaisi 4,8 metriä, mikäli vesi jäisi Saimaaseen, mutta 4,3 metriä virtaa Vuoksea pitkin Laatokkaan ja 0,5 metriä haihtuu. Saimaalle on ominaista voimakkaat veden pinnan vaihtelut. Vedenpinta on ollut ylimmillään 77,65 metriä vuonna 1899 ja alimmillaan 74,32 metriä merenpintatason yläpuolella vuonna 1942.[7]

Saimaan altaat

Seuraavassa on lueteltu Saimaan suurimmat ja tunnetuimmat osat ylävedeltä alkaen.

Joensuusta Haukivedelle laskevat altaat:

Varkaudesta Savonlinnan salmien kautta Pihlajavedelle laskevat altaat:

Punkaharjun itäpuolelta Pihlajavedelle laskevat altaat:

Savonlinnan eteläpuolelta Puumalan salmesta Saimaan pääaltaaseen laskevat altaat:

  • Pihlajavesi (Tolvanselkä – Katosselkä – Haapaselkä)

Mikkelistä Saimaan pääaltaaseen laskevat altaat:

Anttolan itäpuolelta pääaltaaseen laskevat altaat:

Muita pääaltaan sivualtaita:

Saimaan pääaltaan selkävedet:

  • Petraselkä – Munaluodonselkä – Ilkonselkä
Saimaata Kotasaaresta katsottuna.

Nimet ja rajaukset

Saimaa muodostuu järvialtaista, jotka ovat yhteydessä toisiinsa salmien välityksellä. Saimaa-nimeä on käytetty kirjavasti, ja alueen järville on erilaisia nimiä ja rajauksia.[8]

On erilaisia Saimaa-nimityksiä ja niillä erilaisia rajauksia:

Asutus ja kulttuurihistoria

Suur-Saimaa sekä eräitä siihen liittyviä järvireittejä ja asutuskeskuksia.

Mesoliittisen ja varhaisneoliittisen kivikauden (noin 10 000–5 700 vuotta sitten) aikana Saimaan vedenpinta oli paljon nykyistä alempana. Siksi sen alueelta etsitään merkkejä kivikautisesta asutuksesta, joka olisi nyttemmin jäänyt veden alle.[10]

Tutkimusmatkailija, eversti Johan Bartram kartoitti ja viitoitti ensimmäistä kertaa Saimaan vesistöä kahdeksana kesänä vuodesta 1856 alkaen. Työn tuloksia julkaistiin suomeksi teoksessa Purjelaitain osoitukset Saiman kanavasuun Lauritsalan, sekä Savonlinnan, Kuopion ja Joensuun kaupunkien välillä (1858). Bartramin kuoleman jälkeen 1865 työtä jatkoi Konstantin Lönneström.[11]

Olavinlinna rakennettiin 1400-luvulla Kalmarin unionin ja Novgorodin rajaseudulle. Sen rakennuspaikka valittiin siksi, että se oli kokonaan veden ympäröimä ja veden voimakas virtaus esti jäätymisen.

Saimaa oli tärkeä kulkureitti, jota pitkin kuljetettiin tervaa ja puutavaraa.[12]

Lappeenrannan, Joensuun ja Mikkelin kaupungit sijaitsevat Saimaan rannalla. Pienempiä Saimaan rannalla sijaitsevia kaupunkeja ovat Imatra, Savonlinna ja Varkaus.[1]

Vesiliikenne

Saimaan kanava kulkee Lappeenrannasta Viipuriin ja Suomenlahteen. Vuonna 2013 Saimaan kanavan kuljetusten kokonaismäärä oli 2,8 miljoonaa tonnia. Lappeenrannasta eteenpäin laivaliikenne jatkuu Saimaan syväväyliä pitkin muihin Itä-Suomen kaupunkeihin.[13] Syväväyläverkosto ulottuu Kuopioon ja Joensuuhun asti.[14] Saimaan järvialueen väylästöön kuuluu kolmenlaisia julkisia väyliä: 814 km syväväyliä (4,2 m) 1 560 km pääväyliä (yli 2,4 m) ja 1 203 km sivuväyliä (alle 2,3 m).[15] Siltojen alituskorkeus on Suomessa yleensä enintään 18 metriä, mutta syväväylän laivat edellyttävät 24 metriä. Siksi sisämaan kanneltaan korkeimmat sillat löytyvät Saimaan syväväylän varrelta.[16][17]

Toiset kanavat yhdistävät Saimaan toisiin itäisen Suomen suuriin järviin, muun muassa Unnukkaan, Kallaveteen, Pieliseen ja Juojärveen, muodostaen todellisen vesiteiden verkoston.[18] Saimaalla on paljon risteilyliikennettä matkailijoille.[19] Veneilijöiden käytössä on kaikkiaan 112 retkisatamaa.[20]

Ympäristöongelmat

Veden laatu on suurimmassa osassa Saimaata erinomainen tai hyvä. Merkittävimpiä kuormittajia ovat taajama- ja haja-asutus, teollisuuslaitokset, maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto.[7]

Saimaan Voisalmesta nostettiin tammikuussa 2016 yhteensä 105 toisen maailmansodan aikaista lentopommia.[21]

Eläimistö

Saimaannorppa on vain Saimaalla elävä norpan erittäin uhanalainen alalaji, joka eristyi muista norppapopulaatioista noin 8 000 vuotta sitten. Saimaannorppakanta oli talvikaudella 2016 noin 360 yksilöä, kun se neljä vuotta aiemmin (2012) oli vain noin 310 yksilöä[22][23].[24]

Saimaalla kalastajien saaliina voi olla ahven, hauki, järvitaimen, järvilohi, kuha, erilaiset särkikalat tai harjus. Kuhan alamittaa on nostettu eri osa-alueilla 40–45 senttimetriin.[25]

Saimaan ja Pielisen alueen kotoperäinen järvilohi ei enää lisäänny luonnonvaraisesti, sillä sen lisääntymisjoet on padottu.[26]

Saimaan nieriä on Suomen uhanalaisin kalapopulaatio.[26]

Katso myös

Lähteet

  • Marjatta Koivisto, toimittaja: Jääkaudet. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3
    • Tuija Jantunen: Muinais-Itämeri, s. 63–86
    • Heikki Rainio: Mahtavat Salpausselät, s. 87–105
  • Matti Hakulinen: Pohjois-Savon suurjärvi – Saimaan altaan kuroutuminen. Geologi, 2012, 64. vsk, nro 5, s. 132–136. Helsinki: Suomen Geologinen Seura. ISSN 0046-5720 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 5.1.2013.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Suur-Saimaa Järviseutu. Viitattu 13.6.2016.
  2. ↑ a b Saimaa Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.6.2016.
  3. ↑ a b c d e f g h i j Suur-Saimaa Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.8.2015.
  4. ↑ Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma (pdf) 30.11.2011. Helsinki: Ympäristöministeriö. Viitattu 11.11.2015.
  5. ↑ a b Jantunen 2004, s. 63–84
  6. ↑ T. Jussila Suomen esihistorian kronologiataulukko Mikroliitti Oy
  7. ↑ a b Saimaannorppa ja sen elinympäristö, Saimaa 2004/2013. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry. Viitattu 25.10.2015.
  8. ↑ a b c d e f Saimaa, nimet ja rajaukset; Ymparisto.fi[vanhentunut linkki]
  9. ↑ Esko Kuusisto, Suur-Saimaan vesitase ja tulovirtaaman ennustaminen, sivu 14; Vesihallitus 1978
  10. ↑ Arkeologit etsivät merkkejä Saimaan vedenpinnan alle jääneestä kivikautisesta asutuksesta Helsingin yliopisto. Viitattu 13.6.2016.
  11. ↑ Savonlinnan kotitalousoppilaitos ja Säämingin koulutila Museovirasto. Viitattu 7.8.2015.
  12. ↑ Vesiliikenteen vuosisadat Saimaa Cruises. Viitattu 13.6.2016.
  13. ↑ Saimaan maakuntien liitot haluavat TEN-T rahoitusta Saimaan syväväylälle Etelä-Karjalan liitto. Viitattu 18.10.2015.
  14. ↑ Saimaan syväväylä osana liikennejärjestelmää (s. 4) Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulle. ELY-keskus. Viitattu 18.10.2015.
  15. ↑ Saimaan kanava Tietoa veneilijöille. Lappeenrannan satama. Viitattu 18.10.2015.
  16. ↑ Jännevirran sillasta tulee yksi Suomen korkeimmista Savon Sanomat. 2014. Viitattu 18.10.2015.
  17. ↑ Suositukset vesistösiltojen aukkomitoista (s. 3) Merenkulkulaitoksen julkaisuja 12/2005. 2005. Viitattu 18.10.2015.
  18. ↑ Sulkukanavien ja avattavien siltojen aukioloajat Liikennevirasto. Viitattu 18.10.2015.
  19. ↑ Laivaristeilyjä sinisellä Saimaalla Savonlinna Travel. Viitattu 18.10.2015.
  20. ↑ Veneilysaimaa Veneilysaimaa. Viitattu 18.10.2015.
  21. ↑ Saimaasta nostettiin yli 100 lentopommia Aamulehti. 19.2.2016. Alma. Viitattu 19.2.2016.
  22. ↑ Ympäristöministeriö 30.5.2017, viitattu 23.7.2017
  23. ↑ Saimaan norppakanta kasvoi ensi kertaa yli kolmensadan Helsingin Sanomat. 27.8.2012. Viitattu 19.11.2012.
  24. ↑ Norppatouhuja (pdf) Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 7.8.2015.
  25. ↑ Saimaa Fishing Finland. Viitattu 7.8.2015.
  26. ↑ a b Suomen uhanalaiset kalat. WWF

Kirjallisuus

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saimaa.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saimaa&oldid=18671607”