Ero sivun ”C4-kasvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset:  ohjaussivu muutettu sisältösivuksi  Visuaalinen muokkaus
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6: Rivi 6:


C4-kasveja tavataan lähinnä vain maapallon lämpimillä seuduilla, [[Päiväntasaaja|päiväntasaajalta]] noin 45° [[Leveyspiiri|leveyspiireille]]. Villeämmillä alueilla, lähempänä maapallon napoja [[C3-kasvi|C3-kasvit]] ovat selvästi yleisempiä kuin C4-kasvit.
C4-kasveja tavataan lähinnä vain maapallon lämpimillä seuduilla, [[Päiväntasaaja|päiväntasaajalta]] noin 45° [[Leveyspiiri|leveyspiireille]]. Villeämmillä alueilla, lähempänä maapallon napoja [[C3-kasvi|C3-kasvit]] ovat selvästi yleisempiä kuin C4-kasvit.

== Lähteet ==
* http://rubisco.ugr.es/fisiofar/pagwebinmalcb/contenidos/Tema09/Kranz.pdf (englanniksi)

=== Viitteet ===

Versio 27. maaliskuuta 2017 kello 23.18

C4-kasvi on kasvi, joka yhteyttää käyttäen C4-yhteyttämistä, jossa hiiltä siirretään nelihiilisenä hiilihydraattina. C4-kasvien uskotaan syntyneen noin 32–24 miljoonaa vuotta sitten oligoseenikaudella ja tulleen merkittäviksi 7–6 miljoonaa vuotta sitten mioseenikaudella.

C4-kasveja on 1 % kasvilajeista ja 5 % kasvibiomassasta, mutta ne sitovat 30 % kaikkien kasvien sitomasta hiilidioksidista.[1] C4-kasveja ovat myös muutamat tärkeät viljelyskasvit kuten maissi, durra, hirssit, amarantit ja sokeriruoko.[2]

C4-kasveilla on useimmista C3-kasveista poiketen johtojännetupet, mikä näkyy lehden poikkileikkauksessa niin sanottuna Kranz-anatomiana. Siinä johtojännetupet näkyvät johtojänteiden ympärillä ympäröivästä parenkyymisolukosta poikkeavina, rengasmaisina rakenteina.

C4-kasveja tavataan lähinnä vain maapallon lämpimillä seuduilla, päiväntasaajalta noin 45° leveyspiireille. Villeämmillä alueilla, lähempänä maapallon napoja C3-kasvit ovat selvästi yleisempiä kuin C4-kasvit.

Lähteet

Viitteet

  1. [1]
  2. Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 102, 105, 106, 115, 191, 373. WSOY, 1998. ISBN 951-0-21295-4