Ero sivun ”Varfariini” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
20 331 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Hapo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
12 530 muokkausta
käyttäjämäärä ajan tasalle
Rivi 42: Rivi 42:
Halutun hyytymistekijänestovaikutuksen saavuttamiseksi tarvittava annos vaihtelee suuresti ihmisten välillä. Varfariinin aineenvaihduntanopeudessa on todettu yli kymmenkertaisia eroja ihmisten välillä.<ref name="Tuomisto-Paasonen" /> Tämän vuoksi jokaisen potilaan annostaso täytyy määrittää yksilöllisesti. Käytännössä tämä tapahtuu seuraamalla hyytymistekijäaktiivisuutta mittaavaa [[INR]]-arvoa (''international normalized ratio''), joka kuvaa veren hyytymisajan pidentymistä normaalista. Varfariinimyrkytyksen ensisijainen [[antidootti]] eli vastamyrkky on [[K-vitamiinit|K<sub>1</sub>-vitamiini]]. Uusia hyytymistä estäviä lääkkeitä ovat [[dabigatraani]] ja [[rivaroksabaani]], jotka eivät vaadi säännöllistä INR-seurantaa.
Halutun hyytymistekijänestovaikutuksen saavuttamiseksi tarvittava annos vaihtelee suuresti ihmisten välillä. Varfariinin aineenvaihduntanopeudessa on todettu yli kymmenkertaisia eroja ihmisten välillä.<ref name="Tuomisto-Paasonen" /> Tämän vuoksi jokaisen potilaan annostaso täytyy määrittää yksilöllisesti. Käytännössä tämä tapahtuu seuraamalla hyytymistekijäaktiivisuutta mittaavaa [[INR]]-arvoa (''international normalized ratio''), joka kuvaa veren hyytymisajan pidentymistä normaalista. Varfariinimyrkytyksen ensisijainen [[antidootti]] eli vastamyrkky on [[K-vitamiinit|K<sub>1</sub>-vitamiini]]. Uusia hyytymistä estäviä lääkkeitä ovat [[dabigatraani]] ja [[rivaroksabaani]], jotka eivät vaadi säännöllistä INR-seurantaa.


Varfariinista sai vuonna 2009 sairausvakuutuskorvausta noin 2,6&nbsp;% Suomen väestöstä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://sic.fimea.fi/4_2011/mita_rekisterit_kertovat_varfariinin_kaytosta_ja_kayttajista_suomessa.aspx|Nimike= Mitä rekisterit kertovat varfariinin käytöstä ja käyttäjistä Suomessa?|Julkaisija=Fimea|Viitattu=6.7.2014}}</ref>
Lääkemyynnin perusteella arvioiden 0,6-0,7 % Suomen väestöstä saa oraalista antikoagulanttihoitoa.<ref>Kalsta K, Voipio T, Martikainen J, Pajunen R, toim. Suomen lääketilasto 1996. Helsinki: Lääkelaitos ja Kela, 1997.</ref>


== Yhteisvaikutukset ==
== Yhteisvaikutukset ==

Versio 6. heinäkuuta 2014 kello 15.04

Varfariini
Varfariini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(RS)-4-hydroksi-3-(3-okso-1-fenyylibutyyli)-
2H-kromen-2-oni
Tunnisteet
CAS-numero 81-81-2
ATC-koodi B01AA03
PubChem CID 6691
DrugBank APRD00341
Kemialliset tiedot
Kaava C19H16O4 
Moolimassa 308.33 g/mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 100%
Proteiinisitoutuminen 99.5%
Metabolia Hepaattinen: CYP2C9, 2C19, 2C8, 2C18, 1A2 ja 3A4
Puoliintumisaika 2.5 päivää
Ekskreetio Renaalinen (92%)
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

D(AU) X(US)

Reseptiluokitus

Prescription Only (S4) (AU)POM (UK)
?-only(US)

Antotapa Oraalinen

Varfariini (kauppanimi Marevan) on yleisessä käytössä oleva antikoagulanttilääke. Varfariinia käytetään sen veren hyytymistä vähentävän ominaisuuden takia. Varfariinia on yleensä kaupallisesti saatavilla vesiliuokoisena natriumsuolana eli varfariininatriumina (C19H15NaO4). Varfariinihoidon käyttöaiheita ovat [1]

Varfariinihoidon vaikutus perustuu sen kykyyn estää K-vitamiinin vaikutus hyytymistekijöiden synteesiin maksassa. Varfariini on kahden stereoisomeerin, S- ja R-varfariinin, raseeminen seos. Antikoagulaatiovaikutuksen aiheuttaa pääosin S-varfariini. Varfariini ei vaikuta elimistössä jo oleviin hyytymistekijöihin. Varfariinin veren hyytymistä vähentävä vaikutus alkaa siten vähitellen elimistössä jo olevien hyytymistekijöiden vähitellen eliminoituessa.[2]

Halutun hyytymistekijänestovaikutuksen saavuttamiseksi tarvittava annos vaihtelee suuresti ihmisten välillä. Varfariinin aineenvaihduntanopeudessa on todettu yli kymmenkertaisia eroja ihmisten välillä.[2] Tämän vuoksi jokaisen potilaan annostaso täytyy määrittää yksilöllisesti. Käytännössä tämä tapahtuu seuraamalla hyytymistekijäaktiivisuutta mittaavaa INR-arvoa (international normalized ratio), joka kuvaa veren hyytymisajan pidentymistä normaalista. Varfariinimyrkytyksen ensisijainen antidootti eli vastamyrkky on K1-vitamiini. Uusia hyytymistä estäviä lääkkeitä ovat dabigatraani ja rivaroksabaani, jotka eivät vaadi säännöllistä INR-seurantaa.

Varfariinista sai vuonna 2009 sairausvakuutuskorvausta noin 2,6 % Suomen väestöstä.[3]

Yhteisvaikutukset

Seuraavilla aineilla on samanaikaisesti käytettynä todettu varfariiniin voimistava vaikutus: allopurinoli, amiodaroni, amoksisilliini, argatrobaani, asetyylisalisyylihappo, atsapropatsoni, atsitromysiini, A-vitamiini, betsafibraatti, dekstropropoksifeeni, digoksiini, disulfiraami, doksisykliini, erytromysiini, etoposidi, E-vitamiini, fenofibraatti, fenyylibutatsoni, fepratsoni, flukonatsoli, fluorourasiili, flutamidi, fluvastatiini, fluvoksamiini, gatifloksasiini, gemfibrotsiili, grepafloksasiini, ifosfamidi, influenssarokote, interferoni alfa ja beeta, isoniatsidi, itrakonatsoli, kabesitabiini, karboksiuridiini, kefamandoli, kefaleksiini, kefmetatsoli, kefmenoksiimi, kefperatsoni, kefuroksiimi, ketokonatsoli, kinidiini, kiniini, klaritromysiini, klofibraatti, kloraalihydraatti, kodeiini, latamoksefi, leflunomidi, lepirudiini, levofoksasiini, lovastatiini, metolatsoni, metotreksaatti, metronidatsoli, mikonatsoli (myös oraaligeeli), moksalataami, moksifloksasiini, nalidiksiinihappo, norfloksasiini, ofloksasiini, oksifenbutatsoni, omepratsoli, parasetamoli (vaikutus ilmenee 1 - 2 viikon yhtäjaksoisen käytön jälkeen), proguaniili, propafenoni, propranololi, rofekoksibi, roksitromysiini, selekoksibi, simetidiini, simvastatiini, siprofloksasiini, sulfafenatsoli, sulfafuratsoli, sulfametitsoli, sulfametoksatsoli-trimetopriimi, sulfiinipyratsoni, sulfofenuuri, sulindaakki, (anaboliset ja androgeeniset) steroidihormonit, syklofosfamidi, tamoksifeeni, tegafuuri, tetrasykliini, tolmentiini, tramadoli, trastutsumabi, troglitatsoni, tsafirlukasti, tulehduskipulääkkeet (NSAID) (kuten ibuprofeeni, ketoprofeeni, naprokseeni, diklofenaakki, indometasiini ja piroksikaami), (dekstro)tyroksiini, valproaatti.

Seuraavilla aineilla on samanaikaisesti käytettynä todettu varfariiniin heikentävä vaikutus: atsatiopriini, (barbituraatit), C-vitamiini, dikloksasilliini, disopyramidi, fenobarbitaali, griseofulviini, karbamatsepiini, kloksasilliini, klooritalidoni, klordiatsepoksidi, merkaptopuriini, mesalatsiini, mitotaani, nafsilliini, nevirapiini, primidoni, rifampisiini, siklosporiini, spironolaktoni, tratsodoni.

Puhtaana yhdisteenä varfariini on hajutonta, mautonta, palavaa, väritöntä-valkoista kiteistä jauhetta, joka ei liukene veteen. Varfariinin sulamispiste on 161 °C.

Lähteet

  1. ↑ YKT Oraalinen antikoagulanttihoito 04.04.2003, Kustannus Oy Duodecim
  2. ↑ a b Farmakologia ja toksikologia. Medica kustannusosakeyhtiö, Kuopio 1988, neljäs painos
  3. ↑ Mitä rekisterit kertovat varfariinin käytöstä ja käyttäjistä Suomessa? Fimea. Viitattu 6.7.2014.

Aiheesta muualla

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Varfariini&oldid=14148905”