Ero sivun ”Dilmun” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Rivi 17: Rivi 17:
Dilmunin pitäisi olla asuttu 3300-536 eaa. Eräiden arkeologien mukaan yllä mainituilta kolmelta alueelta ei ole löydetty asutusta ajalta 3300-2300 eaa. Heidän mukaansa Failaka asutettiin vasta 2000 eaa ehkä merenpinna laskun jälkeen, Bahrain vasta 2200 eaa ja Arabian rannikkokaistale 2000 eaa.
Dilmunin pitäisi olla asuttu 3300-536 eaa. Eräiden arkeologien mukaan yllä mainituilta kolmelta alueelta ei ole löydetty asutusta ajalta 3300-2300 eaa. Heidän mukaansa Failaka asutettiin vasta 2000 eaa ehkä merenpinna laskun jälkeen, Bahrain vasta 2200 eaa ja Arabian rannikkokaistale 2000 eaa.


Mutta Uruk-kautta varhaisempaan Ubaidin kulttuurin löytöjä on tehty Bahrainista muun muassa al markhista ja länteen päin olevalta Al Hasan itäpuoliselta rannikolta nykyisen ad Dammamin kaupungin ympäristöstä muun muassa Dosariyehistä ja Abu Khamisista sekä sisämaasta Ain Qannasista<ref>Lähde "Meso", Atlas of Ancient Mesopotamia, ISBN 0-8160-2218-6,1990, luku Toward civilization, sivu 53, Kartta the extent of Ubaid culture, </ref><ref>http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/backgrnd.htm Archaeological Background
Mutta Uruk-kautta varhaisempaan [[Ubaidin kulttuuri|Ubaidin kulttuurin]] löytöjä on tehty Bahrainista muun muassa al Markhista ja Persianlahden Arabian rannikolta<ref>Past Worlds, sivu 98</ref> länteen päin olevalta Al Hasan itäpuoliselta rannikolta nykyisen ad Dammamin kaupungin ympäristöstä muun muassa Dosariyehistä ja Abu Khamisista sekä sisämaasta Ain Qannasista<ref>Lähde "Meso", Atlas of Ancient Mesopotamia, ISBN 0-8160-2218-6,1990, luku Toward civilization, sivu 53, Kartta the extent of Ubaid culture, </ref><ref>http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/backgrnd.htm Archaeological Background
Introduction The Arabian-Ubaid Interaction</ref>. ad Dammamista pohjoiseen ollut Tauru oli historiallisella ajalla löydöistä päätellen kauppakeskus<ref>Mesoluku States in conflict, sivu 79, kartta ylhäällä </ref>.
Introduction The Arabian-Ubaid Interaction</ref>. ad Dammamista pohjoiseen ollut Tauru oli historiallisella ajalla löydöistä päätellen kauppakeskus<ref>Mesoluku States in conflict, sivu 79, kartta ylhäällä </ref>.
Bahrain ja sen lähellä oleva ad dammain seutu olisvat olleet kosketuksessa Mesopotamiaan ehkä jo 6000-5000 eaa alkaen<ref>http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/backgrnd.htm The Arabian-Ubaid Interaction</ref> Lähempänä Silmunia voisi teoriassa etsiä jo Kuwaitin rannikon löytöpaikasta "H3", joka on As Sabiyah Arabiassa melko lähellä Eufratin ja Tigriin yhtymäkohdan Shatt al Arabin suistoa Bubiyahin ja Failakan saarten lähellä mutta mantereella. Paika on Kuwait Citystä pohjoiseen.<ref>http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/backgrnd.htm The Arabian-Ubaid Interaction</ref><ref>http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/loctn.htm Location and surroundings. The site of H3 is a low mound on the northern, inland edge of a peninsula, which stretches into the mudflats on the northern side of Kuwait Bay. The peninsula is known as Jazirat Dubaij.</ref>.
Bahrain ja sen lähellä oleva ad dammain seutu olisvat olleet kosketuksessa Mesopotamiaan ehkä jo 6000-5000 eaa alkaen<ref>http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/backgrnd.htm The Arabian-Ubaid Interaction</ref> Lähempänä Silmunia voisi teoriassa etsiä jo Kuwaitin rannikon löytöpaikasta "H3", joka on As Sabiyah Arabiassa melko lähellä Eufratin ja Tigriin yhtymäkohdan Shatt al Arabin suistoa Bubiyahin ja Failakan saarten lähellä mutta mantereella. Paika on Kuwait Citystä pohjoiseen.<ref>http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/backgrnd.htm The Arabian-Ubaid Interaction</ref><ref>http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/loctn.htm Location and surroundings. The site of H3 is a low mound on the northern, inland edge of a peninsula, which stretches into the mudflats on the northern side of Kuwait Bay. The peninsula is known as Jazirat Dubaij.</ref>.

Versio 3. tammikuuta 2009 kello 12.36

Dilmun (Tilmun, Telmun) oli muinainen maa, joka kävi kauppaa Mesopotamian kanssa. Sen tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Monet tutkijat sanovat Dilmunin sijainneen Persianlahdella Bahrainissa, josta on löydetty hautakumpuja ja raunioita varsinkin saaren pohjoisosista sekä läheiseltä niemimaalta ja Arabian alueelta Bahrainista länteen. Bahrainista on löydetty merkkejä Mesopotamian ja Induskulttuurin ihmisten vierailuista. Dilmunia on nykyajan arkeologien parissa myös sijoitettu Siinaille ja ties minne. Dilmunin mainitsee mm. Akkadin Sargon Suuri. Bahrainin löytöjä alettiin tehdä vuonna 1950.

Dilmunin etsintää

Dilmun ilmestyy Mesopotamian kirjallisiin teksteihin jo noin 3300 eaa Uruk IV kaudella ja häviää 536, jolloin Uus-Babylonia kukistui. Näin ollen Dilmun kävi kauppaa muun muassa Sumerin kanssa.

Dilmunin mainitaan olleen idässä ja käsittäneen soita ja jokia. Eräässä sumerilaisessa tekstissä mainitaan myös aika jolloin Dilmunia ei oltu vielä asutettu.

Dilmun mainitaan jo Sumerin varhaisajalla, Uruk IV-kauden savitauluissa joita on löydetty Urukin Inannan temppelistä.

Monien mielestä Dilmun sijaitsi Bahrainissa ja ehkä myös sen lähialueilla mantereella. Näitä lähialueita ovat Saudi-Arabian itäine provinssi, Qatar, Oman ja läheinen Iranin puoleinen Persianlahden rannikko. Näin olen Dilmuniksi on ehdotettu Kuwaitista Bahrainiin ulottuvaa Arabian rannikkoa, Failakan saarta Kuwaitista itään ja Bahrainia.

Dilmunin pitäisi olla asuttu 3300-536 eaa. Eräiden arkeologien mukaan yllä mainituilta kolmelta alueelta ei ole löydetty asutusta ajalta 3300-2300 eaa. Heidän mukaansa Failaka asutettiin vasta 2000 eaa ehkä merenpinna laskun jälkeen, Bahrain vasta 2200 eaa ja Arabian rannikkokaistale 2000 eaa.

Mutta Uruk-kautta varhaisempaan Ubaidin kulttuurin löytöjä on tehty Bahrainista muun muassa al Markhista ja Persianlahden Arabian rannikolta[1] länteen päin olevalta Al Hasan itäpuoliselta rannikolta nykyisen ad Dammamin kaupungin ympäristöstä muun muassa Dosariyehistä ja Abu Khamisista sekä sisämaasta Ain Qannasista[2][3]. ad Dammamista pohjoiseen ollut Tauru oli historiallisella ajalla löydöistä päätellen kauppakeskus[4]. Bahrain ja sen lähellä oleva ad dammain seutu olisvat olleet kosketuksessa Mesopotamiaan ehkä jo 6000-5000 eaa alkaen[5] Lähempänä Silmunia voisi teoriassa etsiä jo Kuwaitin rannikon löytöpaikasta "H3", joka on As Sabiyah Arabiassa melko lähellä Eufratin ja Tigriin yhtymäkohdan Shatt al Arabin suistoa Bubiyahin ja Failakan saarten lähellä mutta mantereella. Paika on Kuwait Citystä pohjoiseen.[6][7].

Bahrainin Dilmun?

Ensimmäiset alueelle saapuneet lienevät olleen sumereita edeltäviä ubaidilaisia. Alue alkoi kehittyä pronssikauden alusta noin 3000 eaa. viimeistään 2600 eaa., samoihin aikoihin, kun Sumerin merikauppa laajeni.

Tämä alue kukoisti varsinkin 2200-1600 eaa. Uus-Sumerin ja Hammurabin valtakunnan ja Induskulttuurin aikoina. Rakennettiin linnoitettuja kaupunkeja, temppeleitä ja vainajia haudattiin tuhansiin hautakumpuihin. Alueelta on löydetty matalia mesopotamialaistyyppisiä porrastemppeleitä, minizikkurratuja.[8] ja eräässä vaiheessa alueella oli Induskulttuurin painoja. Laajaa kauppaa käytiin 2350 - 1800 eaa. Intiasta Mesopotamiaan, Dilmun oli kaupan väliasema. Intia vei Mesopotamiaan mm. norsunluuta ja lasuurikiveä, ja toi Mesopotamiasta mm. kuparia ja hopeaa sekä villatuotteita. Eräs Bahrainin asutuskeskus paloi ehkä 1200 eaa.

  • Muotoutumisvaihe 3200-2200 eaa.
  • Varhainen Dilmun (2200 - 1600 eaa.) Kaupan kukoistus
  • Keskinen Dilmun (1600 - 1000 eaa.) Kassiittiaika, kauppaa käytiin melko varmasti
  • Myöhäinen Dilmun (1000 - 330 eaa.)

Lähteitä

Viitteet

  1. ↑ Past Worlds, sivu 98
  2. ↑ Lähde "Meso", Atlas of Ancient Mesopotamia, ISBN 0-8160-2218-6,1990, luku Toward civilization, sivu 53, Kartta the extent of Ubaid culture,
  3. ↑ http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/backgrnd.htm Archaeological Background Introduction The Arabian-Ubaid Interaction
  4. ↑ Mesoluku States in conflict, sivu 79, kartta ylhäällä
  5. ↑ http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/backgrnd.htm The Arabian-Ubaid Interaction
  6. ↑ http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/backgrnd.htm The Arabian-Ubaid Interaction
  7. ↑ http://www.ucl.ac.uk/archaeology/kuwait/loctn.htm Location and surroundings. The site of H3 is a low mound on the northern, inland edge of a peninsula, which stretches into the mudflats on the northern side of Kuwait Bay. The peninsula is known as Jazirat Dubaij.
  8. ↑ Thor Heyerdahl: Tigris - matka kulttuurimme lähteille. Tammi, 1979. ISBN 951-30-4826-8

Katso myös

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dilmun&oldid=6055206”