Ero sivun ”Käyttäytymistaloustiede” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätty linkkejä
Merkkaus:  mobiilisovelluksesta 
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta 
Rivi 1: Rivi 1:
'''Käyttäytymistaloustiede''' eli behavioristinen taloustiede on [[taloustiede|taloustieteen]] tutkimussuunta, jossa tutkitaan psykologisten, sosiaalisten, kognitiivisten sekä tunneperäisten tekijöiden vaikutusta ihmisten ja instituutioiden taloudelliseen päätöksentekoon sekä niiden seurauksia markkinoihin ja resurssien jakoon. '''Behavioristinen rahoitus''' ([[englannin kieli|engl.]] ''Behavioral finance'') on siihen läheisesti liittyvä tutkimusala, joka pyrkii tarjoamaan psykologisia ja tunneperäisiä selityksiä erilaisiin rahoitusmarkkinoilla esiintyviin [[anomalia (taloustiede) | anomalioihin]]. Behavioristisen rahoituksen tutkimusasetelma pyrkii huomioimaan sen, ettei ihminen kykene tietokoneen tavoin toistamaan täysin [[Rationaalisuus|rationaalista]] päätöksentekoa. Usein ihmisen toimintaa, käyttäytymistä ja ajattelua ohjaavatkin erilaiset [[Kognitio|kognitiot]] ja [[Tunne|tunteet]]. Siksi behaviorististen alojen tutkimuksessa ollaankin tyypillisesti kiinnostuneita taloudellisten toimijoiden [[Rajoitettu rationaalisuus|rationaalisen päätöksenteon rajoista]] sekä siitä miten erilaiset [[Heuristiikka|heuristiikat]] ja [[Kognitiivinen vinouma|kognitiiviset vinoumat]] vaikuttavat ihmisten päätöksentekoon.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hersh Shefrin|Nimeke=Beyond Greed and Fear - Understanding Behavioral Finance and the Psychology of Investing|Julkaisija=Oxford University Press, Inc|Vuosi=2002|Sivu=4–5|Isbn=978-0-19-5304213}}</ref> Käyttäytymistieteelliset mallit sisältävät usein näkökulmia [[psykologia]]sta, [[neurotiede|neurotieteistä]] sekä [[mikrotaloustiede|mikrotaloustieteestä]].
'''Käyttäytymistaloustiede''' eli behavioristinen taloustiede on [[taloustiede|taloustieteen]] tutkimussuunta, jossa tutkitaan psykologisten, sosiaalisten, kognitiivisten sekä tunneperäisten tekijöiden vaikutusta ihmisten ja instituutioiden taloudelliseen päätöksentekoon sekä niiden seurauksia markkinoihin ja resurssien jakoon. '''Behavioristinen rahoitus''' ([[englannin kieli|engl.]] ''Behavioral finance'') on siihen läheisesti liittyvä tutkimusala, joka pyrkii tarjoamaan psykologisia ja kognitiivisia selityksiä erilaisiin rahoitusmarkkinoilla esiintyviin [[anomalia (taloustiede) | anomalioihin]]. Behavioristisen rahoituksen tutkimusasetelma pyrkii huomioimaan sen, ettei ihminen kykene tietokoneen tavoin toistamaan täysin [[Rationaalisuus|rationaalista]] päätöksentekoa. Vaikka ihminen pyrkisikin toimimaan perinteisen rahoitusteorian mukaisesti "täysin rationaalisesti", niin siitä huolimatta '''behavioristisen rahoituksen''' näkökulmasta sijoittajien toimintaa, käyttäytymistä ja ajattelua ohjaavatkin erilaiset [[Kognitio|kognitiot]] ja [[Tunne|tunteet]]. Tämän vuoksi käyttäytymistieteellisessä taloustutkimuksessa ollaankin [[Irrationaalisuus|irrationaalisuuden]] tutkimisen sijaan tyypillisesti kiinnostuneempia taloudellisten toimijoiden [[Rajoitettu rationaalisuus|rationaalisen päätöksenteon rajoista]] sekä siitä miten erilaiset [[Heuristiikka|heuristiikat]] ja [[Kognitiivinen vinouma|kognitiiviset vinoumat]] vaikuttavat sijoittajien päätöksentekoon.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hersh Shefrin|Nimeke=Beyond Greed and Fear - Understanding Behavioral Finance and the Psychology of Investing|Julkaisija=Oxford University Press, Inc|Vuosi=2002|Sivu=4–5|Isbn=978-0-19-5304213}}</ref> Käyttäytymistieteelliset mallit sisältävät usein näkökulmia [[psykologia]]sta, [[neurotiede|neurotieteistä]] sekä [[mikrotaloustiede|mikrotaloustieteestä]].


Tyypillinen käyttäytymistaloustieteellisen tutkimuksen koetilanne on sellainen, että koehenkilöt pannaan laboratoriossa pelaamaan tiettyä peliä - esimerkiksi [[ultimatum-peli]]ä, [[diktaattoripeli]]ä, [[julkishyödykepeli]]ä tai [[vangin dilemma|vangin dilemmaa]]. Sitten mitataan, missä määrin koehenkilöiden käyttäytyminen poikkeaa rationaalisen valinnan teorian mukaisesta ennustetusta käyttäytymisestä.<ref>Herbert Gintis, Samuel Bowles, Robert Boyd, Ernst Fehr, ed., Moral Sentiments and Material Interests. The Foundations of Cooperation in Economic Life. Sivut 11 - 17.</ref>
Tyypillinen käyttäytymistaloustieteellisen tutkimuksen koetilanne on sellainen, että koehenkilöt pannaan laboratoriossa pelaamaan tiettyä peliä - esimerkiksi [[ultimatum-peli]]ä, [[diktaattoripeli]]ä, [[julkishyödykepeli]]ä tai [[vangin dilemma|vangin dilemmaa]]. Sitten mitataan, missä määrin koehenkilöiden käyttäytyminen poikkeaa rationaalisen valinnan teorian mukaisesta ennustetusta käyttäytymisestä.<ref>Herbert Gintis, Samuel Bowles, Robert Boyd, Ernst Fehr, ed., Moral Sentiments and Material Interests. The Foundations of Cooperation in Economic Life. Sivut 11 - 17.</ref>

Versio 22. elokuuta 2016 kello 16.50

Käyttäytymistaloustiede eli behavioristinen taloustiede on taloustieteen tutkimussuunta, jossa tutkitaan psykologisten, sosiaalisten, kognitiivisten sekä tunneperäisten tekijöiden vaikutusta ihmisten ja instituutioiden taloudelliseen päätöksentekoon sekä niiden seurauksia markkinoihin ja resurssien jakoon. Behavioristinen rahoitus (engl. Behavioral finance) on siihen läheisesti liittyvä tutkimusala, joka pyrkii tarjoamaan psykologisia ja kognitiivisia selityksiä erilaisiin rahoitusmarkkinoilla esiintyviin anomalioihin. Behavioristisen rahoituksen tutkimusasetelma pyrkii huomioimaan sen, ettei ihminen kykene tietokoneen tavoin toistamaan täysin rationaalista päätöksentekoa. Vaikka ihminen pyrkisikin toimimaan perinteisen rahoitusteorian mukaisesti "täysin rationaalisesti", niin siitä huolimatta behavioristisen rahoituksen näkökulmasta sijoittajien toimintaa, käyttäytymistä ja ajattelua ohjaavatkin erilaiset kognitiot ja tunteet. Tämän vuoksi käyttäytymistieteellisessä taloustutkimuksessa ollaankin irrationaalisuuden tutkimisen sijaan tyypillisesti kiinnostuneempia taloudellisten toimijoiden rationaalisen päätöksenteon rajoista sekä siitä miten erilaiset heuristiikat ja kognitiiviset vinoumat vaikuttavat sijoittajien päätöksentekoon.[1] Käyttäytymistieteelliset mallit sisältävät usein näkökulmia psykologiasta, neurotieteistä sekä mikrotaloustieteestä.

Tyypillinen käyttäytymistaloustieteellisen tutkimuksen koetilanne on sellainen, että koehenkilöt pannaan laboratoriossa pelaamaan tiettyä peliä - esimerkiksi ultimatum-peliä, diktaattoripeliä, julkishyödykepeliä tai vangin dilemmaa. Sitten mitataan, missä määrin koehenkilöiden käyttäytyminen poikkeaa rationaalisen valinnan teorian mukaisesta ennustetusta käyttäytymisestä.[2]

Behavioristisen taloustieteen kehittäjiä

Katso myös

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Herbert Gintis, Samuel Bowles, Robert Boyd, Ernst Fehr, ed., Moral Sentiments and Material Interests. The Foundations of Cooperation in Economic Life. The MIT Press, Cambridge 2005.
  • Rabin, Matthew: Psychology and Economics. Journal of Economic Literature 36(1), 1998, s. 11-46. Ks. EBSCO tai JSTOR.
  • Frey, Bruno S. & Reiner Eichenberger: Economic Incentives Transform Psychological Anomalies. Journal of Economic Behavior and Organization 23(2), 1994, s. 215-234.
  • Goldstein, Daniel G. & Gerd Gigerenzer: Models of Ecological Rationality: The Recognition Heuristic. Psychological Review 109(1), 2002, s. 75-90.
  • Cohen, Jonathan D.: The Vulcanization of the Human Brain: A Neural Perspective on Interactions Between Cognition and Emotion. Journal of Economic Perspectives 19(4), 2005, s. 3-24.
  • Kanazawa, Satoshi: Social Sciences are Branches of Biology. Socio-Economic Review 2, 2004, s. 371-390.
  • Shiller, Robert. J.: Human Behavior and the Efficiency of the Financial System. Kirjassa Handbook of Macroeconomics, osa 1C, toim. John B. Taylor & Michael Woodford. Elsevier, Amsterdam 1999.
  • Diamond, Peter & Vartiainen, Hannu. 2007. Behavioral Economics and Its Applications. Princeton University Press.
  • Thaler, Richard H.: Väärin käyttäytyminen. Käyttäytymistaloustieteen synty. ((Misbehaving. The Making of Behavioural Economics, 2015.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra cognita, 2015. ISBN 978-952-5697-74-2

Lähteet

  1. ↑ Hersh Shefrin: Beyond Greed and Fear - Understanding Behavioral Finance and the Psychology of Investing, s. 4–5. Oxford University Press, Inc, 2002. ISBN 978-0-19-5304213
  2. ↑ Herbert Gintis, Samuel Bowles, Robert Boyd, Ernst Fehr, ed., Moral Sentiments and Material Interests. The Foundations of Cooperation in Economic Life. Sivut 11 - 17.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käyttäytymistaloustiede&oldid=15903569”