Ihmisen sukupuoli

Tämä artikkeli käsittelee ihmisen sukupuoliominaisuuksia, kuten ihmisen sukupuolen anatomista, kulttuurillista, juridista ja sosiaalisia tasoja.

Sosiaalinen sukupuoli

Pääartikkeli: Sosiaalinen sukupuoli

Sosiaalinen sukupuoli on yhteisön kokemus ja tulkinta yksilön sukupuolesta. Sen piiriin kuuluvat mm. käsitykset siitä, mikä on miehekästä ja mikä naisellista. Sosiaaliseen sukupuoleen luetaan myös yksilön juridinen asema yhteiskunnassa, eli juridinen sukupuoli. Juridinen sukupuoli saattaa aiheuttaa ongelmia, mikäli yhteiskunnan tulkinta on ristiriidassa henkilön psykologisen sukupuolen, pukeutumisen ja käytöksen kanssa.

Mm. länsimaissa ihmisen kuten sukupuoliin jakauvien eläinlajienkin sukupuolia on sosiaalisessakin mielessä kaksi (samoin kuin biologisesti), mutta tunnetaan myös ihmisyhteisöjä, joissa sosiaalisia sukupuolia on useampia. Näissä yhteiskunnissa täysikasvuiset henkilöt, joiden ei katsota olevan miehiä eikä naisia, ovat yleensä geneettisesti miespuolisia henkilöitä, jotka on tehty lisääntymiskyvyttömiksi ja jotka ovat omaksuneet miessukupuolelle epäominaisia käyttäytymispiirteitä. Intiassa kutsutaan nimellä "hijra" henkilöä, joka esiintyy yhteiskunnassa naisena, vaikka on sukupuoleltaan luokiteltu syntyessään mieheksi. On myös kulttuureita, joissa miessukupuoli jakaantuu kahteen sosiaaliseen sukupuoleen. Näistä toinen saattaa olla maskuliininen ja toinen feminiinisempi.

Modernissa länsimaisessa kulttuurissa on kehittynyt gender blender -ilmiö, jossa henkilö yhdistelee pukeutumisessaan ja käyttäytymisessään naisellisia ja miehisiä piirteitä.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Pääartikkeli: Sukupuolten tasa-arvo

Suomessa sukupuolisyrjintä on rikos, ja kaikissa länsimaissa naisille ja miehille pyritään takaamaan samat oikeudet.

Sukupuoli-identiteetti

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan yksilön sisäistä kokemusta ja tietoisuutta sukupuolestaan. Selkeää ja pysyvää sukupuoli-identiteettiä kutsutaan vakaaksi, epävarmaa tai vaihtelevaa epävakaaksi. Se muodostuu useimmilla varhaislapsuudessa monitekijäisesti biologisen, anatomisen, psykologisen ja sosiaalisen sukupuolen mukaan.

Ensimmäisinä elinvuosina lapselle kehittyy ylisukupuoli-identiteetti, jonka aikana lapsi muodostaa käsityksen omasta sukupuolestaan, sekä miehenä ja naisena olemisesta. CSI-käsitettä käytetään toisinaan myös tarkoittamaan kromosomien, sikiöaikaisten sukupuolielinten ja hormonaalisesti ohjatun erilaistumiskehituksen tuloksena ilmenevää fyysistä ulkomuotoa.

Sukupuoli-identiteettiin kuuluvaksi lasketaan myös sukupuolirooli, joka sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttätymisen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa mies, nainen tai jotakin muuta. Sukupuolirooli on myös kulttuuri- ja aikakausisidonnainen yhteisön asettama normi, jonka mukaan yksilön oletetaan käyttäytyvän. Myös seksuaalinen orientaatio eli suuntautuminen kuuluu sukupuoli-identiteetin osa-alueisiin.

Sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolin (eli sosiaalisen sukupuolen) ero ilmenee esimerkiksi ihmisillä, jotka kokevat olevansa toista sukupuolta, kuin heidän kehonsa (lääk. transsukupuoli), erotettuna ihmisistä, jotka ilmentävät pukeutumisella sukupuolensa feminiinistä tai maskuliinista puoltaan (lääk. transvestismi). Pukeutumisen avulla ihminen voi ilmentää kuuluvansa sosiaalisen sukupuolen tasolla toiseen sukupuoleen, kuin hänen yhteisön kautta oletettu sukupuolensa on (kts. myös drag queen, drag king). Sukupuolen ristiriitaa kokevat haluavat kuitenkin elää pysyvästi toisessa sukupuolen roolissa ja tähän liittyy usein myös kehodysforia.

Katso myös

• Sukupuoli
• Sukupuolen määrittäminen
• Sosiaalinen sukupuoli
• Transsukupuolisuus ja muunsukupuolisuus
• Seksuaalisuus