Ero sivun ”Nigel Farage” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 8: Rivi 8:
| kuolinpäivä =
| kuolinpäivä =
| kuolinpaikka =
| kuolinpaikka =
| puolue = [[Brexit-puolue]] {{small|(2019–)}}
| puolue = [[Brexit Party]] {{small|(2019–)}}
| entiset puolueet = [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|Konservatiivipuolue]] {{small|(1978–1993)}}<br />[[Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue|UKIP]] {{small|(1993–2018)}}<br />[[Sitoutumaton]] {{small|(2018–2019)}}<br />
| entiset puolueet = [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)|Konservatiivipuolue]] {{small|(1978–1993)}}<br />[[Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue|UKIP]] {{small|(1993–2018)}}<br />[[Sitoutumaton]] {{small|(2018–2019)}}<br />
| asema =
| asema =
Rivi 14: Rivi 14:
| kotipaikka = {{Englannin lippu}} Single Street, [[Lontoo]]
| kotipaikka = {{Englannin lippu}} Single Street, [[Lontoo]]
| uskonto =
| uskonto =
| puoliso = Kirsten Mehr (1999–)
| puoliso = Kirsten Mehr {{small|(1999–)}}
| lapset = 4
| lapset = 4
| allekirjoitus =
| allekirjoitus =

Versio 2. toukokuuta 2019 kello 16.56

Nigel Farage
Nigel Farage vuonna 2014.
Nigel Farage vuonna 2014.
Henkilötiedot
Syntynyt3. huhtikuuta 1964 (ikä 60)
Englanti Downe, Kent
Poliitikko
Puolue Brexit Party (2019–)
Entiset puolueet Konservatiivipuolue (1978–1993)
UKIP (1993–2018)
Sitoutumaton (2018–2019)
Vaalipiiri Kaakkois-Englanti
Kotipaikka Englanti Single Street, Lontoo
Puoliso Kirsten Mehr (1999–)
Lapset 4
Aiheesta muualla
nfarage.com

Nigel Paul Farage (s. 3. huhtikuuta 1964 Kent, Englanti) on brittiläinen poliitikko. Farage on ollut Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 1999 ja on Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -europarlamenttiryhmän puheenjohtaja.[1] Hän toimi Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen (UKIP) puheenjohtajana vuosina 2006–2009 ja 2010–2016. Hän erosi UKIPista vuonna 2018. Keväällä 2019 Farage on nousemassa uuden Brexit Party -puolueen johtajaksi.

Tausta

Nigel Farage syntyi Downen kylässä Kentissä vuonna 1964.[2][3] Hänen isänsä oli pörssivälittäjä, joka jätti perheen kun Nigel oli 5-vuotias. Farage ei mennyt yliopistoon vaan ryhtyi välittäjäksi Lontoon Cityn tavarapörssiin.[3]. Faragen suku isänsä puolelta on alun perin hugenotteja Ranskasta[4].

Poliittinen ura

Farage oli aluksi konservatiivipuolueessa, mutta jätti sen, kun pääministeri John Major allekirjoitti Maastrichtin sopimuksen. Vuonna 1993 Farage oli perustamassa UKIP:ia, jonka tavoitteena on irrottaa Britannia Euroopan unionista.[3] Hänet valittiin Euroopan parlamenttiin vuoden 1999 vaaleissa ja on ollut sen jäsen siitä lähtien. Farage sanoo että EU:ta täytyy yrittää muuttaa sisältäpäin. Hänet tunnetaan suorapuheisena ja terävänä EU-kriitikkona.[3] Farage sanoo rakastavansa Eurooppaa, mutta ei halua että Euroopan unioni "samanlaistaa" Euroopan.[5]

Vuonna 2005 Farage oli aktiivisesti ajamassa epäluottamusäänestystä entistä Euroopan komission puheenjohtajaa, José Manuel Barrosoa vastaan, jonka vierailu Spiros Latsisin huvijahdilla herätti epäilyksiä eturistiriidasta.[6]

Farage oli ensimmäisen kerran UKIP:in puheenjohtajana 2006–2009. Hän erosi puheenjohtajuudesta 2009, koska pyrki parlamentin alahuoneeseen vuoden 2010 parlamenttivaaleissa, mutta ei tullut valituksi.[3][5] Hänet valittiin jälleen UKIP:in puheenjohtajaksi 2010.[7]

Farage on ottanut etäisyyttä UKIP:in vuoden 2010 vaalimanifestiin, sillä hän ei ollut itse tekemässä sitä, koska ei ollut puolueen puheenjohtaja silloin. Faragen johdolla puolue laatii vuonna 2015 uuden manifestin.[8]

Farage joutui vuonna 2013 vihaisten mielenosoittajien piirittämäksi Skotlannin-vierailullaan. Mielenosoittajat syyttivät Faragea rasismista ja kritisoivat hänen unionimyönteisyyttään. Farage pääsi lopulta poistumaan poliisin avulla.[9]

Farage ilmoitti parlamenttivaalin 2015 jälkeen eroavansa puheenjohtajan tehtävistä, mutta puolueen johtoryhmä ei hyväksynyt eroa.[10]

Farage ilmoitti heinäkuussa 2016 jälleen eroavansa puolueen johdosta.[11] Saman vuoden marraskuussa puheenjohtajuus siirtyi puolueen jäsenäänestyksen voittaneelle Paul Nuttallille.[12] Farage erosi puolueesta kokonaan joulukuussa 2018 vastalauseena puolueen pakkomielteiselle suhtautumiselle islamiin ja katuaktivismiin sekä äärioikeistolaisaktivisti Tommy Robinsonn nimittämiselle puolueen neuvonantajaksi.[13]

Farage kertoi maaliskuussa 2019 astuvansa uuden Brexit Party -puolueen johtajaksi. Hän sanoi johtavansa puolueensa vuoden 2019 eurovaaleihin, jos Britannia osallistuu niihin.[14]

Näkemyksiä

Farage on kehoittanut länttä lopettamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin Ukraina-politiikan arvostelun ja keskittämään voimavarat islamistiterroristien lyömiseen.[15]

Yksityiselämä

Farage on ollut kahdesti naimisissa ja hänellä on neljä lasta. Hän solmi toisen avioliittonsa 1999 saksalaisen Kirsten Mehrin kanssa.[3] Farage oli 21-vuotiaana auto-onnettomuudessa ja vuonna 2010 lento-onnettomuudessa, ja hän on sairastanut kivessyövän.[3] Hän pitää kriketistä ja vierailee usein ensimmäisen maailmansodan taistelupaikoilla ystäväryhmänsä kanssa.[3]

Lähteet

  1. Nigel Farage Euroopan parlamentti. Viitattu 11.3.2017.
  2. Durkin, Martin: My six months with normal Nigel Farage 30.3.2014. The Telegraph. Viitattu 4.3.2017. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h Goldsmith, Rosie: Profile: Nigel Farage, UKIP leader 4.12.2012. BBC. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  4. Meltzer, Tom: Is Nigel Farage a racist?. The Guardian, 10 May 2013. London. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28 April 2014. Arkistoitu 30 July 2013.
  5. a b Parkinson, Justin: Profile: UKIP leader Nigel Farage 2.4.2014. BBC. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  6. Barroso rebuffs yacht questions 25.5.2005. BBC. Viitattu 29.12.2014. (englanniksi)
  7. Branigan, Tania: Nigel Farage wins Ukip leadership contest 13.9.2006. The Guardian. Viitattu 30.12.2014. (englanniksi)
  8. Mason, Rowena: Nigel Farage disowns Ukip's entire 2010 election manifesto 24.1.2014. The Guardian. Viitattu 28.12.2014. (englanniksi)
  9. Johnson, Simon: Nigel Farage barricaded in Scottish pub and rescued by police riot van 16.5.2013. The Telegraph. Viitattu 29.12.2014. (englanniksi)
  10. Mason, Rowena: Nigel Farage withdraws resignation as Ukip leader 11.5.2015. The Guardian. Viitattu 12.5.2015. (englanniksi)
  11. Nigel Farage eroaa Ukipin johdosta iltalehti.fi. 4.7.2016. Viitattu 4.7.2016.
  12. Paul Nuttall elected as UKIP leader 28.11.2016. BBC. Viitattu 4.3.2017. (englanniksi)
  13. Jukka Huusko: Brexitiä lietsonut Nigel Farage erosi perustamastaan Ukip-puolueesta Helsingin Sanomat. 5.12.2018. Viitattu 5.12.2018.
  14. Nigel Farage back in frontline politics as Brexit Party leader BBC News. 22.3.2019. Viitattu 6.4.2019.
  15. Graham, Georgia: Nigel Farage: Stop opposing Vladmir Putin in Ukraine and join forces to defeat Islamic terrorists 16.9.2014. The Telegraph. Viitattu 29.12.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla