Tykkivene Karjala

Tykkivene Karjala
Alustyyppi	Tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan korvetti)
Miehistö	70 (30 kantahenkilökuntaa ja 40 varusmiestä)
Telakka	Wärtsilä Oy, Helsingin telakka
Vesillelasku	1967
Käyttöönotto	1968
Käytöstä poistuminen	Museolaivaksi 2001
Mitat
Uppouma	700 tonnia (100 tonnia enemmän palveluksesta poistussaan) 1 350 tonnia täydessä lastissa
Pituus	74 m
Leveys	7,8 m
Syväys	3 m
Nopeus	yli 35 solmua
Toimintasäde	5 000 meripeninkulmaa
Voimanlähde
Koneisto	3 × MTU diesel (3 × 2 200 kW.) (2 säätölapapotkuria) 1 × Rolls-Royce Olympus TM1a kaasuturbiinimoottori (16 000 kilowattia) (Kiintolapapotkuri tunnelissa)
Teho	24 000 hevosvoimaa
Aseistus
Aseistus	Tykit: 1 × Bofors 120 mm /46 SAK DP 2 × 40 mm /70 2 × kaksois ZU-23 ("Sergei") Sukellusveneentorjunta: 2 × RBU-1200 ASROC-syvyysraketinheitintä
Miinat	-

Tykkivene Karjala (kylkinumero 04) oli Suomen merivoimien 1968 valmistunut Turunmaa-luokan tykkivene (kansainväliseltä luokitukseltaan korvetti). Alus poistettiin palveluksesta 2001 ja se on nykyisin Forum Marinumin museoaluksena Turussa.

Valmistus

Tykkivene Karjalan päätykki.

Turunmaa-luokan alusten suunnittelu alkoi 1963, jolloin suunnittelijat loivat viisi eri runkotyyppiä ja 35 konevaihtoehtoa. Karjala tilattiin 18. helmikuuta 1965 Wärtsilän telakalta Helsingistä. Sen köli laskettiin maaliskuussa 1967 ja alus laskettiin vesille 16. elokuuta 1967. Alus valmistui 21. lokakuuta 1968 ja se luovutettiin vielä samana vuonna merivoimille, joka otti sen palvelukseensa 1969.

Teräsrunkoinen alus painoi luovutushetkellä 700 tonnia, mutta painoa kertyi erilaisten päivitysten yhteydessä 100 tonnia lisää. Sen kansirakenteet ovat alumiinia ja tärkeimmät osat on suojattu panssarilevyin. Koneratkaisuna on yhdistelty turbiini- ja dieseljärjestelmä. Dieselmoottorilla voitiin ajaa 5 000 meripeninkulmaa ilman polttoainetäydennystä. Nopeus oli yli 35 solmua ja huippunopeudeksi oli kirjattu 37,3 solmua. Tähän vauhtiin tarvittiin kaikki moottorien tehot eli 24 000 hevosvoimaa.

Palvelus

Alus liitettiin 1969 palvelukseen otettaessa Upinniemeen sijoitettuun Rannikkolaivaston vartiolaivueeseen. Aluksen keulakannen 120 millimetrin tykin putki räjähti vastaanottoammunnoissa kesällä 1970, jolloin tykillä olleet loukkaantuivat lievästi. Alus siirrettiin 1979 Pansioon tykkilaivueeseen, josta se siirrettiin edelleen 1987 ohjuslaivueen, nykyinen 6. Ohjuslaivue, johtoalukseksi. Karjala kävi monilla laivastovierailuilla Itämeren ja Pohjanmeren satamissa, kaukaisimmalla purjehduksellaan Norjassa, missä se 1982 osallistui Norjan kuninkaan Olavi V:n kuninkuuden 25-vuotisjuhlallisuuksiin.

Alus peruskorjattiin 1985–1986. Se poistettiin käytöstä 2001 aseistukseltaan vanhentuneena sekä liian suuren miehistön vaativana, ja alus hinattiin 2002 Pansiosta Forum Marinumiin museolaivaksi Aurajoen varrelle.

Alus matkasi Merivoimissa yhteensä 257 306 meripeninkulmaa, sen koneita käyttettiin 22 051 tuntia ja polttoainetta kului noin 24 miljoonaa litraa. Sillä koulutettiin yli 2 000 varusmiestä, jona aikana aluksella palveli seitsemän konepäällikköä ja 31 päällikköä, joista pisimpään komentajakapteeni (nykyään kommodori) Dan Wilen ja viimeisinä komentajakapteeni Raimo Pyysalo ja kapteeniluutnantti Keijo Karila.

Lähteet

• Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0
• Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)