Ero sivun ”Dilmun” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
p references
Rivi 13: Rivi 13:


Tämä alue kukoisti varsinkin 2200-1600 eaa. [[Uus-Sumer]]in ja [[Hammurabi]]n valtakunnan ja [[Induskulttuuri]]n aikoina. Rakennettiin linnoitettuja kaupunkeja, temppeleitä ja vainajia haudattiin tuhansiin hautakumpuihin.
Tämä alue kukoisti varsinkin 2200-1600 eaa. [[Uus-Sumer]]in ja [[Hammurabi]]n valtakunnan ja [[Induskulttuuri]]n aikoina. Rakennettiin linnoitettuja kaupunkeja, temppeleitä ja vainajia haudattiin tuhansiin hautakumpuihin.
Alueelta on löydetty matalia [[mesopotamia]]laistyyppisiä porrastemppeleitä, mini[[zikkurratu]]ja.<ref>Thor Heyerdahl, Tigris - matka kulttuurimme lähteille, Tammi 1979, ISBN 951-30-4826-8 </ref> ja eräässä vaiheessa alueella oli Induskulttuurin painoja. Laajaa kauppaa käytiin 2350 - 1800 eaa. [[Intia]]sta
Alueelta on löydetty matalia [[mesopotamia]]laistyyppisiä porrastemppeleitä, mini[[zikkurratu]]ja.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Thor Heyerdahl | Nimike=Tigris - matka kulttuurimme lähteille | Sivu = | Selite= | Julkaisija=Tammi | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-30-4826-8 }}</ref> ja eräässä vaiheessa alueella oli Induskulttuurin painoja. Laajaa kauppaa käytiin 2350 - 1800 eaa. [[Intia]]sta
Mesopotamiaan, Dilmun oli kaupan väliasema. Intia vei Mesopotamiaan mm. [[norsunluu]]ta ja [[lasuuri]]kiveä,
Mesopotamiaan, Dilmun oli kaupan väliasema. Intia vei Mesopotamiaan mm. [[norsunluu]]ta ja [[lasuuri]]kiveä,
ja toi Mesopotamiasta mm. kuparia ja hopeaa sekä villatuotteita. Eräs Bahrainin asutuskeskus paloi ehkä 1200 eaa.
ja toi Mesopotamiasta mm. kuparia ja hopeaa sekä villatuotteita. Eräs Bahrainin asutuskeskus paloi ehkä 1200 eaa.
Rivi 23: Rivi 23:


<!--
<!--

"...P. B. Cornwall (On the Location of Tilmun), identifies Tilmun (sometimes transcribed 'Dilmun') as the island of Bahrein in the Persian Gulf. This view relies most heavily on the inscription by Sargon II of Assyria, wherein he asserted that among the kings paying him tribute was 'Uperi, king of Dilmun, whose abode is situated like a fish, thirty double-hours away, in the midst of the sea where the sun rises'. This statement is taken to mean that Tilmun was an island, and the scholars who hold this view identify the 'Sea where the sun rises' as the Persian Gulf."
"...P. B. Cornwall (On the Location of Tilmun), identifies Tilmun (sometimes transcribed 'Dilmun') as the island of Bahrein in the Persian Gulf. This view relies most heavily on the inscription by Sargon II of Assyria, wherein he asserted that among the kings paying him tribute was 'Uperi, king of Dilmun, whose abode is situated like a fish, thirty double-hours away, in the midst of the sea where the sun rises'. This statement is taken to mean that Tilmun was an island, and the scholars who hold this view identify the 'Sea where the sun rises' as the Persian Gulf."
"Even in the days of Gilgamesh, not all of the Land Tilmun was a restricted area. There was a part...where sentenced men toiled in dark and dusty mines, digging out the copper and gemstones for which Tilmun was famous. Long associated with Sumer in culture and trade, Tilmun supplied it with certain desired species of woods. And its agricultural areas - subject of the...tale of Ninsilkilla's plea for artesian waters - provided the ancient world with highly prized onions and dates."
"Even in the days of Gilgamesh, not all of the Land Tilmun was a restricted area. There was a part...where sentenced men toiled in dark and dusty mines, digging out the copper and gemstones for which Tilmun was famous. Long associated with Sumer in culture and trade, Tilmun supplied it with certain desired species of woods. And its agricultural areas - subject of the...tale of Ninsilkilla's plea for artesian waters - provided the ancient world with highly prized onions and dates."
Rivi 36: Rivi 35:


-->
-->

== Lähteitä ==
== Lähteitä ==


*Thor Heyerdahl, Tigris - matka kulttuurimme lähteille, Tammi 1979, ISBN 951-30-4826-8
*Thor Heyerdahl, Tigris - matka kulttuurimme lähteille, Tammi 1979, ISBN 951-30-4826-8

=== Viitteet ===
<references />


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 5. lokakuuta 2007 kello 03.32

Dilmun (Tilmun, Telmun) oli muinainen valtio, joka kävi kauppaa Sumerin kanssa. Monet tutkijat sanovat Dilmunin sijainneen Persianlahdella Bahrainissa, josta on löydetty hautakumpuja ja raunioita varsinkin saaren pohjoisosista, ja läheiseltä niemimaalta, ja myös Arabian alueelta Bahrainista länteen. Bahrainista on löydetty merkkejä Mesopotamian ja Induskulttuurin ihmisten vierailuista. Dilmunia on nykyajan arkeologien parissa myös sijoitettu Siinaille ja ties minne. Dilmunin mainitsee mm. Akkadin Sargon Suuri. Bahrainin löytöjä alettiin tehdä vuonna 1950.

Bahrainin Dilmun?

Monien mielestä Dilmun sijaitsi Bahrainissa ja ehkä myös sen lähialueilla mantereella.

Ensimmäiset alueelle saapuneet lienevät olleen sumereita edeltäviä ubaidilaisia. Alue alkoi kehittyä pronssikauden alusta noin 3000 eaa. viimeistään 2600 eaa., samoihin aikoihin, kun Sumerin merikauppa laajeni.

Tämä alue kukoisti varsinkin 2200-1600 eaa. Uus-Sumerin ja Hammurabin valtakunnan ja Induskulttuurin aikoina. Rakennettiin linnoitettuja kaupunkeja, temppeleitä ja vainajia haudattiin tuhansiin hautakumpuihin. Alueelta on löydetty matalia mesopotamialaistyyppisiä porrastemppeleitä, minizikkurratuja.[1] ja eräässä vaiheessa alueella oli Induskulttuurin painoja. Laajaa kauppaa käytiin 2350 - 1800 eaa. Intiasta Mesopotamiaan, Dilmun oli kaupan väliasema. Intia vei Mesopotamiaan mm. norsunluuta ja lasuurikiveä, ja toi Mesopotamiasta mm. kuparia ja hopeaa sekä villatuotteita. Eräs Bahrainin asutuskeskus paloi ehkä 1200 eaa.

  • Muotoutumisvaihe 3200-2200 eaa.
  • Varhainen Dilmun (2200 - 1600 eaa.) Kaupan kukoistus
  • Keskinen Dilmun (1600 - 1000 eaa.) Kassiittiaika, kauppaa käytiin melko varmasti
  • Myöhäinen Dilmun (1000 - 330 eaa.)

Lähteitä

Viitteet

  1. Thor Heyerdahl: Tigris - matka kulttuurimme lähteille. Tammi, 1979. ISBN 951-30-4826-8

Katso myös

Aiheesta muualla